Monimuotoisuus I Monimuotoisuus BI 3 I Monimuotoisuus 2

Monimuotoisuus I Monimuotoisuus BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

2. Luonnon monimuotoisuus 1. Avainsanat 2. Monimuotoisuuden tasot 3. Monimuotoisuuden vaaliminen – Miksi? 4. Monimuotoisuuden kannalta herkät ympäristöt 5. Tehtävät 6. Kuvat BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

Avainsanat: • • Lajimonimuotoisuus Geneettinen monimuotoisuus Ekosysteemien monimuotoisuus Hotspot Avainlaji Biomi Ekosysteemipalvelu BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

Monimuotoisuuden (biodiversiteetti) tasot • • Lajimonimuotoisuus – tietyllä alueella elävien lajin runsaus – suurin sademetsissä ja koralliriutoilla – hotspotit eli monimuotoisuuskeskukset Lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus – lajin yksilöiden perinnöllinen erilaisuus Lajistollinen monimuotoisuus – lajien ja eliöryhmien runsaus Ekosysteemien monimuotoisuus – erilaisten elinympäristöjen runsaus – suurekosysteemit eli biomit (10 kpl maapallolla) • kukin biomi sisältää pienempiä ekosysteemejä BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

Monimuotoisuuden vaaliminen – Miksi? • • • Eliöiden väliset vuorovaikutussuhteet Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Uhanalaisuuden ja sukupuuttojen vähenemiseen vaikuttavat tekijät Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen (esim. lääkekasvit) Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on kulttuurien monimuotoisuuden suojelemista BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

Monimuotoisuuden kannalta herkät ympäristöt • • Trooppiset sademetsät – suotuisat elinolosuhteet: riittävä lämpötila, valo ja kosteus – monien eliöryhmien kehittymisen alkukoti → pitkä lajiutuminen → suuri lajikirjo – rannikoilla sademetsiä reunustavat mangrovemetsät ja kosteikot Koralliriutat – trooppisilla merialueilla – kestävät huonosti elinympäristöjen muutoksia – koralliyhteisöt tarjoavat alustan ja suojapaikan levä- ja eläinlajeille – korallien ja levien symbioosi BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

Tehtävät 1. Lajimonimuotoisuus 2. YO K-09 3. Ekosysteemipalveluiden tuotanto 4. Suojelu 5. Biomit 6. YO K-97 7. Amazonas 8. Tulokaslajit 9. Hot spot 10. Hot spot 2 BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

1. Lajimonimuotoisuus Selitä syitä lajimonimuotoisuuden vaihteluihin. a) Pohjois-Amerikan lintulajien määrä eri leveyspiireillä b) Lintulajien määrä erikokoisilla saarilla Etelä-Amerikan kolmella eri lämpövyöhykkeellä c) Lisko- ja sammakkolajien runsaus Karibian saarilla d) Päiväperhoslajien määrä maakunnittain BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

2. YO K-09 Biologiaan perehtyneenä tehtäväksesi annetaan laatia selvitys kotikuntasi luonnon biodiversiteetistä (monimuotoisuudesta). Millaisin menetelmin tutkisit biodiversiteetin eri tasoja, ja miten havainnollistaisit tuloksiasi? BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

3. Ekosysteemipalveluiden tuotanto Mikä merkitys seuraavilla eliöillä on luonnossa eli mitä ekosysteemipalveluita ne tuottavat ekosysteemissään: a) b) c) d) e) f) koivu keltavahvero päiväperhonen korppikotka majava rakkolevä BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

4. Suojelu Tarkastele taulukkoa 10 A. Miten perustelisit seuraavien ekosysteemien tai populaatioiden suojelua: a) b) c) d) e) f) saimaannorppa Pohjanmeren turska kyykäärme trooppinen vuoristometsä oranki eteläsuomalainen suo BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

5. Biomit a) Perustele eroja kaavion neljän biomin maaselkärankaisryhmän lajimäärissä. b) Miksi sademetsien suojelu on lajien suojelun kannalta ehkä jopa tärkeämpää kuin pohjoisen havumetsän suojelu? c) Sademetsän suojelua voi perustella eettisin, ekologisin ja taloudellisin näkökulmin. Perustele lyhyesti kukin kohta. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

