Millainen on ihanteellinen yhteiskunta Kirjan sivut 134 141

  • Slides: 10
Download presentation
Millainen on ihanteellinen yhteiskunta? Kirjan sivut 134 -141

Millainen on ihanteellinen yhteiskunta? Kirjan sivut 134 -141

Utopia ja dystopia • Utopia viittaa ihanteelliseen yhteiskuntaan, parhaaseen mahdolliseen malliin, joka ei ehkä

Utopia ja dystopia • Utopia viittaa ihanteelliseen yhteiskuntaan, parhaaseen mahdolliseen malliin, joka ei ehkä ole tavoitettavissa • Dystopia viittaa pahimpaan mahdolliseen yhteiskuntamalliin, ns. kauhuskenaarioon • Historiassa ja kirjallisuudessa on esitetty useita vaihtoehtoisia malleja yhteiskunnan järjestämiseksi – ja osaa on myös kokeiltu käytännössä

Erilaisia hallintomuotoja: • • • Demokratia Diktatuuri Meritokratia Teokratia Monarkia Totalitarismi Teknokratia Oligarkia aristokratia

Erilaisia hallintomuotoja: • • • Demokratia Diktatuuri Meritokratia Teokratia Monarkia Totalitarismi Teknokratia Oligarkia aristokratia

Mitä demokratia on? • Demokratia merkitsee kansanvaltaa • Demokratiaan kuuluu tiettyjä menetelmiä kuten äänestykset,

Mitä demokratia on? • Demokratia merkitsee kansanvaltaa • Demokratiaan kuuluu tiettyjä menetelmiä kuten äänestykset, enemmistöpäätäntä ja vähemmistöjen suojelu • Demokratia voi olla suoraa (esim. kansanäänestys) tai epäsuoraa eli edustuksellista (kansanedustajat edustavat kansaa) • Demokratialle ei ole universaalia määritelmää – sen eri muodot voivat poiketa toisistaan

Demokratian ongelmia • Ihmisten välinpitämättömyys, osallistuminen päätöksentekoon laskee, ei keskustella, eikä äänestetä • Enemmistöpäätökset

Demokratian ongelmia • Ihmisten välinpitämättömyys, osallistuminen päätöksentekoon laskee, ei keskustella, eikä äänestetä • Enemmistöpäätökset – vähemmistön oikeudet • Demokratian määritelmä epäselvä • Edustajien uskollisuus äänestäjille • Päätöksenteko vie aikaa ja pitää organisoida • Demokratian tietämys ja asiantuntijuus?

Platonin ihannevaltio • Filosofikuninkaat hallitsevat, koska ovat viisaita ja asiantuntevia • Sotilaat puolustavat, koska

Platonin ihannevaltio • Filosofikuninkaat hallitsevat, koska ovat viisaita ja asiantuntevia • Sotilaat puolustavat, koska ovat rohkeita • Elinkeinonharjoittajat omaavat kohtuullisuutta halujensa toteuttamisen suhteen -> kunkin toimiessa luontaisten kykyjensä mukaan, toteutuu yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

Avoin yhteiskunta - totalitarismi • Avoin yhteiskunta pyrkii kohtelemaan ihmisiä tasa-arvoisesti rodusta, syntyperästä ja

Avoin yhteiskunta - totalitarismi • Avoin yhteiskunta pyrkii kohtelemaan ihmisiä tasa-arvoisesti rodusta, syntyperästä ja varallisuudesta riippumatta. Ihanteena on läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja kunnioittaa ihmisoikeuksia. • Totalitarismissa taas valtion valta ulottuu kaikille elämän alueille. Yksilö ei ole vapaa tekemään omia valintojaan, vaan hänen tulee toimia kokonaisuuden hyväksi (kollektivismi).

Karl Marx ja kommunistinen yhteiskunta • Ihanteellisessa yhteiskunnassa toteutuu ihmisten vapaus ja tasa-arvoisuus •

Karl Marx ja kommunistinen yhteiskunta • Ihanteellisessa yhteiskunnassa toteutuu ihmisten vapaus ja tasa-arvoisuus • Vastakkainasettelujen kautta edetään kohti kehittyneempiä yhteiskuntamuotoja – kehityksen huipentuma on kommunismi • Työväenluokka etenee vallankumouksen kautta sosialismiin, jossa valtio omistaa maan ja tuotantovälineet sekä yksityisomistus lakkautetaan • kommunismi on sosialismin korkein muoto, jossa valtiota ei enää ole

Anarkismi • Anarkismi: (ei esivaltaa) hallituksettomuus, poliittinen ideologia, jossa tavoitellaan valtahierarkioista vapaata yhteisöllistä elämää

Anarkismi • Anarkismi: (ei esivaltaa) hallituksettomuus, poliittinen ideologia, jossa tavoitellaan valtahierarkioista vapaata yhteisöllistä elämää • useita erilaisia tulkintoja esim. Godwin, Proudhon ja Bakunin • Usein tavoitteena vapaaehtoinen, luontainen yhdessäolo

Valta • Valta on keskeinen yhteiskuntafilosofinen käsite • Vallalla on erilaisia määritelmiä, mutta yleisesti

Valta • Valta on keskeinen yhteiskuntafilosofinen käsite • Vallalla on erilaisia määritelmiä, mutta yleisesti ottaen se tarkoittaa kykyä tai oikeutta saada joku toimimaan tavalla, jolla tämä ei muutoin toimisi • Valta voi olla suoraa ja näkyvää tai sitten epäsuoraa, piilotettua • Valta voi perustua erilaisiin asioihin: henkilön asemaan, taloudellisiin tekijöihin, asiantuntijuuteen, fyysiseen tai henkiseen ylivoimaan, tietoon, oikeuteen jne.