liberalismi liberalismin peruspiirteet pyrki edistmn ihmisen vapautta vastusti

liberalismi

liberalismin peruspiirteet • • • pyrki edistämään ihmisen vapautta vastusti talouden keinotekoisia rajoituksia (merkantilismi) vastusti mielivaltaista sortoa ja hallintoa sekä maaorjuutta tavoitteena rajoittaa perustuslailla hallitusvallan mielivaltaista käyttöä ja toteuttaa demokratia tasa-arvoisuus lakien edessä lainsäädäntö avoimeksi, hyväksyttäväksi ja ennustettavaksi vapaaehtoisuuden maksimointi yksilön vapauden rajoittaminen minimiin suhtautuminen vallankumouksiin periaatteessa myönteinen – 1600 - ja 1700 -lukujen vallankumouksissa toteutettiin liberaaleja periaatteita – vallankumouksiin sisältyvä pakko ongelmallinen

liberalismin eri suuntauksia • Manchesterin liberalismi: taloudellinen liberalismi, joka pyrkii purkamaan kaikki kaupan rajoitukset, laissez-faire; poliittisena aatteena pyrkimys yhteiskunnan sääntelyn minimoimiseen • sosiaaliliberalismi: sosiaalinen kontrolli yksilön vapauden kustannuksella on tiettyyn rajaan asti hyväksyttävissä • sosiaalidarwinismi: ihmisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttavat eräänlaiset luonnonvalinnan lait

Alexis de Tocqueville (1805 -1859) • aristokraattinen liberaali • mukana politiikassa 1830– 1840 luvuilla; hetken ulkoministerinä • 1831 -1832 Yhdysvalloissa • De la démocratie en Amérique (1835, 1840) • useita muita matkakirjoja

demokratia • erotti toisistaan tasa-arvon ja vapauden; tasa-arvo ei merkitse vapautta • tasa-arvopyrkimyksissä vaara demokratialle ja vapaudelle – ihmiset uhraavat vapautensa saadakseen pitää tasa-arvonsa ja aineellisen hyvinvointinsa (enemmistön despotia) – äärimmäinen individualismi: halu hoitaa vain omat asiat – ajattelua leimaa keskinkertaisuus ja epäitsenäisyys, julkinen keskustelu ei tosiasiallisesti ole vapaata – enemmistön tyrannian johdosta vähemmistöjen mielipiteet eivät pääse esille – ihmisten tuli toimia yhteisessä rintamassa vapaaehtoisten yhdistysten kautta • Yhdysvallat onnistunut esimerkki demokratian toteuttamisesta – kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet – patriotismi ja yritteliäisyys

Jeremy Bentham (1748– 1832) • 1824 Westminster Review • moraalifilosofinen utilitarismi: tekoja arvioidaan pelkästään sen mukaan, paljonko ne tuottavat mielihyvää tai mielipahaa • mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman monille • sovelsi utilitaristista ajatusta lainsäädäntöön: rangaistuksissa tuli välttää liiallisen mielipahan tuottaminen • James Mill (1773– 1863) – yhdessä Benthamin kanssa kasvatti poikansa John Stuart Millin sivistysihanteidensa mukaisesti

John Stuart Mill (1806 -1873) • Itä-Intian kauppakomppanian virkamies • 1860 -luvuvlla parlamentin jäsen • ahkera kirjoittaja: poliittiset vapaudet ja oikeudet; edustuksellinen hallintomalli, naisten oikeudet • filosofia: empiristi ja utilitaristi • Principles of Political Economy (1848) • On Liberty (1859) • Considerations on Representative Government (1861)

utilitarismi • tekojen ja instituutioiden tulee luoda mielihyvää – onnellisuus = ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia ja saavat toiveensa toteutumaan – keskeistä subjektiivinen arvio tilanteesta • toiminnat tulee arvioida tuotetun mielihyvän määrällä – James Mill ja Jeremy Bentham: arviointi matemaattista – J. S. Mill: on otettava huomioon mielihyvän laatu ja sallittava joskus intuitiivinen tekojen arviointi

