NeuvostoKarjalan talous osaksi yleisliittolaisia tavoitteita Sari AutioSarasmo sari

  • Slides: 12
Download presentation
Neuvosto-Karjalan talous osaksi yleisliittolaisia tavoitteita Sari Autio-Sarasmo sari. autio-sarasmo@helsinki. fi 16. 4. 2008

Neuvosto-Karjalan talous osaksi yleisliittolaisia tavoitteita Sari Autio-Sarasmo sari. autio-sarasmo@helsinki. fi 16. 4. 2008

”Puutavaratehdas” • ”Optimaalinen” suunnitelma 1929 > suunnitelmien tavoitteet nousevat huikeasti > paikalliset resurssit ylittyvät

”Puutavaratehdas” • ”Optimaalinen” suunnitelma 1929 > suunnitelmien tavoitteet nousevat huikeasti > paikalliset resurssit ylittyvät > tavoitteet suuremmat kuin vuotuinen kasvu. • ”Ainoa keino kasvattaa tuloja on lisätä hakkuita” • Aiheuttaa merkittäviä ongelmia käytännön tasolla (liikahakkuu, kuljetusongelmat). • Johtaa virtuaaliseen todellisuuteen > paikallistason todellisuus eri kuin keskuksen. • Metsätöiden ”mekanisointi” , vankka usko propagandan voimaan. • KASNT: n talousautonomia lakkautetaan ja metsätalouden hallinto keskitetään keskukseen.

Puun hankinta • KASNT: llä runsaat metsävarat ja alue osa Euroopan puoleista Pohjolaa >

Puun hankinta • KASNT: llä runsaat metsävarat ja alue osa Euroopan puoleista Pohjolaa > metsätalouden painopistealue. • Perustavanlaatuisia ongelmia: puu suhteellisen helppo kaataa > haaste alkaa sen kuljetuksesta > runsaat vesitiet > tiestö kehittymätön > pula sekä työvoimasta että kalustosta. • Kaadetut puut jäivät metsään tai talvehtimaan veteen > puuraaka-aineen huono laatu ja suuri hukkaprosentti.

Sahateollisuus • Sahateollisuus sidoksissa puun hankintaan > ongelmia sekä raaka-aineessa että kuljetuksessa > teknologia

Sahateollisuus • Sahateollisuus sidoksissa puun hankintaan > ongelmia sekä raaka-aineessa että kuljetuksessa > teknologia vanhentunutta: kapasiteetti tarpeeseen nähden alhainen. • Suunnitelmatalouden alussa suuret suunnitelmat > ei investointeja > kasvuodotus kuitenkin 190%. • Suunnitelmat eivät täyty > prosessoimattoman puun osuus kasvaa. • KASNT: n rooli sahatavaran tuottajana kotimarkkinoille.

Petroskoin suksitehdas • NL: n paras tuotantolaistos > suunnitelmien moninkertainen ylitys sekä määrässä että

Petroskoin suksitehdas • NL: n paras tuotantolaistos > suunnitelmien moninkertainen ylitys sekä määrässä että laadussa. • Työvoimana ammattitaitoiset suomalaiset > suomalaisuus leimallista > KASNT: n ylpeys ja esimerkki jatkojalostuksen kehittämisestä. • Menestys kääntyy työntekijöitä vastaan > merkitys kasvaa talvisodan sytyttyä.

Kontupohjan paperitehdas • Kontupohjan paperitehtaasta KASNT: n teollinen keskus > paikallisjohdolle tärkeä toimija. •

Kontupohjan paperitehdas • Kontupohjan paperitehtaasta KASNT: n teollinen keskus > paikallisjohdolle tärkeä toimija. • Yksi harvoista painopaperin tuottajista > tuotanto keskitetään keskuksen käsiin jo 1930. • Yleisliittolainen merkitys kasvaa I ja II 5 vs: n aikana sanomalehtipaperin tuottajana. • Henkilökunnan ammattitaito korkeata > työntekijät pääosin suomalaisia ja siirtolaisia > vainot kohdistuvat erityisesti Kontupohjaan mikä vaikuttaa toimintaan.