6. YO K-97 Malariasääskien hävittämiseksi levitettiin trooppisen kylän asumuksiin 1960 luvulla runsaasti DDT: tä, ja malariaepidemia saatiinkin torjutuksi. Asumusten katto-oljissa eli olkia ravinnokseen käyttävä hyönteistoukka, johon DDT ei vaikuttanut, mutta sen luontainen vihollinen, eräs petopistiäislaji, katosi täysin. Pian DDT: n käytön jälkeen majojen olkikatot sortuivat. Samoihin aikoihin kuolivat kylässä yleiset hyönteisiä syövät gekkoliskot ja kohta myös gekkoja säännöllisesti saalistavat kylän kissat. Rottakanta kasvoi nopeasti, ja kyläläisiä uhkasi rottien levittämä paiserutto, joka vältettiin tuomalla kylään uusi kissakanta. a) Esitä ylläkuvattu ravintoverkko kaaviona. b) Selvitä syyt lajien erilaiseen kohtaloon DDT: n levityksen jälkeen. c) Mitä muita mahdollisuuksia on hillitä malariaepidemiaa? BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

7. Amazonas Oheisessa taulukossa on kuvattu Brasiliassa olevan Amazonaksen sademetsän pinta-alan muutoksia. a) Piirrä viivadiagrammi sademetsän määrän muutoksesta. b) Vertaile 1970– 2010 hävitetyn sademetsän pinta-alaa Suomen pinta-alaan. c) Luettele sademetsän häviämisen vaikutuksia veden virtaukseen, eroosioon, paikallisilmastoon ja maapallon ilmastoon. d) Miten sademetsien tilanteen arvioidaan muuttuvan vuoteen 2020 mennessä? e) Mitä kehittyneet maat voivat tehdä sademetsien suojelemiseksi? BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

8. Tulokaslajit Eräälle Tyynenmeren saarelle, Guamille, kulkeutui laivoissa ja lentokoneissa käärmelaji (Boiga irregularis), joka pystyi mm. hyvällä kiipeämiskyvyllään saalistamaan monia alueen eläinlajeja. Käärmeen tiheys on ollut jopa 5 000 käärmettä neliökilometrillä. a) Miten käärme on vaikuttanut saaren linnustoon? b) Tee ravintoverkko ennen käärmeen saapumista saareen. (Vihje: kasvi – perhostoukka – jne. ) c) Tee ravintoverkko käärmeen saarelle leviämisen jälkeen. d) Millaisia muutoksia arvelet käärmeen aiheuttaneen saaren eliöyhteisössä? BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

9. Hot spot a) Mitä ovat biodiversiteetin kuumat pisteet? b) Mainitse neljä biodiversiteetin kuumaa pistettä. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

