Liikunta Kyp hoito suositus 9 10 2008 1

Liikunta Käypä hoito -suositus 9. 10. 2008 1

Näytön varmuusasteen ilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A, B, C, D 2

Käyttöehdot • Diaesitystä saa vapaasti hyödyntää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja alan opiskelijoiden koulutuksessa • Esityksen sisältöä ei saa muuttaa • Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, ei Käypä hoito -diapohjaa saa käyttää 3

Keskeinen sanoma • Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa näyttöön perustuvan tiedon avulla • Liikunta on keskeinen hoitomuoto monissa pitkäaikaissairauksissa • Liikkumattomuus on terveydelle haitallista • Liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja 4

Nykytila • Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien hoitoon • Väestön fyysinen aktiivisuus kokonaisuudessaan on vähentynyt, vaikka vapaa-ajan liikuntaa raportoidaan aiempaa enemmän 5

Liikunnan kuormittavuus • Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan • Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4 -5 km/h), joka toisaalta voi olla hyvin raskasta sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle 6

Kestävyysliikunnan kuormittavuus • Kestävyysliikunnan kuormittavuus määritellään hapenkulutuksen (energiankulutuksen) tai sydämen syketaajuuden perusteella • Tulokset ilmaistaan absoluuttisina tai osuutena henkilön ao. suureen maksimista eli suhteellisina 7

Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta • Henkilön aerobisen suorituskyvyn mukaan luokiteltuna kohtalaisesti kuormittavan fyysisen aktiivisuuden MET-arvot (lepoenergiankulutuksen kerrannaiset) ovat erikuntoisilla henkilöillä: - maks. suorituskyky 12 MET (hyvä suorituskyky): kohtalaisen kuormittava aktiivisuus 5. 4 -7. 5 MET - maks. 10 MET: kohtalaisen kuormittava aktiivisuus 4. 6 -6. 3 MET - maks. 8 MET: kohtalaisen kuormittava aktiivisuus 3. 8 -5. 1 MET - maks. 5 MET (huono suorituskyky): kohtalaisen kuormittava aktiivisuus 2. 3 -3. 3 MET • MET-luvuilla ilmaistaan liikunnan kuormittavuus liikunnan aikaisen energiankulutuksen ja perusaineenvaihdunnan energiankulutuksen suhteena 8

Esimerkkejä erilaisen fyysisen aktiivisuuden MET-arvoista • 2. 5 -3. 5 MET - tavanomaiset kotitaloustyöt, ostoksilla käynti - rauhallinen kävely (4 -5 km/h) • 4 -5 MET - suursiivous, puutarhatyöt, leikkiminen lasten kanssa - kohtalainen ja reipas kävely tiellä (6 km/h) • 5. 5 -7 MET - huonekalujen siirtely, lumenluonti kävely maastossa, hölkkä hidas uinti pallopelit kuntoiluna • > 7. 5 MET - portaiden nousu juoksu > 7 km/h, reipas maastohiihto kuntouinti pallopelit kilpailuna 9

Lihasvoimaharjoittelun kuormittavuus • Lihasvoimaharjoittelun kuormittavuus ilmaistaan prosenttiosuutena maksimaalisesta suorituksesta - kevyt suoritus vastaa ad 49% kohtalainen 50 -69% raskas 70 -84% hyvin raskas vähintään 85% maksimaalisesta kertasuorituksesta 10

Liikunnan rasittavuus • Tietyn liikunnan rasittavuus tarkoittaa subjektiivista kokemusta liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta • Rasittavuutta voidaan arvioida vakioidulla tavalla esim. Borgin asteikolla 11

Liikuntasuositus terveille 18– 65 -vuotiaille • Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 30 min/vrk vähintään viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa 20 min/vrk kolmena päivänä viikossa • Päivittäinen 30 min kohtuukuormitteinen liikunta voidaan toteuttaa myös useampina, vähintään kymmenen minuutin jaksoina • Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä 13

Liikuntasuositus vähintään 65 -vuotiaille terveille ja 50– 64 -vuotiaille pitkäaikaissairaille • Kestävyysliikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa • Kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa • Asiantuntijan konsultaatioon perustuvan liikuntasuunnitelman tekemistä 14

Lisäksi kaikille aikuisille • Luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa, esim. kuntosaliharjoittelua 15

Liikuntakelpoisuuden arviointi • Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaohjelman ilman edeltävää terveystarkastusta • Jos on oireita tai verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai muu aktiivisessa vaiheessa oleva krooninen sairaus lääkärin tarkastus • Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe, jos levossa tai liikunnan aikana on ollut tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä 16

Liikuntakelpoisuuden arviointi • Lääkärin tehtävänä on - arvioida liikunnan aiheet ja vaarat ja sairauksiin liittyvät rajoitteet - motivoida liikkumaan • Terveys- ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset ohjeet ja seuraavat toteutumista • Kysy, keskustele, kirjaa, kehota, kannusta ja auta, kontrolloi 17

