MRL kokonaisuudistus miss mennn Erityisasiantuntija Lauri Jskelinen Keskuu

MRL kokonaisuudistus – missä mennään Erityisasiantuntija Lauri Jääskeläinen Kesäkuu 2019

Valmistelu organisoitiin huhtikuussa 2018 Ministerin asettamispäätös 24. 4. 18: ”Tavoitteena on uudistaa MRL siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen siten, että uudistuk-sessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tulevaisuuden haasteista, muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksissa aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeyttää MRL: n mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä. ” Työryhmä, jonka alla 6 jaostoa Parlamentaarinen seurantaryhmä Sidosryhmäfoorumi Kolme sihteeriä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

Ryhmien ja foorumin tehtävät Seurantaryhmä: Päälinjaukset, valmistelutyön arviointi, vuorovaikutuksen edistäminen ja yhteiskunnallinen keskustelu (ministeri ja kansanedustajat) Työryhmä: Hallituksen esityksen valmistelu, osa-alueiden yhteensovittaminen (jaostojen koordinointi), vaikutusten arviointi ja sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäfoorumi: Monipuolinen vuorovaikutus eri toimijoiden kesken, hyödynnetään työryhmän ja valmistelujaostojen työssä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

Kokoonpanoista Seurantaryhmä: ministeri ja kansanedustajat kaikista poliittisista puolueista Työryhmä: pj ylijohtaja Helena Säteri; jäsenet virkamiehiä eri ministeriöistä sekä edustaja Kuntaliitosta 6 jaostoa: pj: t YM: stä; samoin jäsenet; jokaisessa jaostossa myös 5 – 7 pysyvää asiantuntijaa eri organisaatioista. Jaostot ovat: Alueidenkäyttö; Rakentaminen; Osallistuminen, vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi; Kaavojen toteuttaminen; Rajapinnat; Digitalisaatio ja asiakaslähtöiset prosessit. Sidosryhmäfoorumi: pj Ari Ekroos. Mukana useita kymmeniä tahoja: etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, kuntia, valtionhallintoa, tutkimuslaitoksia jne. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

Uudistuksen aikataulu Työryhmän toimikausi 1. 5. 2018 – 31. 12. 2021 Luonnos hallituksen esitykseksi elokuu 2020 Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta loka-marraskuu 2020 Lausuntopalautteiden käsittely, esitysluonnoksen viimeistely ja kääntäminen alkuvuosi 2021 Hallituksen esitys eduskuntaan syysistuntokauden 2021 alkupuolella Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

Muutostarpeita (vrt. lausunnolla ollut keskustelupaperi 12. 4. 2018) • • • Alueiden erilaistuminen Valtion kaavavalvonnan ulottuvuus? Kaavatasot ja niiden sitovuus Kaavojen määräaikaisuus ja niiden toteuttaminen Maanomistajan aloiteoikeus kaavoituksessa Alueidenkäytön suunnittelun ja lupien rajapinnat Rakentamisen laatu ja vastuu Rakennusvalvonnan organisointi Rakennusten kunnossapito ja elinkaari Valitusjärjestelmä Sanktiot …… Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

Sääntelyn luonne MRL sisältää paljon joustavia oikeusohjeita Oikeusohjeiden sisältö punnitaan kaavoissa ja lupaharkinnassa Rakentamisen tekninen vähimmäistaso pitkälti EU-lähtöistä Ohjeet eivät sitovia; silti niillä käytännössä ohjaavaa roolia Standardeilla myös ohjataan Liittyvää rajapintalainsäädäntöä on paljon Hallintoviranomaisen toimivalta sektoroitunutta Suomen perustuslaista johtuvat vaatimukset Kehittyvistä toimintatavoista ja –menetelmistä aiheutuvat vaatimukset ja mahdollisuudet (digi) • Erilaiset sopimuskäytännöt (myös MAL ja MALPE) • Vaikutukset yhdyskuntatalouteen, kestävyysvajeeseen ja yksittäiseen kansalaiseen • • • Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

