MStauti ja fysioterapia Kai Puolakanaho FTK 8 Ville

MS-tauti ja fysioterapia Kai Puolakanaho FTK 8 Ville Raunio FTK 8 Tommi Tähtinen FTK 8

Fyysisen harjoittelun vaikutus MStautiin (FT-lehti 1/06 ja 1/10) l Fyysisellä harjoittelulla tähdätään: – – – l l Toimintakyvyn ylläpitämiseen Rajoittuneesta liikkumisesta johtuvien haittojen ehkäisemiseen Elämänlaadun parantamiseen Vuodesta 1996 lähtien on julkaistu yhä useampia korkealaatuisia tutkimuksia Säännöllisestä liikunnasta on monella tavalla hyötyä MS-taudissa ja haittavaikutukset ovat poikkeus

Fyysisen harjoittelun vaikutus MStautiin (jatkuu…) l l l Tutkimuksessa seurattiin 6 kk: n ajan MS-kuntoutujia Harjoiteltiin voimaa ja kestävyyttä 26 laitoksessa viikkoa, voimaharjoittelua 75%. Loput kestävyysharj. Tämän jälkeen kotiharjoittelu 23 viikkoa Harjoittelulla ei kielteistä vaikutusta. Fyysinen harjoittelu ja liikunta hyödyllistä ja turvallista MS-taudissa (pääasiassa B- ja C-tason näyttöä) Tasapaino harjoittelun vaikutuksia tutkittu myös yksittäisinä tutkimuksina. Harjoittelusta ollut apua MS -tautia sairastavan ataksiaan

l l Riittävä kestävyysharjoittelu kohentaa MSpotilaan elämänlaatua ja toimintakykyä sekä vähentää sairauteen liittyvää uupumusta Yksilöllinen fysioterapia saattaa kohentaa ja ylläpitää MS-potilaan toimintakykyä

Fysioterapia l MS-tautiin ei siis hoitoa, mutta fysioterapialla / fysioterapeutin ammattitaidolla voidaan vaikuttaa: – – – l Lihasjäykkyyksien vapauttamiseen Lihasvoimien heikentymisen hidastamiseen Ryhtiin Uupumus/fatiikki Tasapainoon Fysioterapia ei kuitenkaan korvaa itsehoitoa, joten fysioterapeutin täytyy osata myös motivoida itsehoitoon

Fysioterapia l Fysioterapeutin tehtävä on auttaa potilasta käyttämään jäljellä olevaa toimintakykyä parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä auttavat ohjaus, liikunta, erityishoidot ja tarpeellisten apuvälineiden hankinta.

Fysioterapia l l l Lääkinnällinen kuntoutus kuuluu kuntien vastuulle. Toteutetaan perusterveydenhuollossa ja erikois-sairaanhoidossa Yleensä MS-taudin alkuvaiheessa kuntoutuksessa on keskeistä opiskelu- ja työkykyisyyden kohentaminen. Sairauden edetessä korostuu toimintakykyisyyden säilyttäminen. Kuntoutuksen kannalta on ratkaisevaa: – l l hyvä ensitieto, oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus, rohkaiseminen omatoimiseen kuntoiluun, apuvälineiden valitseminen, tarvittava neuropsykologinen terapia sekä laitosmuotoinen kuntoutus. VIDEO Kuntoutuksessa tärkeää muistaa kuntoutusketju!

Lihasjäykkyyksien vapauttaminen fysioterapian keinoin l l l Jäähdyttely ja venyttely – iholle kylmäpakkaus ja aluetta venytellään Kevyt hieronta – ihoa hierotaan hitaasti Sähköärsytyshoito – lihakseen annetaan sarja sähköpulsseja

Lihasvoimien heikentymisen esto fysioterapian keinoin l l l Lihasvoimien heikentyminen vaikeuttaa arkea, johtaa liialliseen rasittumiseen ja sitä kautta huonoon ryhtiin Fysioterapeutti voi helpottaa tilannetta tiettyihin lihaksiin kohdistetuilla voimaharjoituksilla, joskus myös painoja käyttäen. Joissakin tapauksissa lihasten vahvistamiseen käytetään sähköärsytyshoitoa. TERAPEUTTINEN HARJOITTELU!

Huono ryhti l Hyvä ryhti on tärkeä MSpotilaalle myös istuessa ja makuulla. Fysioterapeutti auttaa potilasta säilyttämään hyvän ryhdin erilaisten harjoitusten sekä tyynyjen ja vaahtomuovitukien avulla.

Uupumus, fatiikki l l Yksi peruskeino uupumuksen voittamiseen on tehdä asiat entistä yksinkertaisemmin eli hoitaa päivittäiset askareet tehokkaammin ja tavalla, joka väsyttää vähemmän. Esimerkiksi työt, jotka yleensä tehdään seisten voi tehdä myös istuen. Monet apuvälineet sekä säädettävät huonekalut auttavat myös vähentämään MS-potilaan uupumusta. Aerobinen liikunta tarkasti valvotuissa olosuhteissa voi myös auttaa lievittämään uupumusta.

Tasapaino l l Hyvä tasapaino edellyttää raajojen asentotuntoa välittävien hermoratojen, pikkuaivojen, silmien ja tasapainoelimien moitteetonta yhteistyötä. MS voi häiritä niiden kaikkien toimintaa. Tasapainohäiriöt ovatkin sairauden tavallisimpia oireita. Liikkuminen hämärässä voi olla pulmallista, koska asentotunnon ja koordinaation häiriintyessä tasapainon säilyttäminen perustuu pelkästään näkökykyyn. Tasapainohäiriö ei tule välttämättä esiin arkitilanteissa.

Tasapaino-harjoittelu l l l Suorita liikkeet kivuttomalla liikeradalla Varmista turvallisuus! Harjoittelu erityyppisillä alustoilla, josta saadaan yhteys arkielämään HUOM! Pelkkä kävely on hyvä tasapainoharjoittelun muoto, jolloin jalkaterän/nilkan asentotunto paranevat Välineitä ovat mm. tuoli, jumppapallo, tasapainotyynyt jne…

Apuvälineet l l l Yleensä menee pitkään ennen kuin MS-potilas tarvitsee apuvälineitä Tavallisimmin ensim. Apuväline on keppi tai kyynärsauva (tukee tasapainoa) Pyörätuolia tarvitaan alaraajojen voiman puutoksessa tai lihasvoiman nopeassa häviämisessä Autoon on mahdollista asettaa monenlaisia lisävarusteita, kuten ohjaustehostin ja automaattivaihteet Huonontunutta sorminäppäryyttä tai yläraajan koordinaatiohäiriöitä voidaan helpottaa pienapuvälineillä

Lähteet l l l http: //www. msmaailma. fi/ms-taudin-hoito/kuntoutus-ja-muuthoidot/kuntoutus-112. htm Fysioterapia-lehti 1/06 ”Fyysisen harjoittelun vaikutuksista MStaudissa on näyttöä” http: //www. poliklinikka. fi/? id=9381046&page=2269394 http: //www. msmaailma. fi/ms-taudin-hoito/liikunta-ja-hyvinvointi 241. htm http: //www. terveyskirjasto. fi/xmedia/extra/hoi 36070. pdf http: //www. mshelsinki. fi/ep/tiedostot/Tasapainoharjoitteluopas. pdf