KASNT: n metsäteollisuuden arvo KASNT: n kansantalouden arvo koko NL: n kansantalouden arvosta KASNT:

KASNT: n metsäteollisuuden arvo KASNT: n kansantalouden arvo koko NL: n kansantalouden arvosta KASNT: n metsätalouden arvo koko NL: n metsätalouden arvosta Metsäteollisuus KASNT: n kansantaloudes -ta 0. 5% 5% 60%

KASNT alkaa periferisoitua • Stalinin vainot kohdistuvat erittäin voimakkaasti KASNT: n suomalaisia vastaan >

KASNT alkaa periferisoitua • Stalinin vainot kohdistuvat erittäin voimakkaasti KASNT: n suomalaisia vastaan > talouden suunta muuttuu lopullisesti yleisliittolaisten tavoitteiden mukaiseksi > KASNT muuttuu perifeeriseksi luonnonvarojen hyödyntäjäksi. • NKVD: n rooli taloudessa kasvaa ja toiminta KASNT: n alueella vahvistuu. • Vankityövoiman laajeneva käyttö v: sta 1929 alkaen metsäteollisuudessa > myös KASNT: ssä suomalaisen johdon hyväksymänä > keino ratkaista työvoimaongelma.

Vainot KASNT: ssä • Keskeinen peruste vainojen aloittamisella KASNT: ssä oli talouden heikko johto

Vainot KASNT: ssä • Keskeinen peruste vainojen aloittamisella KASNT: ssä oli talouden heikko johto • 1935 -36 paikallisjohto vaihdettiin keskukselle myönteisemmäksi > ensin poliittinen johto sitten talousjohto. • Keskuksen logiikan mukaan talousjohdon vaihto olisi pitänyt kääntää talous nousuun > ei merkittävää muutosta > suhtautuminen entistä keskusmyönteisempää. • 1937 puhdistukset siirtyivät tuotantotasolle: metsätyömaille, sahoille ja tehtaisiin > erityisesti puhdistukset näkyivät ammattitaitoa vaativilla aloilla.

Stalinin kanava • Stalinin kanava rakennetaan keskisen Karjalan metsäisimmille seuduille. • Kanavan pituus 212

Stalinin kanava • Stalinin kanava rakennetaan keskisen Karjalan metsäisimmille seuduille. • Kanavan pituus 212 km > yhdisti KASNT: n vesitiet yleisliittolaisiin järjestelmiin. • Liian matalan ei soveltunut sotalaivoille > merkitys puutavaran kuljetuksessa korostui. • Valtava rakennusprojekti: veden alle 100 000 hehtaaria metsää > 300 000 vankia rakensi kanavaa vuosina 1931 -1933

BBK, Vienanmeren-Itämeren kanavakombinaatti • NKVD: n alaisuudessa > päätehtävä keskisen KASNT: n metsävarojen taloudellinen

BBK, Vienanmeren-Itämeren kanavakombinaatti • NKVD: n alaisuudessa > päätehtävä keskisen KASNT: n metsävarojen taloudellinen ja teollinen hyödyntäminen. • Erinomaiset kulkuyhteydet: Muurmannin rata ja Stalinin kanava. • BBK haukkasi keskeisimmät alueet KASNT: stä > vaikeutti suunnitelmien toteutusta ja verojen maksua > BBK vapautettu veroista. • Työvoimana karjalaiset sekä vankityövoima. • Merkittävät investoinnit ja monopoli kanavan käytössä.

BBK sisäistä kolonialismia? • Keskuksen tavoitteena oli luoda BBK: sta omavarainen > pohjoisten alueiden

BBK sisäistä kolonialismia? • Keskuksen tavoitteena oli luoda BBK: sta omavarainen > pohjoisten alueiden asuttaminen. • Karhumäestä BBK: n pääkaupunki > vsta 1937 BBK täysin itsenäinen alue KASNT: n sisällä. • BBK: ssa toteutui kaikki tavoitteet, joita suomalaisella johdolla oli KASNT: n suhteen > osoitti suunnitelman toimivuuden! • Keskus/periferia-teorian näkökulmasta BBK oli esimerkki keskuksen harjoittamasta sisäisestä kolonialismista.