Selvityksiä • Taustaselvityksiä on jo runsaanlaisesti (löytyy mm. ym: n verkkosivuilta: www. mrluudistus. fi) • Verkkoaivoriihien tuloksia on myös • Sidosryhmäfoorumilaisille on avattu oma keskustelualusta; työryhmissä ja jaostoissa toimivat käyttävät Tiimeriä • Prosessien sujuvuutta korostetaan – samalla muistaen lopputuloksen laatu ja sen merkitys. Laatu syntyy kunnissa ja rakentajien toimesta. Kuinka pitkälle lainsäätäjä voi laatua säädellä? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

Tunnistettu • Hierarkkinen kaavajärjestelmä ei aina toimi: eri suunnittelutasot ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Mitä kullakin tasolla tulisi ratkaista? Oikeusvaikutukset? • Kasvavilla kaupunkiseuduilla hallinnolliset rajat ja suunnittelun alueellinen tarve eivät kohtaa • Alueiden elinvoiman kehittäminen keskiöön • Tarpeettoman suunnittelun välttäminen: keskittyminen suunnittelun ydintehtäviin oikeilla tasoilla; ei liikaa yksityiskohtia eikä toistoa. Toisaalta miten esim. inventointien tietosisällön välitty-minen turvataan? • Suunnitelmien sisältövaatimukset: kaikkia tasoja koskevina tai eriteltyinä tai näiden yhdistelmänä? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

Toimii ja ei toimi • Maankäyttösopimukset: suurissa kaupungeissa yleisiä (n. 1/3 kaavoista • Täydennysrakentamisessa kiinteistönomistajien omat toiveet ratkaisevia; hankelähtöisyys • Kuntien toimintatavat ehkä jääneet jälkeen (kaikkia lain mahdollisuuksia ei hyödynnetä) • Uusi kommunikatiivinen käänne haastaa (some jne. ) • Digitaalisuus osin vielä lähtökuopissa maankäytön ohjauksessa; rakentamisen luvitus tapahtuu jo sähköisesti Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

Erilaistuminen Rakennetut kaupunkialueet Laajenevan kaupunkirakenteen kehä Maaseutualueet Kuntien kokoerot Maakuntien kokoerot Kansalaisten aktiivisuuden erot (”Lisää kaupunkia” –liikkeet jne. vs. passiivinen väestö) • Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tulevaisuuden suunnittelujärjestelmäksi ei ole • Innovatiiviset ratkaisut syytä tutkia. Ei kuitenkaan muutosta itsetarkoituksena. • • • Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11

Jaostojen työn eteneminen • Alueidenkäytön jaostossa laaditaan eri suunnittelutasoja käsitteleviä vaihtoehtoisia esimerkkisuunnitelmia • Osallistumisen ym. jaostossa pohditaan, minkälaisia haasteita kaavoitukseen liittyvät erilaiset sopimukset tuovat vuorovaikutukseen • Digijaostossa asiakas keskiössä, ei teknologia. Tarvitaan riittävän yhtenäisiä toimintatapoja • Raksa-jaostossa esillä ollut vastuu ja elinkaarikysymykset sekä rakennusvalvonta • Rajapintajaosto kartoittaa ja priorisoi liittyvää lainsäädäntöä • Kaavojen toteuttamisjaosto selvittää maapolitiikkaa (Huom! Lunastuslain muutos vireillä) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

Työryhmä ja parlamentaarinen ryhmä sekä sidosryhmäfoorumi • Työryhmässä käsitelty rakentamisen vastuuta sekä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää alustavasti, rakentamisen elinkaarikysymyksiä, osallistumista, muutoksenhaun periaatteita, digitalisaatiota jne. • Syksyn mittaan linjattavaksi tulevat mm. kaavoitus- ja lupajärjestelmä, muutoksenhaku jne. • Parlamentaarinen ryhmä ei ole vielä järjestäytynyt uudelleen vaalien jälkeen; kokous on 18. 6. • Sidosryhmäfoorumilla ollut viisi tapaamista, joissa työpajatyöskentelyä lukuisissa eri kokoonpanoissa. Seuraava foorumi on 2. 9. 19. Foorumissa 3. 6. esillä olivat kaavajärjestelmään liittyvät kysymykset. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13

