Mik tyikisi vaivaa Sami Pirkola Psykiatrian ylilkri HYKS

Mikä työikäisiä vaivaa? Sami Pirkola Psykiatrian ylilääkäri HYKS

Työikäiset Suomessa • Työelämän ja perheen aikaa • Sopeutuminen muutoksiin ja elämäntapahtumiin, ”elämänhallinta” • Elintason ja aineellisen hyvinvoinnin kasvu • Terveysriskit ja sairastavuuden kasvu iän myötä Työttömyys Avioerot Alkoholijuomien kulutus

Mielenterveys (WHO 2001) • ”Hyvinvoinnin tila, jossa yksilö tiedostaa omat kykynsä, … • …selviytyy elämän normaaleista vastoinkäymisistä, … • …voi työskennellä tuottavasti ja luovasti, … • …ja voi hyödyttää omaa yhteisöään” 3

Mielenterveys heijastaa yksilön ja ympäristön tasapainoa Mielenterveyttä määrittävät: 1. Yksilölliset tekijät ja kokemukset 2. Sosiaalinen vuorovaikutus 3. Yhteiskunnalliset tekijät 4. Kulttuuriset tekijät

Mielenterveyden uhkia elämänkaaressa • Lapsiperheiden jaksaminen • Koululaisten haasteet: pärjääminen vs. kiusaaminen • Nuoruusiän kehityskriisit ja psyykkisten sairauksien ilmaantuminen • Nuoret aikuiset, syrjäytymisriskit, ihmissuhdevaikeudet • Työikäisten työttömyys tai työelämän paineet, perheiden hajoamiset • Ikääntyminen: terveyden heikkeneminen, luopuminen, yksinäisyys?

Tarvitaanko pahalle ololle nimi?

Mielenterveyden häiriöt • • • Psyykkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn kohdistuvia aivoihin tiivistyviä häiriöitä, jotka kuvattu oirekriteerein Monitekijäisiä: tavallisesti synnynnäinen alttius, ulkoisia elämänaikaisia ja ajankohtaisia riskitekijöitä, sekä perimäympäristö –yhteisvaikutuksia Lääketieteellinen lähestymistapa ja vakiintunut diagnostiikka mahdollistavat riskitekijöiden, hoidon ja esiintyvyyden tutkimisen - sekä ehkäisytyön! Reynolds ym 2009

Mielenterveyshäiriöiden piirteitä • • Voivat vaikuttaa toimintakykyyn laaja-alaisesti: psykologinen ja sosiaalinen ulottuvuus → käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen häiriö Samanaikaissairastavuus, moniongelmaisuus: yksittäiset häiriöt kasautuvat, eivätkä useinkaan esiinny ”puhtaina” TULE –sairauksien ohella tärkeimpiä työkyvyttömyyseläköitymisen aiheuttajia – suhteellisen nuorella iällä Stigmatisaatio

Mielenterveyshäiriöitä väestössä yli 18–vuotiailla vaikeusasteen mukaan 23. 9%: Mikä vain mt –häiriö viimeisen 12 kk aikana 5. 4%: Vaikea-asteinen mt -häiriö 2. 6%: Vaikea-asteinen ja pitkäaikainen mt-häiriö Vaikea-asteinen: ”häiritsee merkittävästi yhtä tai useampaa elämän aktiviteettialuetta” Kessler RC, ym NCS: 1998

Mielenterveyshäiriöiden ja hoidon suhde (Regier et al 1993, Kessler et al 1996) Mt palveluita 12 kk aikana käyttäneet (15%) Mt-häiriöitä 12 kk aikana (28%) 7% 20% Dg ilman hoitoa (20%) 8% Dg ja hoito (8%) Hoitoa, ei dg

Tavallisimpia psykiatrisia häiriöitä Häiriöryhmä (12 kk esiintyvyys) Mielialahäiriöt (masennustila, dystymia, bipolaaritauti) 4 -10% Ahdistuneisuushäiriöt (mm. paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö) 1 -8% Päihdehäiriöt (alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö ja riippuvuus) 4 -12% Persoonallisuushäiriöt 5 -15% Skitsofreniformiset häiriöt 1 -3%

Mitä on depressio?

Masennus ja depressio • Masennuksen tunne: kuuluu normaaliin tunnevalikoimaan, adekvaatti reaktio pettymyksille tai menetyksille • Masentuneisuus: olotila, mieliala, joka voi jatkuessaan olla mielialahäiriön oire • Masennusoireyhtymä: kliininen depressio, jonka yhtenä oireena masentuneisuus 13

Depression synty ja kehittyminen (Käypä Hoito 2009) • Monitekijäinen häiriö, jonka syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia vaaratekijöitä • Vaaratekijöistä monet liittyvät pidempiaikaiseen yksilölliseen depressioalttiuteen, jotkut taas ovat luonteeltaan laukaisevia • Keskeisiä ovat perinnöllinen taipumus, altistavat persoonallisuuden piirteet sekä laukaisevat kielteiset elämäntapahtumat.