10. Hot spot 2 Mahdollinen teksti tai kuva tehtävään liittyen 10. Tutki internetin lähteiden avulla yhden valitsemasi kuuman pisteen (a–h) piirteitä. Kerro ilmastosta, kasvillisuudesta, eläimistöstä ja ekosysteemien uhista. a) b) c) d) e) f) g) h) Amazonaksen sademetsä Havaijisaaret Madagaskar Madeira Huippuvuoret Antarktis Grönlanti jokin muu. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 1: Lajimonimuotoisuus a) Pohjois-Amerikan eteläosassa eli Keski-Amerikassa on sademetsää, jonka biologinen tuottavuus on suurta mahdollistaen suuren lajimäärän. Pohjoisemmas siirryttäessä tuottavuus pienenee viileämmän kesän ja kylmän talven takia. Ekosysteemit pystyvät elättämään vain vähälajisempia ravintoverkkoja. b) Mitä suurempi saari, sitä enemmän siellä on erilaisia elinympäristöjä. Tästä syystä saaren koon pienentyessä lajimäärä vähenee. Kuitenkin koska eri lämpövyöhykkeillä biologinen tuottavuus on erilainen, tuottavimmassa eli lämpimimmässä lämpövyöhykkeessä pienimmissäkin saarissa lajimäärä on lähes yhtä suuri kuin viileämmän lämpövyöhykkeen suuremmissa saarissa. Tästä voidaan päätellä, että alueen biologinen tuottavuus selittää enemmän lajimäärää kuin saaren koko. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 1: Lajimonimuotoisuus c) Mitä suurempi saari, sitä enemmän siellä on erilaisia elinympäristöjä. Tästä syystä saaren koon pienentyessä lajimäärä vähenee. Myös saaren etäisyys mantereesta vaikuttaa lajimäärään: mitä lähempänä saari on Amerikan mannerta, sitä enemmän siellä on lajeja. d) Päiväperhoslajimäärä vähenee tasaisesti kohti pohjoista. Tämä johtuu erilaisten biotooppien vähenemisestä ja siitä, että vaihtolämpöiset päiväperhoset menestyvät huonommin viileämmässä ilmastossa. Itäisen Suomen maakunnissa on enemmän päiväperhoslajeja kuin samalla leveyspiirillä olevilla läntisemmissä maakunnissa. Tämä johtuu itäisemmän Suomen monipuolisesta ja rehevästä luonnosta. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 2: YO K-09 • Biodiversiteettiä tutkitaan kolmessa eri tasossa: ekosysteemit, lajistollinen monimuotoisuus sekä lajin sisäinen monimuotoisuus. • Välineet: kunnan maastokartta, muistiinpanovälineet, kamera, kiikari, erilaisia pyyntivälineitä, määrityskirjallisuutta. • Aiempiin tutkimuksiin perehtyminen, alueen luontoasiantuntijoiden haastattelu (esimerkiksi lintumiehet, metsästäjät, hyönteisharrastajat, sienestäjät jne. ), Hatikka-tietokanta. • Tutkimusmenetelmät: Kunnan ekosysteemien tutkiminen. Jos kunta on pieni, se voidaan tutkia kokonaan. Pinta-alaltaan suuremmassa kunnassa tutkitaan näytealoja. • Tutkitaan seuraavat ekosysteemit: • Metsät, suot ja muut kosteikot, perinnemaisemat, vesiekosysteemit, pellot, puistot BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 2: YO K-09 • Ekosysteemeistä selvitetään – opaskasvien avulla metsätyyppejä. – linnusto, suurkasvillisuus (puut ja pensaat), tietyt hyönteisryhmät (esimerkiksi päiväperhoset ja sudenkorennot), sienet – usein nisäkäs-, kala- ja sammakkoeläinlajiston selvittäminen ei onnistu tällaisessa tutkimuksessa, vaan joudutaan turvautumaan kirjallisiin lähteisiin. – lajinmääritys ja lajien tarkoituksenmukainen ryhmittely: – lajinsisäistä diversiteettiä eli geneettistä monimuotoisuutta ei tällaisessa tutkimuksessa yleensä pystytä selvittämään. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 2: YO K-09 • Tulosten esittäminen – tutkimusmenetelmien esittäminen niin tarkasti, että muut voivat arvioida myöhemmin tutkimuksen kattavuutta. – esitetään ekosysteemit ja luontotyypit karttapohjalla rajattuina ja nimettyinä – lajisto ja lajimäärät eri ekosysteemeissä esitetään taulukkona. Yleensä ei pystytä arvioimaan lajien runsautta kuin poikkeustapauksissa. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 3: Ekosysteemipalvelujen tuotanto a) Koivu on tuottaja. Se valmistaa fotosynteesissä sokeria, jossa olevaa energiaa kuluttajat saavat syödessään esimerkiksi koivun lehtiä tai silmuja. Fotosynteesissä vapautuu happea, joka on aerobisille eliöille välttämätöntä. Koivu on monen eläimen elinympäristö ja monien jäkälien kasvualusta. b) Keltavahvero elää monen puulajin kanssa symbioosissa. Keltavahvero on eläinten ravintoa. c) Päiväperhonen pölyttää kasvien kukkia. Varsinkin päiväperhosten toukat ovat monien eläinten ravintoa. d) Korppikotkat ovat haaskansyöjiä, jotka hajottavat kuolleita eliöitä nopeuttaen siten ravinteiden kiertoa. e) Majava on insinöörilaji, joka muokkaa elinympäristöään. Majavan patoamissa lammissa elää monimuotoinen eliöyhteisö. f) Rakkoleväkasvustossa elää monilajinen eliöyhteisö. Rakkolevä on eräs Itämeren avainlajeista. