Muuttuva Eurooppa EY ja EU muuttuivat nopeasti 1980

Muuttuva Eurooppa, EY ja EU muuttuivat nopeasti 1980 - ja 1990 - luvuilla kylmä sota loppui, Saksa yhdistyi, Euroopan kahtiajako päättyi, Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat EY muuttui EU: ksi Maastrichtin sopimuksella: talousyhteisö muuttui poliittiseksi unionin rakenne ja instituutiot eivät pysyneet muutoksen vauhdissa: tarve uudistuksiin 1

Vuosituhannen vaihteen uudistuspyrkimykset Amsterdamin sopimus 1997 ja Nizzan sopimus 2001 (voimaan 2003) yrittivät parantaa unionin toimivuutta näitäkin laajemmat uudistukset olivat tarpeen tavoite: uudistukset ennen 2004 itälaajentumista 2002 aloitti työnsä Eurooppa-valmistelukunta eli tulevaisuuskonventti → esitys: Euroopan perustuslaillinen sopimus 2

Perustuslaillisen sopimuksen kivinen tie tavoite: uusi sopimus korvaisi vanhat, osin päällekkäiset perussopimukset Rooma 1957 ja Maastricht 1992 Euroopan perustuslaillisesta sopimuksesta käytettiin myös nimeä Euroopan perustuslaki-termi herätti vastarintaa moni vastusti sopimusta: pelko federalismista eli EU: n muuttumisesta liittovaltioksi 3

sopimuksen voimaantulo edellytti ratifiointia (hyväksyntää jäsenmaissa) sopimus oli hyväksyttävä jokaisen jäsenmaan parlamentissa ja / tai kansanäänestyksessä Ranska ja Alankomaat kaatoivat sopimuksen kansanäänestyksissä 2005 tilanne jäi avoimeksi uusi yritys: korjailtu perussopimus, EU: n uudistussopimus eli Lissabonin sopimus 2007 4

Lissabonin sopimus eli EU: n uudistussopimus (2007) perustuslaki-nimitys jätettiin pois Irlanti kaatoi kansanäänestyksessä 2008, mutta hyväksyi uudessa kansanäänestyksessä 2009 Puola ja Tšekki yrittivät lykätä ratifiointia, mutta myöntyivät astui voimaan 1. 12. 2009 ei korvannut vanhoja perussopimuksia, vaan muutti osia niistä 5

Lissabonin sopimuksen uutuuksia 1) unionista tuli oikeushenkilö EU voi solmia sopimuksia 2) EU: n perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova 3) lainsäädäntö yksinkertaistui ja tehostui: pääsäännöksi tavallinen lainsäätämisjärjestys (yhteispäätösmenettely) ministerineuvostossa päätetään enemmän määräenemmistöllä eikä vaadita yksimielisyyttä 6

4) Eurooppa-neuvostosta eli huippukokouksesta virallinen unionin toimielin voi tehdä sitovia päätöksiä 5) Eurooppa-neuvostolle pysyvä puheenjohtaja, ”EU: n presidentti” 6) unionille ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, ”EU: n ulkoministeri” 7) kansallisille parlamenteille oikeus valvoa läheisyysperiaatteen toteutumista voivat keskeyttää komission ajaman uudistuksen, jos katsovat asian kuuluvan itselleen 7

8) kansalaisaloite: lakialoite voi tulla komission ohella kansalaisilta 1 miljoonan EU-kansalaisen allekirjoitettava aloite kansalaisten oltava useasta EU-maasta 9) takuuturvalauseke: jäsenmaat antavat apua kaikin keinoin, jos joku EU: n jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi 8

Onko unionin pakko laajentua? EU: n laajentuminen on ollut nopeaa vuodesta 1995 lähtien jäsenmaita 9 1994: 12 1995: 15 2004: 25 2007: 27 2013: 28

EU: n jäsenyysehdot 1) 2) 3) 10 Kööpenhaminan kriteerit (1993): politiikka: maassa oltava vakaat kansalliset instituutiot, demokratia ja oikeusjärjestys talous: toimiva markkinatalous maan noudatettava EU: n poliittisia, taloudellisia ja rahapoliittisia tavoitteita ja otettava EU: n lainsäädäntö käyttöön

