Mielenterveyskuntoutuja tynantajan kannalta tymielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen

Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola

Kerronpa tuoreen esimerkin

TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA n kustannuspaineet n yhteistyökyky n pysyvyys n työyhteisön asenteet

TYÖNANTAJAN TOIVE n n n moitteeton työkyky normaali käytös työpaikalla sairaslomien minimointi

KÄSITYS MIELENTERVEYSKUNTOUJASTA TYÖNTEKIJÄNÄ n n n riskit suuret paljon sairaslomia kehno työkyky outo käytös väkivaltaisuus

SEURAUKSIA TYÖNANTAJIEN KANNALTA n n hyvää työvoimaa käyttämättä isompi ulkomaisen työvoiman tarve jo lähiaikoina

SEURAUKSIA KUNTOUTUJIEN KANNALTA n n n kohtelu yhtenä massana masennus häpeä tarpeettomuuden tunne syrjäytyminen

KÄSITYSTEN TAUSTALLA n n tosiasioita tiedon puutetta

TYÖKYKYYN VAIKUTTAVIA PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA n n n n n skitsofrenia harhaluuloisuushäiriö kaksisuuntainen mielialahäiriö muut psykoosit vakava masennus vaikeat ahdistuneisuushäiriöt anoreksia epävakaa persoonallisuus Aspergerin oireyhtymä

PSYYKKISTEN SAIRAUKSIEN SYITÄ n n n perinnöllinen alttius aivoja vahingoittavat tekijät vaikeat elämänkokemukset

KUNTOUTUMINEN PSYYKKISESTÄ SAIRAUDESTA n n n harvoin kovin nopeaa suurin osa toipuu melko hyvin kolmasosa psykoottisistakin toipuu työkykyisiksi - työn saanti on eri asia!

HUOM! täällä ja nyt puhumme niistä, jotka ovat kuntoutuneet työkykyisiksi!

millaisia työntekijöitä he ovat?

KUNTOUTUNUT MIELENTERVEYSPOTILAS ON n n n ihminen yksilöllinen oireilu on hallinnassa erottuu harvoin terveistä omistaa kykyjä ja vahvuuksia joita työelämä haluaa

KUNTOUTUJAN VALTTEJA n n n vahva halu pärjätä rehellisyys, aitous tunnollisuus tyytyväisyys tyytyminen yksinkertaisempiin töihin harvoin perhe-elämän rasitteita

KUNTOUTUJAN VALTTEJA n n osa kaksisuuntaisista hyvin tehokkaita ja luovia Asperger-ihmisillä eritysosaamista

KUNTOUTUJAN VARJOPUOLIA TYÖELÄMÄSSÄ n n alentunut stressin sieto sairauden uusiutumiset

KUNTOUTUJAN VARJOPUOLIA TYÖELÄMÄSSÄ useimmat psykoosit ja muut psyykkiset sairaudet ovat pitkäaikaisia MUTTA: n sairaus voi pysyä kurissa lääkityksellä n taudin käyttäytymisen näkee yleensä alkuvuosina n

KUNTOUTUJIEN VARJOPUOLET TYÖELÄMÄSSÄ n n yksilöllisiä diagnoosi ei kerro paljoakaan osa täysin terveen veroisia osalla lieviä rajoitteita

TYYPILLISIÄ PULMIA SKITSOFRENIASSA n n hitaampi työn oppiminen aloitekyvyn aleneminen sosiaalisen kanssakäymisen niukkuus, varautuneisuus lievä omalaatuisuus

TYYPILLISIÄ PULMIA KAKSISUUNTAISESSA HÄIRIÖSSÄ n n n mielialojen vaihtelu työtarmon vaihtelu kyvyttömyys tajuta manian varomerkkejä

TYYPILLISIÄ PULMIA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLA n n masennus – alavireisyys psykoosit – epäluuloisuus ahdistus - jännittäminen sosiaaliset tilanteet vaikeita

TYYPILLISIÄ PULMIA ASPERGER-IHMISILLÄ n n n sosiaalinen vetäytyvyys sosiaalinen kömpelyys erikoislaatuinen käytös aistien yli- ja aliherkkyydet huono suuntavaisto

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN LAADUKAS TYÖHÖN MENO ON KUNTOUTUSPAIKAN JA TYÖNANTAJAN YHTEISTYÖTÄ

TYÖHÖN HAKEUTUMISTA EDELTÄÄ KUNTOUTUSPAIKASSA n n hyvä hoito ja kuntoutus tuloksena hyvä toimintakyky sitoutuminen taudin hoitoon stressin siedon arviointi

TYÖHÖN MENOA EDELTÄÄ KUNTOUTUSPAIKASSA n n työkyvyn vahvuuksien ja heikkouksien kartoitus viisas työn laadun valinta tarvittava tuki työn haussa työkokeilut tai -harjoittelut

YHTEISTYÖ n n n kuntoutuja kuntoutuspaikka työnantaja esimies työyhteisö

YHTEISTYÖ n n tuottaa erinomaisia tuloksia tarjoaa työpaikoille tukea ja tietoa

ALKUVAIHE ON TÄRKEIN SATSAUS KANNATTAA! n n n huolellinen, selkeä perehdytys työolosuhteiden suunnittelu työhönvalmennus tiivis seuranta hoitopaikassa varhainen apu pulmiin

OSA-AIKATYÖ n n usein paras vaihtoehto merkittävä osa kuntoutujista pystyisi hyvin osa-aikatyöhön mutta ei jaksa koko päivää

MOTTO HYVÄ YHTEISTYÖ HYVÄT KÄYTÄNNÖT TYYTYVÄINEN TYÖNANTAJA ONNELLINEN TYÖNTEKIJÄ

TYÖELÄMÄN VALTTEJA