NUORET ILMASTO JA NUORISOALA ESSI HOLOPAINEN NIINA RATILAINEN

NUORET, ILMASTO JA NUORISOALA ESSI HOLOPAINEN & NIINA RATILAINEN & KIA AARNIO

1, 5 tunnin aikana etsimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: ● ● Mikä rooli ilmastotyöllä pitäisi olla kunnan nuorisotyössä? Mitä tiedämme nuorten ilmastoaktiivisuudesta? Millaisia ilmastovaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille on tarjolla? Miten nuorisotyössä tulisi käsitellä ilmastotunteita?

Nuoret ja ilmasto lukuina Yhteenvetoa viimeisimmistä tutkimuksista

Nuorisobarometri ● Kun vuonna 2008 ilmastonmuutoksesta melko tai erittäin huolissaan olevia nuoria oli noin 40 prosenttia, on vastaava lukema vuonna 2018 jo 70 prosentin tuntumassa. ● Tilastokeskuksen vuoden 2016 kulutustutkimuksen mukaan lihan ostoskoristaan poisjättäneiden nuorten osuus on yli kaksi kertaa muiden vastaajien keskiarvoa suurempi. Vain neljässä vuodessa lihan ostamisen lopettaneiden nuorten osuus oli kaksinkertaistunut. ● Vuoden 2016 Nuorisobarometrissa 86 prosenttia nuorista oli samaa mieltä kysymyksen ”tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli nykyinen ympäristön tuhoaminen jatkuu” kanssa.

Sitra ● Yli 30 prosenttia 23– 35 -vuotiaista suomalaisista on valmis maksamaan ylimääräistä kestäviä arvoja edustavasta tuotteesta tai palvelusta ● 18– 22 -vuotiaiden ikäryhmässä samaa mieltä oli yli 40 prosenttia vastaajista. ○ Tulosten merkittävyys korostuu, kun niitä vertaillaan muiden ikäryhmien vastauksiin: 35– 55 -vuotiaiden keskuudessa vain 21 prosenttia ilmoitti olevansa valmis maksamaan enemmän ympäristöystävällisemmistä tuotteista, ja 56– 65 -vuotiaiden ikäryhmässä lukema laski 14 prosenttiin.

Piispa & Myllyniemi (2019) 1/2 ● Vuoden 2016 Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennemittauksessa lähes puolet vastaajista oli samaa mieltä siitä, että ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain jatkuvaan taloudelliseen kasvuun (Apunen & al. 2016). Samana vuonna toteutetun Nuorisobarometrin vastaajista ainoastaan 15 prosenttia oli kysymyksestä samaa mieltä. ● Nuorista 42 prosenttia kertoi itse vähentäneensä kuluttamistaan ympäristösyistä. Osuus on suuri, mutta kuitenkin selvästi pienempi kuin niiden osuus, jotka katsoivat, että tuotantoa ja kulutusta tulisi vähentää ympäristösyistä (66 %). ● Lisäksi 78 prosenttia nuorista oli eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteestä ”minun ei ole järkevää toimia ympäristön puolesta, jos muut eivät tee samoin”. Nuorten mielestä jokaisen omalla toiminnalla ja valinnoilla näyttäisi siis olevan niin käytännöllistä kuin moraalistakin merkitystä.

Piispa & Myllyniemi (2019) 2/2 ● Nuorisobarometrin 2018 ennakkotiedoista huomataan myös, että ostopäätöksillä vaikuttavat nuoret pitävät ympäristöarvoja keskimääräistä tärkeämpänä. Tämä antaa tukea sille, että ostopäätöksillä vaikuttaminen liittyy ainakin osin ekologisesti kestävän kulutuksen teemoihin. ● Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen (Lehto 2018) mukaan lihaton ruokavalio on viime vuosina lisääntynyt eniten 17– 24 -vuotiaiden ikäryhmässä. ● “Nuorisobarometrin 2016 aineiston mukaan neljä viidestä haluaa tehdä ympäristöä ja luontoa säästäviä kulutusvalintoja, kun taas aineellisemmat päämäärät, kuten korkea elintaso, oma auto tai omistusasunto, ovat tärkeitä selvästi harvemmalle. Samaan aikaan tärkeyslistan kärkipäässä on kiinteämmin omaan arkeen liittyviä toiveita: läheiset ystävät, henkinen tasapaino ja mahdollisuus kiinnostavaan työhön. Toisaalta myös mahdollisuus matkustaa ja nähdä maailmaa on täpärästi yleisempi toive kuin kestävät kulutustottumukset. ” ● “Vaikka nuoret ovat sinänsä valmiita ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämiin muutoksiin, niihin on vaikea ryhtyä ja mobilisoida ilmastoasenteita toiminnaksi juuri sen vuoksi, että vaaditut toimet edellyttävät myös omien elintapojen muokkaamista ja sopeuttamista. Selkeitä vihollisia ei ole näköpiirissä, kun tavallaan kaikki ovat osasyyllisiä – vaikka toki nuoret saattaisivat kokea, että vanhemmat polvet ovat ”enemmän” syyllisiä. ”

