LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA LIIKUNTADIDAKTIIKAN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSI Lauri Laakso Luento

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA LIIKUNTADIDAKTIIKAN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ Lauri Laakso Luento 2. 11. 2006

1. Liikunnanopetuksen yhteiskunnallinen tilanne n n monissa maissa liikunnan asema heikentynyt (tuntimäärät, oppilasryhmät, resurssit) jopa kyseenalaistettu liikunnan asema oppiaineena opettajan kyettävä tarvittaessa perustelemaan ”Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu” (Liikunta lisää voimavaroja 1993, Suuntana hyvinvointi 1998)

2. Kunto ja toimintakyky perusteluna n näyttöä myös terveydellisistä vaikutuksista näyttöä toimintakyvyn heikkenemisestä kenen toimintakyky on heikentynyt?

Urheiluseuraliikunta (pojat, ikävakioitu)

Urheiluseuraliikunta (tytöt, ikävakioitu)

Liikuntaharrastus urheiluseuran ulkopuolella (pojat)

Liikuntaharrastus urheiluseuran ulkopuolella (tytöt)

(Nupponen 2001)

(Nupponen 2001)

Leuanveto 0 (ei kertaakaan) 1976 2001 7. luokka 15 % 36 % 9. luokka 7% 18 % Lukio 3% 16 % (Nupponen 2001)

Good Boys Girls Perceived physical fitness among girsl and boys (Vuori, Kannas&Tynjälä 2004) Very good

Kunto ja toimintakyky… n n n liikunnan harrastaminen on lisääntynyt osalla oppilaista myös kunto on parantunut osalla oppilaista kunto/toimintakyky on heikentynyt kestävyyskunnossa selvimmät huononnukset vartalon voimakkuus parantunut

Kunto ja toimintakyky… n n Selityksiä: arkiliikunta vähentynyt (koulumatkat) istuminen lisääntynyt harrastetut lajit muuttuneet

Kunto ja toimintakyky… n n noin kolmasosa nuorista liikkuu suositusten minimimäärän n. 20 % ei liiku lainkaan

Kunto ja toimintakyky… n n n Toimenpiteitä: arkiliikunnan lisääminen fyysinen aktiivisuus osaksi elämäntapaa, koulutyötä, myöhemmin työelämää (”koulun liikunta”)

Kunto ja toimintakyky… n n Erityishaaste harrastamattomat: kun arkiliikunta vähenee, liikunnan HARRASTAMISESTA tulee toimintakyvyn ehto miten tavoitamme tämän joukon, kun emme ole tähänkään asti onnistuneet? kansanterveydellinen ja – taloudellinen kysymys (liikuntaa ei voi rinnastaa muihin oppiaineisiin)

Kunto ja toimintakyky… n ”kansantaloustieteilijät puhuvat eläkeiän nostamisesta, mutta tällä menolla ihmiset eivät jaksa nykyiseenkään eläkeikään asti” (Himanen 2004)

Kunto ja toimintakyky… n Jos emme pysty tähän haasteeseen vastaamaan, putoaa perusteluiltamme pohja pois

3. Koululiikunnan mahdollisuudet n nykyisten tuntimäärien puitteissa ei kuntoa voi nostaa (mutta jotakin toki voi tehdä) HARRASTUKSEN HERÄTTÄMINEN ykköstavoite toimintakyvyn säilyttäminen (ja siihen kasvattaminen) osaksi koko koulun toimintakulttuuria

Oppilaiden ilmoittamat liikunnan tuntimäärät viime jaksolla

Liikunnan tavoitteet koulussa n n Kasvatus liikuntaan Kasvatus liikunnan avulla Terveysliikunta (erilaisia kriteerejä) Kouluvireisyys

Koulun liikunta n Liikuntatunnit n n n Pakolliset liikuntatunnit ja kurssit Valinnaiset liikuntatunnit ja kurssit Iltapäivä- ja kerhotoiminta Välitunti- ja taukoliikunta Muu liikunta (tapahtumat ym. ) Koulumatkaliikunta

Koulun liikunnan mahdollisuudet… n n n kaikkien koulussa toimivien haaste liikuntaa opettava opettaja asiantuntijana vältettävä ”marginalisoitumista”

4. Harrastuksen herättäminen n n TAIDOT mitä perustaidot ovat? yksilöllisesti monipuolisuus oppimaan oppiminen !

Harrastuksen herättäminen… n n n TIEDOT liikunnan vaikutukset ja annostelu ”oikeat” (turvalliset) tavat harrastaa tiedot eri lajeista tiedot harrastusmahdollisuuksista mistä lajeista?

Harrastuksen herättäminen… n n KOKEMUKSET (ELÄMYKSET) monipuoliset kokemukset (lajit, kilpa/kunto/virkistys/sosiaalisuus/luonto ym. ) myönteiset kokemukset (ei sama kuin ”helppo”) ”tuntemusten” kokeminen

Harrastuksen herättäminen… n n n Yhteiskunnallinen perustelu vs. yksilökohtaiset motiivit ”Terveys, kunto, toimintakyky” vain yksi motiivialue Erityisesti lapsilla välittömät motiivit

5. Liikunnan muita tavoitteita n n n n SOSIAALISET yhteistoiminta fair play KOGNITIIVISET ajattelu integraatio ILMAISULLISET

Liikunnan muita tavoitteita… n n n KULTTUURISET kansalliset kansainväliset

6. Tavoitteiden ja sisältöjen yhteensovittaminen n n tavoitteista riippuu, mitä toiminnassa painotetaan samojen sisältöjen avulla voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin jotkut sisällöt sopivat toisia paremmin tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen myös menetelmien avulla voidaan tehostaa tavoitteiden saavuttamista (didaktinen osaaminen)

Tavoitteiden ja sisältöjen… n n n Olisiko varaa tehostaa? ”Oikeasti” tavoitteista lähteminen esim. PALLOILUN OPETUS VS TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN PALLOILUN AVULLA - taidot (pallo elementtinä, havaintomotoriikka, silmä-käsi koordinaatio) = erilliset taitoharjoitteet - pelien ymmärtäminen (TGFU) - sosiaalieettiset tavoitteet (omat pelit, eettiset keskustelut)

7. Liikunnan opetusprosessi (joitakin näkökohtia) n n n n PERUSPROSESSI tehtävä (instruktio) suoritus (liikunta) palaute suoritusvaiheen merkitys - oppilaan aktiivisuus - opettajan kyky tarkkailla ja tehdä johtopäätöksiä (tietää!)

Liikunnan opetusprosessi… n eri sisällöissä opetuksen kannalta erilaisia vaatimuksia (esim. tanssi, palloilu, suunnistus)

8. Oppilaan aktiivisuus n n n (oppimisen) liikunnan kannalta tärkeä motivaation kannalta tärkeä (erityisesti itsenäistymisvaiheessa) aktiivisuus (oma-aloitteisuus) on myös harrastamisen kannalta tärkeä tavoite

9. Koulun liikunta ja yhteistyö n n n opettaja koordinaattorina koulun sisäinen yhteistyö koulun ulkopuoliset tahot mukaan uusia innovaatioita verkostojen muodostaminen (virtuaalihankkeet)