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 4: Suojelu a) Eettinen näkökohta: ihmisen velvollisuus säilyttää lajiutumassa oleva alalaji. b) Turska on tärkeä saaliskala, jonka pyynnin rajoituksilla pystytään maksimoimaan saalismäärät. c) Eettinen näkökohta: jokaisen lajin suojelu on perusteltua, vaikka laji vaikuttaisikin joidenkin mielestä vastenmieliseltä. d) Uhanalaisen orangin suojelu on eettisesti perusteltua. Oranki on tärkeä ekoturismin houkutinvastaus 2 e) Trooppinen vuoristometsä tarjoaa monille uhanalaisille lajeille elinympäristön. Metsä antaa paikallisille ihmisille ravintoa ja polttopuita. Metsä pidättää hyvin sadetta ja estää näin eroosiota ja tulvien syntymistä. f) Etelä-Suomessa luonnontilaisia soita on jäljellä vähän. Suon suojelu on perusteltua eteläisten suolajien populaatioiden säilymisen kannalta. Suot ovat tärkeitä retkeily- ja marjastusalueita. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 5: Biomit a) Trooppisissa sademetsissä lajimonimuotoisuus on suurin, sillä siellä lajiutuminen on ollut nopeaa ja suuri tuottavuus mahdollistaa suuren lajimäärän säilymisen. Lajeja on vähiten taigalla, jossa erityisesti vaihtolämpöisiä matelijoita ja sammakkoeläimiä on vähän. b) Sademetsissä on suurin lajimonimuotoisuus ja niissä elää tuhansia endeemisiä selkärankaislajeja. – eettinen perustelu: Ihmisen velvollisuus on säilyttää sademetsiä myös tuleville sukupolville. Sademetsissä asuvien alkuperäisväestöjen asuinalueiden tuhoaminen on epäeettistä. – ekologinen perustelu: Sademetsissä elää suuri määrä lajeja, jotka ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Sademetsän tuottajilla on suuri merkitys koko maapallon olosuhteisiin (mm. sitovat ilmakehän hiilidioksidia). – taloudellinen perustelu: Sademetsät tuottavat puuta, ravintoa ja lääkeaineita. Esimerkiksi kaikkia lääkeaineiksi kelpaavia kasveja ei ole vielä löydetty. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 6: YO K-97 a) Olki → hyönteistoukka → petopistiäinen, olki → hyönteistoukka → gekko → kissa, kasvi- ja eläinravinto → rotta → kissa (pitää piirtää verkkona!) b) Olkia syövä hyönteislaji: Populaation koko kasvoi, kun luontainen vihollinen (petopistiäislaji) harvinaistui ja ravintoa oli tarjolla riittävästi. Ravinnon eli kattojen olkien loppuessa populaation koko romahti. Petopistiäislaji: populaation hävisi kokonaan, sillä pistiäisen kuolivat DDT: n käytön seurauksena. Gekkolisko: populaatio hävisi, kun gekkoihin kertyi liikaa DDT: tä ja kun gekkojen ravinto loppui. Kissat hävisivät, kun niihin kertyi liikaa DDT: tä. Koska kissat söivät myös rottia, joiden määrä lisääntyi, kissojen häviäminen ei johtunut ravinnon puutteesta. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 6: YO K-97 b) Rotta: Kanta kasvoi luontaisen vihollisen (kissan) hävitessä, mutta pieneni, kun kylään tuotiin uusia kissoja. Malariasääsken (eli horkkahyttysen) määrä todennäköisesti väheni DDT: n käytön ansiosta. Paiseruton aiheuttava bakteeri yleistyi isäntäeläimen (rotan) yleistyessä. c) Koska malariasääsket lisääntyvät seisovassa vedessä, niiden määrää voidaan vähentää kuivaamalla kosteikkoja ja lammikoita. Sääskeä vastaan voi suojautua vaatetuksella ja verkoilla (kuten suomalaisetkin suojautuvat hyttysiä vastaan kesällä). Malariaa vastaan voi suojautua lääkkeillä. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 7: Amazonas a) Viivadiagrammi BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 7: Amazonas b) Hävitetyn sademetsän pinta-ala on noin viidesosa Suomen pintaalasta. c) Veden virtaus lisääntyy, eroosio lisääntyy, paikallisilmasto muuttuu kuivemmaksi ja vuorokauden minimi- ja maksimilämpötilojen ero kasvaa. Koska sademetsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia, sademetsien hävittäminen voimistaa ilmastonmuutosta. d) Sademetsien häviäminen vain kiihtyy entisestään. e) Rahoittaa suojelualueiden perustamista, suosia kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuja tuotteita (esimerkiksi sademetsän puita). Ekoturismin kehittämiseen osallistumisella voidaan paikallisesti suojella sademetsiä. