Mikrobilkeresistenssin hallintaa Suomessa ja EU ssa EHYSKEL koulutuspivt

Mikrobilääkeresistenssin hallintaa Suomessa ja EU: ssa EHY/SKEL -koulutuspäivät 20. 4. 2012 Leena Räsänen Eläinlääkintöneuvos MMM/Elintarvike- ja terveysosasto

Mikrobilääkeresistenssi • luonnollinen, esim. gramnegatiiviset • hankittu – kromosomaalinen - siirtyy vertikaalisesti bakteerisukupolvelta toiselle – plasmidivälitteinen - siirtyy horisontaalisesti bakteerista toiseen, ns. siirtyvä resistenssi

Food Animals Humans Zoonoottinen resistenssi kansanterveysnäkökulmasta R Pseudomonas aeruginosa R Acinetobacter baumannii R E. coli H R Salm. R E. coli R Camp. MRSA R Strep. pneumoniae R Haem. influenzae R S. aureus R R E. coli S. aureus 9 November 2011

Zoonoottinen resistenssi • siirtyy eläinten ja ihmisten välillä – suoraan – elintarvikkeiden tai ympäristön välityksellä • patogeenit zoonoottiset bakteerit – Salmonella – kampylobakteeri – MRSA • indikaattorit - resistenssitekijöiden siirtyminen – E. coli, esim. ESBL-tuottajat – enterokokit

Ihmisten kriittisen tärkeät mikrobilääkkeet (CIA) • WHO: n mukaan: • fluorokinolonit • makrolidit • 3. ja 4. polven kefalosporiinit MUTTA • kaikki mikrobilääkkeet valikoivat niitä kestäviä kantoja • risti- sekä rinnakkaisresistenssi on yleistä (moniresistenssi)

Riskinhallinnan edellytykset • Seuranta 1. mikrobilääkkeiden kulutus Ø mikrobilääkkeiden käyttö tärkein riskitekijä Ø haasteena saada tiedot eläinlaji- ja indikaatiokohtaisina 2. bakteerien resistenssitilanne Ø zoonoottiset bakteerit (Salmonella, kampylobakteerit) Ø indikaattorit (E. coli, enterokokit) Ø eläinpatogeenit

Riskinhallinnan kulmakivet 1. Valintapaineen vähentäminen – mikrobilääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen eläinten terveys – vastuullinen mikrobilääkkeiden käyttö – ihmisten kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttö eläimille 2. Resistenssin leviämisen ehkäisy – zoonoosikontrolli - Salmonella ja kampylobakteeri – bioturvallisuus, tilojen management – elintarvike- ja tuotantohygienia – ihmisten ja eläinten liikkuminen, kauppa

Salmonellalisävakuudet Mikrobilääkkeiden kulutusseuranta Rehunlisäainekäyttö loppuu Suositukset mikrobilääkkeiden käytöstä Rajoitukset lainsäädännössä Fluorokinolonisuositus Reservilääkekielto Eläinten terveydenhuolto Finres-vet Zoonoosistrategua, -keskus Pysyvä mikrobilääketyöryhmä Ei mikrobilääkkeitä salmonellaan Tylosiinin ja spiramysiinin lisäainekäyttö loppuu Salmonellan resistenssiseuranta Salmonellavalvonta Lääkkeiden myyntilupajärjestelmä Ei voittoa lääkemyynnistä Mikrobilääkkeet reseptille Resistenssin hallintaa Suomessa

EU riskinhallintaa • • • eläinlääkkeiden myyntilupavaatimukset 2002 zoonoosi- ja resistenssiseuranta 2003 Salmonellan vastustus 2003 kasvunedistäjäkielto 2006 kielto käyttää mikrobilääkkeitä Salmonellan hoitoon siipikarjalla 2007 • mikrobilääkkeiden kulutusseuranta (ESVAC) 2009 • tällä hetkellä poliittinen paine korkealla: EP, neuvosto, komission tiedonanto – CIA, lääkerehut, geneeriset → nähtäväksi jää mitä tosiasiassa tehdään

Suomen tulokset • Salmonella ja kampylobakteeriprevalenssi erittäin alhainen verrattuna moneen EU-maahan • resistenssi vähäistä, eläinpatogeeneissa kuitenkin osittain huolestuttavaa • mikrobilääkkeiden käyttö eläimille maltillista • laajakirjoisten mikrobilääkkeiden ja ryhmälääkitysten käyttö rajattua • siipikarjatuotanto lähes mikrobilääkkeetöntä

Mikrobilääkkeiden suhteellinen kulutus eläimille eri Euroopan maissa Source J Antimicrob Chemother 2010; 65: 2037 -2040

Broilerien kampylobakteerien resistenssi Suomessa EU 11 - 88 %

Tulevaisuuden haasteita • siirtyvän resistenssin hallinta - elintarvikkeiden ESBLja karbapenemaasituottajat • kansainvälistyminen: ihmisten ja eläinten liikkuminen, eläin- ja elintarvikekauppa • lemmikkieläinten rooli resistenssin välittäjänä? • valvonta ja valvonnan toimenpiteet • eläinpatogeenien resistenssin lisääntyminen • eläinlääkkeiden yhteismarkkinat, geneeriset valmisteet

Kiitokset! leena. rasanen@mmm. fi