ihmisen tekojen rajoittamisen periaatteet • • • vahinkoperiaate = rajoitukset ja pakkokeinot ovat oikeutettuja silloin, kun yksilö ilman niiden olemassaoloa vahingoittaisi muita yksilöitä antipaternalismin periaate = rajoitukset ja pakkokeinot eivät ole oikeutettuja silloin, kun yksilö vahingoittaa toiminnallaan vain itseään antimoralismin periaate = yksilön moraalittomuus toisten silmissä ei sinänsä oikeuta rajoituksia eikä pakkoa häntä vastaan antiprudentialismin periaate = yksilön irrationaalisuus ei ole riittävä peruste hänen toimiensa rajoittamiselle pakkokeinoin näitä periaatteita ei voi soveltaa lapsiin, mielisairaisiin, järkyttyneisiin eikä barbaareihin

yhteiskunta • yhteiskunta on yövartija, joka ehkäisee kurjistumisen • yhteiskunta ei ole staattinen eikä ikuinen • hallitusmuoto riippuu yhteiskunnan kehitysasteesta, samoin kuin ihmisen vapausaste • edustuksellinen parlamentarismi paras vaihtoehto kehittyneille yhteiskunnille • äänioikeus varallisuuden mukaan

naisten asema • The Subjection of Women (1869), yhdessä Harriet Taylorin kanssa • sukupuoliselle syrjinnälle ei ole järkeviä perusteita • naisille tulee suoda samat oikeudet ja vapaudet kuin miehille • naisten vapaus lisää yhteiskunnan moraalista ja taloudellista tasoa • avioliittolakia on muutettava • naisille äänioikeus • naisille vapaa pääsy julkisiin virkoihin ja kaikkiin ammatteihin

Herbert Spencer (1820 -1903) itseoppinut ajattelija, rautatieinsinööri laissez-faire liberalismin kannattaja sosiaalidarwinisti pyrki luomaan yhtenäisen kokonaisjärjestelmän, synteettisen filosofian • First Principles (1862) • •

sosiaalinen organismi • ihmiskunnan historia noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin biologisten lajien historia • yhteiskunta = sosiaalinen organismi • individualismi ilmenee sosiaalisen organismin korkeimmilla tasoilla • yhteiskunnassa vallitsevat samat kehityslait kuin biologisessa organismissa • eriytyminen ja yhdistyminen: – peruslahkot: työtätekevät ja hallinnoivat – yhdistyminen heimoiksi, kansoiksi jne.

luonnonvalinta • sosiaalisessa organismissa tapahtuu valintaa, vain parhaat selviävät (survival of the fittest) • Thomas Malthusin (1766 -1834) väestöteoria – väestökasvu on aina suurempi kuin ravinnon tuotannon kasvu → köyhyyttä ei voi poistaa tuotantoa lisäämällä • vain parhaat selviävät → yhteiskunta kehittyy paremmaksi ja vahvemmaksi • ei ole järkevää keinotekoisesti ylläpitää epäonnistuneita yksilöitä • tämä valinta tulee muuttamaan ihmislajia, jolloin kaikki rodut ja kansat eivät pysy kehityksessä mukana, vaan joutuvat syrjään

käytännön sosiaaliliberalismi • puhdas liberalismi liian individualistista ja kylmää • yhteiskunnan puututtava sosiaalisiin ongelmiin – verovaroin ylläpidetty sosiaaliturva – markkinahäiriöiden hillintä • Leonard Hobhouse (1864 -1929) – yhteiskunnan oltava aktiivinen hyvinvoinnin luomisessa – vapaus ei ole itseisarvo vaan väline • 1900 -luvun liberaalipuolueet perustuivat käytännön sosiaaliliberalismiin