Oppimateriaalissa käsiteltävät keskeiset sairaudet ja erityisryhmät • • Rappeutumiseen liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden vaaratekijät - • • • sepelvaltimotauti sydämen vajaatoiminta aivoinfarkti ja aivoverenvuoto kohonnut verenpaine dyslipidemia Lihavuus Tyypin 2 diabetes Keuhkosairaudet Depressio Raskaus Iäkkäät 18

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet • Liikuntahoito vähentää kipua tai kivuntunnetta ja parantaa toimintakykyä - polven nivelrikossa - lonkan nivelrikossa - kroonisessa alaselkäkivussa • Liikunta lujittaa kasvavaa luustoa ja ehkäisee osteoporoosia eli luukatoa - luun lujuutta edistävät erityisesti hyppely ja juokseminen 19

Sydän- ja verisuonisairaudet Sepelvaltimotauti • Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ehkäisevät sepelvaltimotautia vaikuttamalla edullisesti sen vaaratekijöihin • Kohtuukuormitteisella liikunnalla saavutetaan suurin osa suojavaikutuksesta • Fyysiseen suorituskykyyn suhteutettuna sopivassa suhteessa kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua • Kestävyysliikunta nopeuttaa toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja -toimenpiteiden jälkeen 20

Sydän- ja verisuonisairaudet Sydämen vajaatoiminta • Liikunnasta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä ei ole näyttöä • Liikunta osana vajaatoiminnan hoitoa – suositus: rasittava kestävyystyyppinen jaksottainen kävely (neljä 4 minuutin kävelyjaksoa kuormitustasolla 90– 95 % maksimisykkeestä 3 minuutin lepotauoin) saattaa auttaa – suositus: yksilöllinen ohjelma ja oireenmukaisuus! (ota huomioon potilaan ikä, sairauden vaikeus, mahdolliset muut sairaudet) 21

Sydän- ja verisuonisairaudet Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto • Ehkäisy - päivittäin tai lähes päivittäin vähintään 30 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa • Liikunnallinen kuntoutus - kestävyysliikuntaa 3– 7 päivänä viikossa (20– 60 minuuttia päivässä) - lisäksi 2– 3 lihasvoimaharjoitusta viikossa 22

Sydän- ja verisuonisairaudet Kohonnut verenpaine • Kestävyystyyppinen liikunta vähentää lepoverenpainetta noin 7/5 mm. Hg henkilöllä, jolla on kohonnut verenpaine (vastaa lähes yhtä lääkettä) • Myös lihasvoimaharjoittelu saattaa alentaa kohonnutta verenpainetta lähes yhtä paljon • Suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 23

Sydän- ja verisuonisairaudet Dyslipidemia • Elintavoista ravitsemus on keskeisin • Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta voi suurentaa HDL-kolesterolia noin 5 % ja pienentää LDL-kolesterolia 5 % ja triglyseridejä 4 % • HDL-vaikutus edellyttää säännöllistä ja pitkäaikaista (kuukausia kestävää) liikuntaa • Suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 24

Lihavuus • Laihdutettaessa liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan ruokavaliomuutos • Kestävyystyyppisen liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutosta vähentää liikapainoa muutaman kilon • Liikunnan lisääminen vähentää suhteellisesti enemmän vyötärönseudun sisälmysrasvaa, vaikka laihtuminen olisi vähäistä • Suositus: laihdutettaessa tavoitteena 45– 60 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivittäin 25

Tyypin 2 diabetes • Päivittäinen, vähintään 30 minuutin kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta voi ehkäistä tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista • Kestävyysliikunta parantaa glukoositasapainoa • Lihasvoimaharjoitteluun yhdistettynä vaikutus on mahdollisesti vieläkin tehokkaampi 26

Keuhkosairaudet • Liikunta hengästyttää - sairaudet aiheuttavat hengenahdistusta (oireilua) • Liikunta voi tuoda esiin piileviä keuhkosairauksia • Liikuntahoito vähentää rasitusoireilua nostamalla rasituksen sietotasoa - liikunta ei varsinaisesti paranna eikä heikennä keuhkosairauksia, mutta se voi vähentää lääkityksen tarvetta 27

Astma • Hoitamattomana (rasitus)oireilu tavallisesti lisääntyy • Hoitotasapainossa liikuntaharjoittelu kohottaa kuntoa, vähentää oireita (hengästyminen ja hengenahdistus vähenevät) ja yleensä vähentää lääkityksen tarvetta 28

Keuhkoahtaumatauti • Liikunta voi aiheuttaa oireita tai tuoda sairauden esiin • Liikuntaharjoittelu kohottaa lihasten ja verenkiertoelimistön kuntoa ja vähentää oireilua 29