Depression esiintyvyys § Suomalaisesta aikuisväestöstä ajankohtaisesti n. 5% (Pirkola ym 2005) Saman verran kuin muissa länsimaissa (Wittchen&Jacobi 2005) Elinaikanaan n. viidesosa väestöstä Naisilla 1, 5 – 2 kertaa miehiä yleisempiä 10% perusterveydenhuollon potilaista ajankohtaisesti, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 50% § Vähemmistö sairastavista hakee aktiivisesti terveydenhuollosta apua § §

Depressio ja päihdehäiriö (Depression käypä hoito, Duodecim 2009) • Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden - yleisimmin alkoholin - väärinkäyttöä, esiintyy noin 10 - 30 %: lla depressiopotilaista. • Naisilla depressio yleensä edeltää päihdehäiriötä, miehillä taas järjestys on useammin päinvastainen 17

Voiko alkoholi olla ongelma tai sairaus?

Alkoholin käyttö ja ongelmakäyttö • • Noin 90% länsimaisesta väestöstä käyttää elämänsä aikana alkoholia Alkoholin suurkulutus = juominen yli arvioitujen riskirajojen • • • Miehet 24 annosta/viikko, 7 annosta/päivä, Naiset 16 annosta/viikko, 5 annosta/päivä Eteläinen ja pohjoinen käyttötapa Alkoholin haitallinen käyttö Pakonomainen käyttö eli riippuvuus 19

Päihderiippuvuus ja elämäntapahtumat • Päihderiippuvuuteen liittyy psykososiaalista kuormittavuutta • Psykososiaaliset vastoinkäymiset laukaisevat alkoholirepsahduksia • Alkoholiongelmaisten itsemurhissa 87% edeltäviä vastoinkäymisiä (Pirkola, ym 2000) • Varhaiset traumat, kuten erot saattavat lisätä päihdehäiriön riskiä myöhemmällä iällä (Gordon 2002) 21

Terveys 2000 -tutkimus Kansanterveyslaitos § § Suomalaisten terveyskartoitus käyttäen edustavaa 8028 otosta yli 29 -vuotiaita suomalaisia Kenttävaihe syyskuu 2000 – heinäkuu 2001 Terveystarkastuksen yhteydessä mielenterveyshaastattelu (N=6005), jossa yleisimmät alkoholi-, masennusja ahdistuneisuushäiriöt M-CIDI (Composite International Diagnostic Interview): DSM-IV mukaiset mielenterveyshäiriödiagnoosit 22

Psyykkinen kuormittuneisuus Terveys 2000 – ja Mini-Suomi -aineistossa

Tavallisimpien häiriöluokkien jakauma ja yhteisesiintyminen Terveys 2000 –tutkimuksessa Masentuneilla alkoholihäiriöitä (0. 4+0. 2)/5. 0≈12% Alkoholihäiriöisillä masennusta (0. 4+0. 2)/3. 7≈16% 24

1. 4% 6. 5% 6. 3% 3. 4% 25

Alkoholiriippuvuuden ja masennustilan 12 kk esiintyvyyden ikä- ja sukupuolijakauma Alkoholiriippuvuus Pirkola et al 2005 Vakava masennustila 26

Masennus- ja alkoholihäiriöiden ikä- ja sukupuolivakioidut riskitekijät Alkoholihäiriöt Masennushäiriöt Vakioitu OR, (95% Ci) Mies *5. 50, (4. 04 -7. 47) *0. 52, (0. 41 -0. 67) 30 -44 v *5. 23, (2. 26 -12. 09) *5. 57, (2. 92 -10. 60) 45 -54 v *4. 17, (1. 87 -9. 89) *5. 29, (2. 88 -9. 71) 55 -64 v *3. 87, (1. 81 -8. 29) *2. 71, (1. 79 -4. 10) Avoliitto *1. 71, (1. 21 -2. 41) 0. 80, (0. 54 -1. 20) Avio- tai avoero *2. 28, (1. 62 -3. 20) *2. 30, (1. 71 -3. 01) Naimaton *1. 94, (1. 34 -2. 80) *1. 42, (1. 03 -1. 95) Työtön *2. 10, (1. 13 -3. 91) *2. 14, (1. 341 -3. 42) Tupakointi *2. 39, (1. 81 -3. 14) 1. 18, (0. 91 -1. 53) Helsingin miljoonapiiri *1. 60, (1. 02 -2. 52) 1. 11, (0. 84 -1. 47) Oulun miljoonapiiri 0. 96, (0. 55 -1. 67) *1. 50, (1. 05 -2. 14) Riskitekijä 65 y-> (vertausluokka) Naimisissa (vertausluokka) Pirkola et al 2005

Suomalainen mielenterveys? § Tavallisimpia mielenterveyshäiriöitä esiintyy Suomessa saman verran kuin muualla Euroopassa, eikä niiden määrä ole noussut § ”Suomalainen alkoholiriippuvainen on työikäinen, avoliitossa elävä, eronnut tai naimaton työtön ja tupakoiva uusimaalainen mies” § ”Suomalainen depressiivinen on eronnut tai naimaton työikäinen, pohjoissuomalainen nainen” 29

Mielenterveyshäiriöt ja työelämä Sinokki, 2010 30

Neuropsykiatristen häiriöiden vaikutus väestön toimintakykyvuosiin Jacobi, ym 2011

Mikä työikäisiä vaivaa? • • Vaikkeivät mielenterveyshäiriöt ole lisääntyneet, voi elämänhallinta monimutkaistuvassa maailmassa olla yhä haasteellisempaa Mielenterveyshäiriöiden elämänlaatu-, toimintakyky- ja kansantalousvaikutukset huomattavia Palvelujärjestelmän tulisi olla yhä joustavampi ja tunnistaa ongelmat varhaisemmin Mielenterveyden tukeminen ei ole vain mielenterveyshäiriöiden hoitoa!