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 8: Tulokaslajit a) Linnusto on lähes täysin hävinnyt saarelta. b) Kasvit → hyönteiset → linnut c) Kasvit → hyönteiset → linnut → käärmeet. Vähitellen linnut ovat hävinneet, ja käärmeet ovat siirtyneet käyttämään muuta eläinravintoa. d) Hyönteisten määrä lisääntyy, koska niiden määrää eivät enää linnut rajoita. Tämä voisi aiheuttaa muutoksia kasvilajisuhteissa. Käärmeet voivat oppia käyttämään lintujen tilalla muuta eläinravintoa, esimerkiksi sammakoita ja muita matelijoita, jolloin niiden kannat voivat romahtaa. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 9: Hot spot a) Kuumissa pisteissä elää suuri määrä endeemisiä lajeja. Kuumat pisteet ovat yleensä eristyneitä ekosysteemejä, kuten valtamerten saariryhmiä. b) Havaijisaaret, Kanarian saaret, Madagaskar, Uusi-Seelanti, monet sademetsäalueet. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 10: Hot spot 2 a) Amazonaksen sademetsä: Ilmasto: kuuma lämpövyöhyke, sademetsäilmasto: sataa paljon, ikuinen kesä. Kasvillisuus: monikerroksinen puusto. Korkeimmat puut ovat yli 40 metriä korkeita. Paljon päällyskasveja. Niukka aluskasvillisuus. Suuri lajistollinen monimuotoisuus. Eläimistö: Valtava määrä hyönteis- ja hämähäkkilajeja. Amazonin joessa paljon kalalejeja, mm. piraijoja ja monneja. Sammakko- ja matelijalajeja on paljon, esimerkiksi myrkyllisiä sammakkolajeja, punakorvakilpikonna ja anakonda. Nisäkkäistä tunnetuimpia ovat laiskiainen, tapiiri ja kapybara eli vesisika. Isoja kasvinsyöjänisäkkäitä tai petonisäkkäitä ei ole niin kuin esimerkiksi Afrikan savannilla. Linnuista tunnetuimpia ovat papukaijat ja kolibrit. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 10: Hot spot 2 b) Havaijisaaret: Ilmasto: kuuma lämpövyöhyke. Vuoristojen rinteillä on monia ilmastotyyppejä (mm. vähäsateisimpia ja viileämpiä alueita). Kasvillisuus: tropiikin lämmössä viihtyviä kasvilajeja. Yli tuhat endeemistä kasvilajia. Runsassateisilla alueilla saniaisia ja palmuja. Eläimistössä on lukuisia endeemisiä lajeja, joista osa on kuollut viimeisten vuosisatojen aikana sukupuuttoon. (Saaren linnustosta mm. valokuvia hakusanoilla ”birds of hawaii”). Ihmisen mukana saarelle on saapunut monia nisäkäslajeja. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 10: Hot spot 2 c) Madagaskar: Saari on hyvin vuoristoinen, joten ilmasto-olot vaihtelevat saaren eri osien välillä suuresti. Ilmasto on pääpiirteiltään trooppinen. Saaren itäosissa sataa runsaasti. Kasvillisuus ja eläimistö ainutlaatuisia (noin 80 % lajeista endeemisiä). Suurin osa lajeista elää saaren koillisosan sademetsissä. Saarella on monsuunimetsiä ja savannia. Eläimistä mielenkiintoisimpia ovat puoliapina ai-ai, mangustit ja makit. Saarelta puuttuvat monet Afrikan mantereen tyypilliset eläinryhmät, kuten apinat ja norsut. Monet eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 10: Hot spot 2 d) Madeira: Saaren ilmasto on leuto, monien mielestä ihmiselle ihanteellinen. Vuorilla sataa melko paljon, rannikolla vähemmän. Saaren kuuluisin kasvillisuusvyöhyke on vuoriston laurisilvametsä (ainavihanta laakeripuumetsä). Etelärannikolla viihtyvät monet sinne istutetut jalot lehtipuut ja palmut. Saareen eläimistö on melko niukkaa. Monet eläinryhmät, kuten käärmeet ja hyttyset, puuttuvat kokonaan. Saarella elää muutama endeeminen lintulaji, mm. merenpinnasta ruuan etsivä madeiranviistäjä, joita on elossa alle 100 yksilöä. BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 10: Hot spot 2 e) Huippuvuoret: Ilmasto on kylmä, kunnon kesää ei ole lainkaan. Kasvillisuus on niukka: jäkäliä, heiniä ja varpuja. Eläimistö on myös niukkaa. Saarella pesii monia merestä kalaa pyytäviä lintulajeja. Tunnetuimmat nisäkkäät ovat jääkarhu ja naali. (Huippuvuoria ei ole lueteltu virallisiin biodiversiteetin kuumien pisteiden luetteloon, mutta merialueet ovat mm. WWF: n Global 200 -ekoalueluettelossa). BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

VASTAUS 10: Hot spot 2 f) Antarktis: Ilmasto on kylmä ja vähäsateinen, kunnon kesää ei ole lainkaan. Kasvillisuutta ei juuri ole. Mantereella elää vain pari heinäkasvia, sammalia ja jäkäliä. Eläimistö on niukkaa. Luonnonvaraisia nisäkkäitä ei ole. Linnuista tunnetuimmat ovat eri pingviinilajit. (Antarktista ei ole lueteltu virallisiin biodiversiteetin kuumien pisteiden luetteloon, mutta eräät mantereen merialueista on WWF: n Global 200 –ekoalueluettelossa). BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

Kuvat BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava

BI 3 • I Monimuotoisuus • 2. Luonnon monimuotoisuus Otava