Minklaista tyhyvinvoinnin ja tykyvyn johtamista kuntaala tarvitsee Talvityhyt

Minkälaista työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista kunta-ala tarvitsee? Talvityhyt 8. 2. 2017 Pauli Forma Kuvat: Unsplash. com

Julkisen alan työeläkeosaaja Hoidamme koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita. Vastaamme kunta-alan eläketurvan rahoituksesta. Kehitämme eläketurvaa ja työelämää. Rakennamme hyvinvointia osana suomalaista eläkejärjestelmää. 24. 2. 2021 2

Keva auttaa työelämän kehittämisessä Palvelut Kattavat palvelut työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen kehittämiseen Kumppanit Tukea asiakkaiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen kehittämiseen Rahoitus Verkostot ja hankkeet Tutkimukset 24. 2. 2021 Tukea asiakkaiden työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen hankkeille Yhteistyötä verkostoissa ja hankkeissa Vaikutukset • Työhyvinvointi • Tuloksellisuus • Työkyvyttömyys -kustannusten hallinta • Työurien pidentyminen Omat tutkimukset, yhteistyöhankkeet ja tutkimustuki 3

Esitys 1. Toimintaympäristön muutos, työelämän muutos 2. Työhyvinvointitilanne kunta-alalla 3. Työhyvinvoinnin johtaminen Minkälaista työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista nyt tarvitaan? 24. 2. 2021 4

Työelämä 24. 2. 2021 5

Muutos 24. 2. 2021 6

Hyvinvointi 24. 2. 2021 7

Mega- ja toimialatrendit Ikääntyminen Arvojen muutos Eläkepoistuma Julkisen sektorin muutos Muuttuva eläketurva Globalisaatio Kaupungistuminen Asiakkaiden muuttuvat tarpeet Työelämän muutos Yhdenmukaistuminen Euroopan Unioni Ilmastonmuutos 24. 2. 2021 Digitalisoituminen Talous 8

Julkinen sektori Suomessa 1970 -2015 henkilöstömäärän näkökulmasta 500000 450000 400000 350000 Julkista sektoria tukeva toimintaympäristö Kuntasektori Yksityistä sektoria tukeva toimintaympäristö 300000 250000 200000 Valtiosektori 150000 Sote- ja maakuntauudistus ja megatrendien vaikutukset 100000 50000 Ev. lut. kirkko 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 24. 2. 2021 9

Sote- ja maakuntauudistus ja työelämä 24. 2. 2021 1) Tarvitaan muutosjohtamista 2) Tarvitaan työnantajaprosessien rakentamista 3) Julkisen sektorin työelämä kilpailullistuu 4) Työvoimakilpailu työmarkkinasektorien välillä kiristyy 10

Työelämän kannalta merkityksellisiä uusia teknologioita ja suuntauksia Työvälineiden digitalisoituminen Ympäristöön liittyvät älyjärjestelmät Tekoäly Virtuaalitodellisuus Laajennettu todellisuus Itse organisoituvat tuotantojärjestelmät Tilaan ja aikaan liittyvä lisääntyvä joustavuus Etäkontrolli, virtuaalinen yhteistyö 24. 2. 2021 Lähde: New Forms of Work, New Forms of Prevention. Work 4. 0. DGUV 2016. 11

Teknologisen kehityksen vaikutuksia ihmisille • Vaarallista, raskasta, yksitoikkoista työtä voidaan siirtää koneellisesti tehtäväksi • Työprosessit eivät ole aikaisemmalla tavalla aikaan ja paikkaan sidottuja • Virtuaalinen yhteistyö edesauttaa vuorovaikutusta • Pääsy informaatioon helpottaa työtä, mutta voi myös lisätä kuormitusta (tehokkuusvaatimukset, informaatioähky) Lähde: New Forms of Work, New Forms of Prevention. Work 4. 0. DGUV 2016. 24. 2. 2021 12

Teknologimuutoksen vaikutuksia työhyvinvoinnille ja työkyvylle Keskeistä: 24. 2. 2021 Mitä tehdä? § Teknologian ja organisaatioiden ”ihmisystävällisyyden” varmistaminen. § Työhyvinvoinnin, työkyvyn tukemisen ja työturvallisuuden integroiminen prosesseihin. § Liikkuvan ja joustavan työn huomioiminen. § Yksin ja mobiilisti työskentelevät työntekijät täytyy huomioida. § Eri työsuhdemuodoissa olevien työntekijöiden tilanteen huomioiminen. § Organisaatioiden täytyy tukea työntekijöiden kykyä tukea omaa työhyvinvointia ja –kykyä. § Miten johto rakentaa prosessit ja järjestelmät turvallisuuden takaamiseksi? § Kulttuurin merkitys korostuu myös työhyvinvoinnissa ja työkyvyn ylläpidossa. § Turvaa tuottavien instituutioiden uudistuminen niin, että rooli säilyy. § Työhyvinvoinnin ratkaisujen pitää olla mobiileja ja verkottuneita. Lähde: New Forms of Work, New Forms of Prevention. Work 4. 0. DGUV 2016. 13