Ideointi-vartti ● ● ● Miten ilmasto- ja ympäristötyö näkyy kunnallisessa nuorisotyössä tällä hetkellä? Mikä rooli nuorisotyöllä on ilmastonmuutoksen haittoja ehkäisevässä toiminnassa? Miten ilmastotyön tulisi näkyä nuorisotyössä tulevaisuudessa? Millaisia haasteita olette omassa työssänne kohdanneet? Millaisia valtakunnallisia ohjeistuksia tai suuntaviivoja kentälle kaivataan lisää? - Entä millaista tutkimustietoa tarvittaisiin lisää?

NUORTEN ILMASTOHUOLI EI OLE LAIMENEMASSA

Näin nuorten ilmastoliike koetaan: 1. Nuoria halutaan kuulla ilmastokysymyksissä 2. Nuorten jaksaminen huolestuttaa monia 3. Nuoret kokevat vähättelyä 4. Nuorten aktiivisuus on toivon lähde

Nuoret osallisina ilmastopäätöksissä ● Kolmen ministerin ja nuorten pyöreä pöytä ● Lasten ja nuorten parissa toimivien yhteistyö ● Nuorten edustus ilmastopolitiikan valmistelussa ● Nuorten ilmastodelegaatti ● Ilmastolain kuuleminen ● Ilmastotekojen apuraha ● OPH ilmastovastuun oppimisen visio ● Työ kunnissa

Allianssi tarjoaa ilmastotekoja vuonna 2020 ● ● Yhteishanke Suomen kulttuurirahaston kanssa Käynnistyy alkuvuodesta, toteutus painottuu kesään Tukea nuorten omille ilmastoteoille Somekanavat nuorten ilmastoviestintään

Jos nuorisoalan tavoiteohjelma toteutuu. . . ● Suomi saavuttaa Pariisin sopimuksessa sovitut ilmastotavoitteet ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1, 5 asteeseen. ● Suomi varmistaa, että kaikki päätöksenteko on linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. ● Nuoret osallistuvat aktiivisesti ja näkyvästi ilmastopolitiikkaa käsiteltävään keskusteluun ja päätöksentekoon. Päättäjät ottavat nuorten ilmastoahdistuksen vakavasti ja toimivat sen ratkaisemiseksi.

Mistä tietoa nuoren vaikuttamispaikoista Nuorisoalan ilmastokoordinaation ryhmä ● ● ● Changemaker -toiminta Nuorisovaltuustot Fridays for future Luontoliitto …. . mitä tietoa tarvitsisimme?

Ilmastonmuutos - missä mennään ● YK: n ilmastohuippukokous New Yorkissa: 77 valtiota ilmoitti hiilineutraaliussitoumuksesta 2050 ● YK: n ilmastokokous Chilen Santiagossa ● Pariisin sopimus astuu voimaan 2020 ● EU: n kiristää 2050 hiilineutraaliuuteen ● Uuden hallitusohjelma toimeenpano ○ Ilmastolain päivitys ○ Hiilineutraalius 2035 ○ Kestävän verotuksen tiekartta

Mihin nuorisoalaa tarvitaan: ● Demokratiakasvatus - nuorille paikkoja ja välineitä, joiden avulla oppia vaikuttamaan ● Oman lähiympäristön muuttamisessa onnistumisen kokemuksia ● Tukea toteuttaa omia ideoita ● Tukea ja tilaa puhua ilmastotunteista ● Esimerkin näyttämiseen

Paras lääke ilmastoahdistukseen?

KIITOS!