Depressio • Paljon liikkuvilla on vähemmän itseilmoitettuja depressio-oireita • Toisaalta vähän liikkuvat näyttävät sairastuvan useammin depressioon kuin paljon liikkuvat 30

Raskaudenaikainen liikuntasuositus (normaalisti etenevä raskaus) • Raskauden puoliväliin – – aiempien liikuntatottumusten mukaan äärimmäiset suoritukset pois tavanomaiset suositukset (150 min/vko) raskaus ei ole este kuntoilun aloitukselle • Loppuraskaudessa – liikunnan väheneminen tapahtuu luonnostaan – liikunta on turvallista, kun pysytään kohtuudessa 31

Raskaudenaikainen liikuntasuositus (normaalisti etenevä raskaus) • Rajoja ei tunneta, mutta tutkimustulokset viittaavat riskittömyyteen tai vähäisiin riskeihin • Lajeja, joissa on vammautumisen riski, on syytä välttää • Raskauskomplikaatiot aiheuttavat rajoitteita 32

Sopivaksi todettuja liikuntamuotoja raskauden aikana • • Kävely Hölkkä/juokseminen Uinti ja soutu Hiihto ja luistelu Pyöräily Tanssi ja aerobic Ohjattu kuntosaliharjoittelu Äitiysjumppa 34

Iäkkäiden liikuntasuositus • Liikunnalla voidaan ehkäistä, hidastaa tai korjata monia ikääntymiseen liittyviä muutoksia • Tärkeää puuttua toimintakykyä huonontaviin ja vajaakuntoisuutta aiheuttaviin tekijöihin • Monilla iäkkäillä on useita terveysongelmia • Moniin terveysongelmiin tarvitaan useita osa-alueita harjoittavaa liikuntaa 35

Iäkkäiden liikuntasuositus • Useimmat iäkkäillä yleiset sairaudet eivät sinänsä ole liikunnan vasta-aiheita, vaan usein erityinen syy liikuntaan • Iäkkäillä liikuntaohjelmat on erityisen huolellisesti mukautettava toimintakykyä ja rajoitteita vastaaviksi • Liikuntatapaturmia sattuu iäkkäille toimintaan käytettyä aikaa kohti vähemmän tai enintään yhtä paljon kuin nuoremmille 37

Lääkkeet ja liikunta • Valtaosalla lääkkeistä ei oleellista vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn eikä liikuntakelpoisuuteen, eikä lääkkeiden käyttöön liity merkittäviä ongelmia liikunnan yhteydessä • Toisaalta monille liikuntaa harrastaville lääkkeiden säännöllinen käyttö on edellytys suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista ja liikunnasta 38

Liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja 40

Yhteenveto • Liikunta on keskeinen hoitomuoto useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin • Liikunnan Käypä hoito -suositus auttaa terveydenhuollon toimijoita ohjaamaan väestöä ja potilaita liikkumaan siten, että sairauksien ehkäisy ja hoito sekä sairauksista kuntoutuminen tehostuu 45

Yhteenveto • Liikunta on lääke! – lääkkeellä on positiiviset vaikutuksensa sekä haittavaikutuksensa • molemmat lisääntyvät annoksen kasvaessa -> myös liikuntalääkkeellä on annosvaste 46

Yhteenveto • Liikuntaharjoittelulla on – akuutti vaikutus kertavaikutus – toistovaikutus • harjoitteluvaikutukset ja pitkäaikaisvaikutus vaikutukset kuntoon, suorituskykyyn, terveyteen tai sairauteen 47

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Puheenjohtaja: Antero Kesäniemi, LKT, sisätautien el, prof, yl, OYS Kokoava kirjoittaja: Jyrki Kettunen, Tt. T, ft, tutkimustoimen päällikkö, Invalidisäätiö, Tieteellinen tutkimus ORTON, Helsinki Jäsenet: Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen el, Käypä hoito –päätoimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen el, prof, Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen el, vanhempi tutkija, UKKinstituutti, Tampere (Käypä hoito -toimittaja) Timo Lakka, LT. lääketieteellisen fysiologian prof, sisätautien el, Kuopion yliopisto Rainer Rauramaa, LKT, Lit. M, liikuntalääketieteen el, prof, johtajayl, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö / Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Ilkka Rauramo, LKT, dos, naistentautien ja synnytysten el, perinatologian el, pääsihteeri, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki Heikki Tikkanen, LT, dos, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen el, yl, Käypä hoito -toimittaja, Urheilulääketieteen säätiö / Helsingin Urheilulääkäriasema Ilkka Vuori, LKT, emeritusprofessori, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen el, pysyvä asiantuntija, Finohta, Helsinki Diojen ulkoasu 1. 12. 2008: Tuula Paajanen 48