Teknologisen kehityksen vaikutuksia johtamiseen ja työelämätaitoihin Johtaminen • Epäsuora johtaminen, etäjohtaminen • Työntekijöillä itsenäisempi rooli • Kontrolli ja kannustimet perustuvat tulokseen • Johtajasta tulee valmentaja • Kulttuuri ja arvot korostuvat, johtamisessa tärkeässä roolissa ovat arvostaminen, luottamus, innostaminen ja yhteinen oppiminen Työelämätaidot • Vuorovaikutus ja viestintä • Itsensä johtaminen, priorisointi ja keskittyminen • Kokeilevuus, nopea oppiminen ja oppimistavoitteen määrittely • Yrittäjähenkisyys asenteena ja taitona pyrkiä uuteen • Luovuus, vaihtoehtojen etsiminen Lähde: New Forms of Work, New Forms of Prevention. Work 4. 0. DGUV 2016; Robotit töihin (Andersson ym. 2016). 24. 2. 2021 14

Näkökulmia julkisen sektorin digitalisoitumiseen Sote – etäterveydenhuolto, hoivaan liittyvät ratkaisut Opetus – digitaaliset oppimisympäristöt, virtuaalisuus, oppimateriaalit Tekninen toimi – älykaupungit ja muut älykkäät järjestelmät, suunnittelu Hallinto – itsepalvelun lisääntyminen, digitalisoituvat prosessit 24. 2. 2021 15

Lähde: Robotit töihin (Andersson ym. 2016). Johtajan ja johtamisen rooli: - 24. 2. 2021 Voimaannuttaminen Mahdollistaminen Leadership korostuu Arvot, kulttuuri 16

Uusia tuulia työyhteisöissä - VINCIT Ei esimiehiä, päätöksenteko tiimillä Työn sääntöjä poistettu mahdollisimman paljon Vincit Oy: n henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen haastattelu Motiivi-lehdessä. 24. 2. 2021 17

TYÖHYVINVOINTI JA JOHTAMINEN 24. 2. 2021 18

Millaista on julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016? Lähde: Julkisen sektorin työhyvinvointi 2016. 24. 2. 2021 19

Kuntatyön kuormitus on kasvanut 24. 2. 2021 Lähde: Julkisen sektorin työhyvinvointi 2016. 20

Työhyvinvointia tukee moni asia 24. 2. 2021 Lähde: Julkisen sektorin työhyvinvointi 2016. 21

Arvioita johtamisesta eri työmarkkinasektoreilla Osallistuminen päätöksentekoon Päätösten johdonmukaisuus Yksityinen Kunta Valtio 0 20 40 60 80 Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa Yksityinen Kunta Valtio 20 40 60 80 100 Esimieheltä saa tukea Yksityinen 0 24. 2. 2021 0 100 0 20 40 60 Lähde: Työterveyslaitos. 80 100 22

Job satisfaction and self-rated health among public sector employees, % Self-rated health Job satisfaction Switzerland Sweden United States Austria United States Norway France Denmark United Kingdom Germany Switzerland Finland Norway Sweden Finland Australia United Kingdom Denmark France Germany 0 20 40 60 80 100 Percentage share of the respondents saying ”completely satisfied” and ”very satisfied”. 24. 2. 2021 0 20 40 60 80 100 Percentage share of the respondents saying their health is ”excellent”, ”very good”, or ”good”. Lähde: Forma 2016. 23

Job satisfaction among public and private sector employees, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 nd er la itz d ni te U ni U Sw St at e s ria st Au ay or w en D N m ar k y an er m G an d nl Fi en ed Sw ra lia st Au te d Ki Fr ng do an c m e 0 Public Private Percentage share of the respondents saying ”completely satisfied” and ”very satisfied”. Lähde: Forma 2016. 24. 2. 2021 24

TYÖHYVINVOINNIN JA TYÖKYVYN JOHTAMINEN 24. 2. 2021 25

Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa? Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään (ja otetaan vakavasti). Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. – Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat selviä. – Toimintamallit olemassa ja hiottuja. – Mittarit, seuranta, arviointi. – Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia. 24. 2. 2021 26

Työkyky ja työhyvinvointi työuran eri vaiheissa Työssä 24. 2. 2021 Lähde: Keva, työelämäpalvelut. Eläkkeellä 27

Hyvinvoinnin strateginen johtaminen eri sektoreilla Liike-elämän palvelut Esimiesten rooli määritelty Kuljetus Hyvinvointi johdon strategiatyössä Kauppa Hyvinvoinnin suunnitelma Rakentaminen Teollisuus Hyvinvoinnin tavoitteita Kunta Hyvinvoinnin mittareita 0 24. 2. 2021 20 40 60 80 100 Valtio Lähde: Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen 2014: Strateginen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa. 28

Työkyvyttömyyden kustannukset kuvaavat työkykyjohtamisen ja työkyvyn tuen prosessien toimivuutta Työkyvyn johtaminen • Tavoitteiden linjakkuus • Roolit • Muutosmittarit • Seuranta ja arviointi Toni Pekka, Keva Työkyvyn tuen prosessit käytännössä • Tunnettuus • Selkeys • Toimintakulttuuri Työkyvyttömyyden kustannukset • Sairauspoissaolot • Työtapaturmat • Työterveyshuolto • Työkyvyttömyyseläkkeet Lähde: Keva, työelämäpalvelut-yksikkö.