EU avoin kaikille Euroopan maille, joissa toteutuu: vapaus demokratia ihmisoikeuksien kunnioittaminen oikeusvaltio EU voi antaa myös lisäehtoja, jotka maan on täytettävä, kuten syrjinnän poisto muita ehtoja: esim. Kroatian saatettava Jugoslavian hajoamissotien sotarikolliset tuomiolle 11

EU: n nykyiset ehdokasmaat EU: n jäsenehdokasmaiksi on hyväksytty seuraavat: 1) 2) 3) 4) 12 Turkki Makedonia Islanti Montenegro

Minne asti EU voi laajeta? EU tehnyt linjauksen: Afrikan mailla ei pääsyä unioniin itä- ja kaakkoisraja ongelmallisempi: läntisen ja itäisen kristikunnan (= katolisen / protestanttisen ja ortodoksisen Euroopan) raja? 2) kristinuskon ja islamin raja? 3) entisen Neuvostoliiton länsiraja? mikään näistä rajoista ei enää todellisuutta 1) 13

Turkin pitkä tie Eurooppaan Turkin tie kohti eurooppalaista yhteisöä ollut poikkeuksellisen pitkä assosiaatiosopimus EY: n kanssa 1964 hakijamaan asema 1987 jäsenehdokas 1999 neuvottelut aloitettiin 2005 Turkki pyrkinyt tekemään demokraattisia ja talousuudistuksia 14

Turkin jäsenyys: kyllä vai ei? Kyllä -perusteluja maan demokratian tukeminen 70 miljoonaa uutta kuluttajaa Euroopan markkinoille nopean väestönkasvun Turkki työvoimavaranto Euroopalle USA tukee liittymistä Lähiidän öljyn ja alueen vakauttamisen takia 15 Ei -perusteluja köyhyys 70 miljoonaa henkeä: Turkista tulisi suurin EU-maa Saksan jälkeen ihmisoikeustilanne pelko muuttovyörystä Eurooppaan Kyproksen kysymys islamilaisuus EU: n naapurimaiksi esim. Irak, Iran ja Syyria

EU: n ulkopolitiikan periaatteita EU: n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka luotiin Maastrichtin sopimuksella 1992 jäsenmaiden hallitukset päättävät ulko- ja turvallisuuspolitiikasta yhdessä kuuluu II politiikkalohkon osioon: unioni koordinoi tai avustaa, jos asia ei ole muuten hoidossa ulkopolitiikka EU-kielessä = unionin politiikka suhteessa kolmansiin eli ei-unionimaihin 16

Hidasta kehitystä – miksi? jäsenmaat eivät halua luovuttaa päätösvaltaa ulko- ja turvallisuusasioissa unionille ulko- ja turvallisuuspolitiikka keskeinen kansallisvaltion tunnus yhteisten linjausten löytäminen ollut vaikeaa esim. suhteet Venäjään ja Yhdysvaltoihin Nato hidastaa EU: n turvallisuuspolitiikkaa 21 jäsenmaata Natossa; onko tarvetta kehittää omaa turvallisuusjärjestelmää Naton rinnalle? 17

EU: n ulkopolitiikan toimintaa ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja johtaa EU: n ulkopolitiikkaa, ehdottaa ja toteuttaa johtaa ulkoministerineuvoston kokouksia edustaa EU: ta kansainvälisissä järjestössä ja kertoo kannat EU: n ulkosuhdehallinto Brysselin päämaja ja edustustot kolmansissa maissa perustettiin 2009, rakentaminen kesken YK hyväksyi 2011 EU: n osallistumis- ja puheoikeuden YK: n yleiskokouksessa YK ollut tähän asti kansallisvaltioiden foorumi 18