Alueidenkäytön suunnittelu – kipupisteitä • Noin 70 % koko maan pinta-alasta on vailla yleiskaavaa. • Rakennetun alueen laajenemista tapahtuu myös kasvukeskusten ulkopuolella. • Jos kasvukeskuksiin tulee kaupunkiseutukaava, niin ketkä sen hyväksyvät? Uusi toimielin ei houkuttele. Myöskään ei haluta lisää suunnittelutasoja – maakuntakaavan tulisi tällöin väistyä kaupunkiseutukaavan tieltä. • Niin sanottu skaalautuvan yhden kuntakaavan malli herättänyt paljon keskustelua – suurilla kaupungeilla epäluuloja. Nyt on päätetty yhdessä Kuntaliiton kanssa mallia testata. • Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rooli myös vielä auki. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 14

Rakentamisen vastuut – tunnistettuja ongelmia • Vastuuketju ei aina toimi käytännössä • Ei-ammattilaisille hankkeeseen ryhtyville on sälytetty vastuuta, joka voi johtaa kohtuuttomuuksiin • YSE 1998: n takuuaika on kaksi vuotta, minkä aikana monet mahdolliset virheet eivät useinkaan vielä näy • Parannusta ei välttämättä tapahdu, jos vastuun laiminlyönti on taloudellisesti edullista • Kannatusta ei ole saanut: viranomaisvastuun kasvattaminen; pääsuunnittelijan vastuun kasvattaminen • (Lievää) kannatusta on saanut: kukin suunnittelija vastaa suunnitteluvirheistänsä; pääurakoitsija vastaa ”kaikesta”? ? ? • Vastaajan työnjohtajan roolista myös keskusteltu Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15

Hallitusohjelma 3. 6. 2019: MRL-uudistus kohdassa Asuntopolitiikka: Keinot Viedään MRL-uudistus loppuun parlamentaarisessa valmistelussa. Päätavoitteita: • hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuus, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaatio. • Kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään, kaavaprosessin sujuvuutta edistetään ja kuntien maapolitiikkaa vahvistetaan. Alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla. Ilmastonmuutoksen torjunta. Luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16

Hallitusohjelma, muuta Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta. Selvitetään rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, esim. autopaikka- ja väestönsuojanormeja. Säädösten keventäminen ei saa uhata rakentamisen laatua tai rakennusten terveellisyyttä tai turvallisuutta. Selvitetään yksityisten omistamien asuinrakennusten korjausavustusten tarpeellisuus ja reunaehdot. Edistetään puurakentamista ARA-tuotannossa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17

Hallitusohjelma, energia ja hiilijalanjälki Tuetaan siirtymistä päästöttömään lämmöntuotantoon. Edistetään laajamittaisia peruskorjaus- ja energiatehokkuushankkeita. Nopeutetaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa; edistetään kiertotaloutta; kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta. Luodaan yhdessä alan toimijoiden kanssa rakennusalalle hiilineutraalisuunnitelma. Sähköautojen latauspisteet (EU jo velvoittaa, 10. 3. 2020 takaraja) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 18

Jo voimaan tullutta Kolmiulotteisia kiinteistöjä koskeva lainsäädäntö voimaan 1. 8. 2018: Kiinteistön ulottuvuudet voidaan määrittää myös horisontaalisesti Helpottaa hybridihankkeiden toteutusta: esim. kauppakeskuksissa maanalaiset tilat, maanpäälliset liiketilat ja ylimpien kerrosten asuintilat voidaan eriyttää erillisiin kiinteistöyksiköihin. Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvoitetta koskeva MRL 57 a § kumottiin. Purkavan uusrakentamisen mahdollistaminen 4/5 enemmistöllä: As. Oy. L: n muutos. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 19

Kiitos! www. mrluudistus. fi www. ym. fi Esittäjän nimi alatunnisteeseen 20