Muutos 1760 70 luvuilla 176566 myssyt enemmistksi hytyajattelu

Muutos 1760 -70 -luvuilla • 1765/66 myssyt enemmistöksi – hyötyajattelu syrjään – fysiokratismi tilalle • 1772 Kustaa III: n vallankaappaus – liian yhteiskunnallinen tutkimus syrjään ja uushumanismi tilalle – teoreettinen luonnontiede nousuun

Fysiokratismi • kehiteltiin Ranskassa 1700 -luvun puolivälissä (Francois Quesnay) • taloudesta kaikki rajoitukset pois, myös valtiolliset • keskeinen varallisuuden lähde maa ja sen tuotteet • positiivinen oikeus harmoniassa luonnonoikeuden kanssa

Vaikutus Turun akatemiassa • painopiste puutarhanhoidosta maatalouteen • teoreettinen luonnontiede ilman hyötynäkökulmaa – talousoppi väistyi luonnonhistorian, kasvi- ja eläintieteen tieltä – käytännön sovellutuksista luonnontieteen perustutkimukseen • 1777 kasvitieteen demonstraattorin toimi lääketieteen tarpeita varten

Carl Hellenius (von Hellens) (1745 -1820) • 1778 kasvitieteen demonstraattori • 1780 akatemian puutarha hoidettavaksi – luennoi luonnonhistoriaa • 1792 talousopin professori • keskittyi lajikuvauksiin, ei hyötykäyttöön

Johan Gadolin (1760 -1852) • opiskeli Upsalassa Torbern Bergmanin johdolla – analyyttinen kemia; orgaaninen kemia • 1785 ylimääräinen kemian professori • 1789 kemian professori • laski aineen ominaislämpöä • yritti määrittää absoluuttista nollapistettä • kannatti aluksi flogiston-teoriaa, mutta luopui siitä (Carl Wilhelm Scheele, Joseph Priestley, Antoine Lavoisier) • analysoi yttriumin • gadolinium

Anders Lexell (1740 -1784) • 1771 Pietarin tiedeakatemian jäseneksi astronomian professoriksi ja Leonard Eulerin apulaiseksi • 1775 Turun akatemian matematiikan professoriksi; ei koskaan hoitanut virkaa • 1783 akateemikoksi Pietariin Eulerin jälkeen • Lexellin teoreema • 1777 laski Lexellin komeetan radan • todisti Uranuksen planeetaksi

Uushumanismi I • Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 • Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa – antiikki konkreettisesti läsnä • Johann Gesner (1691 -1761), Göttingenin yliopiston professori – antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää

Uushumanismi II humanismi uushumanismi • antiikin jäljittely • paluu menneeseen kulta-aikaan • pimeän keskiajan unohtaminen • esikuvana Rooma • antiikkiin ei paluuta • antiikista moraalisia esikuvia • esikuvana Kreikka

Henrik Gabriel Porthan (1739 -1804) • kotoisin Viitasaarelta • 5 -vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi • 1760 maisteriksi • 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi • 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi • 1777 kaunopuheisuuden professoriksi

Porthanin tieteellinen toiminta • kansanrunouden tutkimus – De poësi Fennica (1766/68, 1778) – ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta – jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta • historiantutkimus – Juustenin piispainkronikka (1784 -1800), 56 väitöstä

Porthanin metodi • • • ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä lähteen totuusarvo tuli selvittää vastusti skeptisyyttä De scepticismo historico (1792) ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta • sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen • lainasanatutkimus

Aurora-seura • aikaisemmin Ruotsin valtakunnassa mm. Kuninkaallinen tiedeakatemia ja Upsalan tiedeseura • pikkuvihan jälkeen Turussa tiedeakatemian “alaosasto”: Carl Bielke (1709 -1753) • Aurora-seuran esikuvina Utile dulci ja Apollini sacra • Per Jusleen (1739 -94), C. F. Mennander (1748 -1803) • tarkoitus: suomen kielen, Suomen historian ja vapaiden taiteiden, erityisesti musiikin edistäminen • oma lehti

luku- ja kirjoitustaito • keskiajalla lähinnä papisto luku- ja kirjoitustaitoista • keskitetty hallintojärjestelmä edellytti koulutettuja virkamiehiä lukutaito maallikoille (virkamiehet, kauppiaat) • luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen nousun • kirkon tavoite opettaa koko kansa lukemaan – uskonkappaleiden hallinta • Gezeliukset: Yxi lasten paras tawara

Kirjat Suomessa • • keskiajan käsikirjoitetut kirjat kalliita kirjapainotaito 1450 -luvulla kirkon kirjastot 1600 -luvulla aatelisilla ja korkeilla virkamiehillä yksityisiä kirjastoja: maallista kirjallisuutta • Suomen ensimmäinen kirjapaino Turun akatemiaan 1642 • Gezeliuksen kirjapaino 1669: yksinoikeudella suomenkieliset virsikirjat ja katekismukset • 1700 -luvulla kirjat yleistyivät – Rahvaalla vain katekismus ja virsikirja

Muita tiedotuskanavia • • • kuulutukset jumalanpalvelusten jälkeen arkkiveisut uutiskirjeet lentolehtiset ensimmäiset sanomalehdet 1500 -1600 lukujen vaihteessa • Rohrsbach 1597

Tidningar Utgifna Af et Sällskap i Åbo • • Aurora-seura julkaisijana tammikuusta 1771 lähtien C. G. Gjörwell (1731 -1811) lehden toimitusvastuu seuran sihteerillä, Porthanilla • 1782 Åbo Tidningar • toimittajina: Porthan, Frans Michael Franzén ja Jacob Tengström

Suomenkieliset Tieto-Sanomat • Anders Lizelius (1708 -1795) • ilmestyi vuoden ajan 1776 • kohteena suomenkielinen papisto ja valistuneet talonpojat • poikkeuksellisesti myös ulkomaan uutisia

Suomen talousseura • perustettiin 1797 edistämään talouselämää ja erityisesti maataloutta • ei samalla tavoin akateeminen kuin Aurora-seura • esikuvia: Patriotiska samfundet, The Board of Agriculture • valistustoimintaa, kilpailuja, palkintoja • oma mallikokoelma