Oma EU: n turvallisuuspolitiikka EU on kehittänyt Natosta riippumatonta turvallisuuspolitiikkaa vuodesta 1999 kriisinhallintatehtävät keskeinen osa Lissabonin sopimus 2009 toi mukaan turvatakuut jäsenmaiden kesken toisen jäsenmaan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi jäsenmaa ei voi jäädä sivustakatsojaksi turvatakuut tyypillisiä puolustusliitoille 19

EU: n kriisinhallinta on olennainen EU: n turvallisuuspolitiikan sisältö kriisinhallintavalmiuksia kehitetään ns. Petersbergin tehtävien ulottuvuuksilla: 1) humanitaariset toimet 2) rauhanturvatoimet 3) taistelujoukkojen käyttö kriisinhallinnassa 20

EU: n keskeiset turvallisuusuhat terrorismi joukkotuhoaseiden leviäminen alueelliset konfliktit sortuvat valtiot, joiden päätöksenteko voi joutua rikollisten haltuun 21

EU: n taistelujoukot = EU: n kansainvälisen nopean toiminnan joukot päätös perustamisesta 2004 syntyivät Suomen ja Ruotsin aloitteesta kriisinhallintatehtävät Euroopassa ja lähialueilla EU: n saatava YK: n valtuutus käyttöön 50 000 – 60 000 sotilasta, joista kaksi 1 500 sotilaan taistelujoukkoa valmiudessa 22

EU: n kriisinhallinta ja Suomi nopean toiminnan joukkoja säätelee Suomessa kriisinhallintalaki tasavallan presidentti päättää taisteluosaston lähettämisestä valtioneuvoston esityksestä tätä ennen eduskunnan on täytynyt hyväksyä hallituksen asiasta antama selonteko EU: n kriisinhallinnan kustannukset korkeat Suomessa valmius ja 300 miehen koulutus: 29 milj. e / vuosi vrt. 2009: 26 000 reserviläisen koulutus: 18 milj. euroa 23

EU – globaali toimija EU on nykyisellään maailmanlaajuinen toimija haastanut kilpasille USA: n ja Japanin; toisaalta Kiina ja Intia kehittyvät nopeasti maailman suurin kauppamahti; 1/5 kaikesta viennistä ja tuonnista maailman suurin kehitysavun antaja maailman kehittynein ympäristöpolitiikan harjoittaja: EU maailman teollistuneista alueista sitoutunein ympäristönsuojeluun 24

EU: n sisäisiä ongelmia ikärakenne EU ikääntyvä maanosa mistä työntekijät ja eläkkeen maksajat? talousongelmat velkaantuneet ja köyhät maat, elintasoerot eurokriisin aiheuttama luottamuspula maiden välillä pienten ja suurten maiden ristiriidat kiistoja vaikutusvallasta ja päätöksenteosta 25

Pienten ja suurten EU-maiden vastakkaisuus Suuret eivät muodosta yhtä klikkiä Saksa ja Ranska ytimessä Britannia ulkokehällä: transatlanttiset suhteet (USA) briteille tärkeitä Puola yksi suurista; ajaa omaa linjaa 26 Kansalainen ja Eurooppa Pienet ärsyyntyneet suurten maiden ylivallasta eivät pysty hyvin yhteistoimintaan useat korostavat komission valtaa jotkut (Ruotsi ja Tanska) korostavat taas vahvaa ministerineuvostoa

EU: n maahanmuuton ongelmia maahantulijoita olisi runsaasti etenkin Afrikasta ja Aasiasta Eurooppa ei halua kaikkia maahanmuuttajia, lähinnä koulutettua ja osaavaa työvoimaa Eurooppa haluaa valikoida tulijat, mikä johtaa osaajien aivovientiin köyhistä maista ”linnake-Eurooppa” sulkee rajat suurelta osalta tulijoita 27

EU: n tulevaisuuden kolme mallia 1) syvenevä integraatio yhteistyö syventyy ja unioniin tulee liittovaltion piirteitä 2) eriytyvä integraatio jäsenmaat etenevät yhdentymisessä eri tahtiin (esim. euron käyttöönotto) 3) integraation kriisiytyminen yhdentyminen polkee paikallaan tai taantuu 28