Mitä palvelussa lasketaan? Lähde: Keva, työelämäpalvelut. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK: n malli)* Välittömät kustannukset: Välilliset kustannukset: • Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) • Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. • Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) • Sairauspoissaoloon liittyvä palkka, vastikkeettomat vuosilomat, sekä näihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. • Työterveyshuoltokustannukset • Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. • Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta , 2009 Tapaturmamaksut 24. 2. 2021 Työkyvyttömyysmaksut 30

Välittömät työkyvyttömyyskustannukset Suuret kaupungit ja Sairaanhoitopiirit Työkyvyttömyyden välitön kustannus – Yht. 440 milj. € – Palkkasummasta: Mediaani 4, 7 %, vaihteluväli 3, 5 % - 5, 7 % 4, 7 Välittömät sairauspoissaolokustannukset palkkasummasta 95, 3 – Mediaani 3, 1 %, vaihteluväli 2, 2 % - 3, 8 % Varhaiseläkemenoperusteiset maksut palkkasummasta – Mediaani 0, 7 %, vaihteluväli 0, 4 % - 1, 3 % Työterveyshuoltokustannukset palkkasummasta – Mediaani 0, 5 %, vaihteluväli 0, 3 % - 0, 8 % 0, 4 0. 5 0, 7 Tapaturmamaksut palkkasummasta 3, 1 – Mediaani 0, 4 %, vaihteluväli 0, 2 % - 0, 8 % Välittömät sairauspoissaolokusta Lähde: Keva, työelämäpalvelut. Varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työterveyshuoltokustannukset Tapaturmamaksut

Työtapaturmat Työterveyshuolto Varhe Sairauspoissaolot Lähde: Keva, työelämäpalvelut. 24. 2. 2021 32

Aktiivinen tuki Työkyvyn johtaminen Strategiset dokumentit eivät ole linjassa keskenään työhyvinvointi- ja työkykyasioissa (ml. tth-toimintasuunnitelma) Strategiset dokumentit ovat vanhentuneita (tal. sopeuttaminen) Työkyvyn johtamiselle asetetut tavoitteet, mittarit ja seuranta puutteellisia Epäselvyyttä tavoitteet muuntuvat käytännön suunnitelmiksi ja toimenpiteiksi sekä roolit ja vastuut Työkykyjohtamisen johdonmukaisuus johtamisen kaikilla tasoilla jää epäselväksi Työhyvinvointia ja työkyvyttömyyttä koskevan tiedon hyödyntäminen puutteellista (esim. tyhy-kyselyt) Lähde: Keva, työelämäpalvelut. 24. 2. 2021 • • • • Toimintamallin osia puuttuu Ei sisällä ennakoivaa / edistävää toimintaa Toimintamallia käytetään hajanaisesti Hälytysrajoihin liittyvät toimenpiteet, vastuut, seuranta ja arviointi sopimatta Prosessikuvaukset usein puuttuvat Järjestelmä sairauspoissaolojen seuraamiseksi saattaa puuttua Yhteys 30 -60 -90 sääntöön, muut päivärajat Toimijoiden roolit ja vastuut ei riittävän konkreettisella tasolla Linjajohdon tai TTH rooli määrittelemättä Ohjeistus painottuu sairauspoissaolojen seurantaan, eikä siinä huomioida työkyvyn heikentymistä kuin terveydellisistä syistä Toimintavan juurruttaminen työyksiköittäin tai toimialoittain puutteellista Ei ole varmistettu miten henkilöstö on sisäistänyt toimintatavan Mallin käyttöön ei ole koulutettu riittävästi 33

Tekemättömän työn kustannukset Lähde: Tekemättömän työn kustannukset-projektin laskelmat. 24. 2. 2021 34

24. 2. 2021 Lähde: Tekemättömän työn kustannukset-projektin laskelmat. 35

Digitalisaation mahdollisuuksia työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiselle Tiedon käytettävyys paranee – Tieto on ajantasaisempaa – Tietoa on helpompi analysoida – Tietolähteitä voidaan yhdistää Tietoa voidaan käyttää työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa aikaisempaa paremmin Tieto antaa mahdollisuuksia kehittää uusia palveluja 24. 2. 2021 36

Minkälaista työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista kunta-ala tarvitsee? Muutos lisää työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä riskejä Digitalisaatio antaa uusia mahdollisuuksia johtaa työhyvinvointia ja työkykyä Työhyvinvoinnin johtamisen peruskysymykset edelleen relevantteja: tavoitteet, seuranta, arviointi. 24. 2. 2021 37