Latinalainen Amerikka kulttuurien trmyksess Intiaanikulttuurien tuho Espanjalaiset tuhosivat

Latinalainen Amerikka kulttuurien törmäyksessä Intiaanikulttuurien tuho ▪ Espanjalaiset tuhosivat atsteekki- ja inkakulttuurit nopeasti -> Motiiveina aluevaltaukset, rikkaudet (kulta / Eldorado) sekä kristinuskon levittäminen (”kulta, kunnia ja kaitselmus”) ▪ Hernan Cortesin johtamat konkistadorit kohtasivat atsteekkivaltakunnan aluksi rauhallisesti, mutta pian väkivaltaisesti ( Tenochtitlanin valtaus 1521) ▪ Claudio Pizarron konkistadorit (vajaa 200 vs. 40 000) alistivat ja tuhosivat vuoden (1532) sisällä Andien inkavaltakunnan ja pakottivat inkat pakkotyöhön kaivoksille ja plantaaseille ▪ Espanjalaisten etuna tuliaseet, hevoset, taudit, Viracocha-myytti sekä alistettujen kansojen lietsominen kapinaan valtakulttuureja vastaan Uuden ajan alun tapahtumille on nykyisin monta eri nimitystä -> Arvioi niiden käytettävyyttä (s. 149 -151)

Latinalaisen Amerikan siirtomaavallan purkautuminen ja siirtomaiden itsenäistyminen 1800 - luvulla ▪ Espanja ja Portugali (Brasilia) jakoivat Etelä- ja Väli-Amerikan 1500 -luvulla -> ”Latinalainen Ameikka” ▪ Itsenäistymisen taustalla osittain itsekäs siirtomaapolitiikka ▪ Merkantilismin hengessä kiellettiin kauppa muiden kuin emämaan kanssa ▪ Parhaat viljelysmaat ja kaivokset sekä korkeimmat virat emämaassa syntyneille espanjaisille -> Kreolien tyytymättömyys kasvoi ▪ Valistuksen osin vallankumoukselliset ajatukset ja USA: n itsenäistyminen lisäsivät halua irtautua emämaasta ▪ Espanjan ja Portugalin heikkenevät suurvallat eivät kyenneet estämään itsenäistymisaaltoa 1800 -luvun alussa -> Kreolien (kuten vapaustaistelija Simon Bolivarin) johtamat joukot mahdollistivat useiden maiden itsenäistymisen ▪ Itsenäistymisen jälkeen Latinalaisen Amerikan ongelmia mm. ▪ USA: n dollari-imperialismi ja länsimaisten suuryritysten vallan kasvu mm. maataloudessa ja kaivostoiminnassa ▪ Alkuperäisväestön kehno asema ▪ Kansannousut (mm. Meksiko 1900 -l alussa) ja sotilasvallankaappaukset (mm. Kuuba, Chile ja Argentiina 1900 -luvun jälkipuoliskolla)