Kurssiksikirja Konsepti ja ideat Joachim Ramstrm jramstroabo fi

Kurssikäsikirja Konsepti ja ideat Joachim Ramström [jramstro@abo. fi] Yrittäjyys, työvalmiudet ja talouslukutaito nuoriyrittajyys. fi/en | nystartup. fi

Taustaa ja lähestymistapa innovoinnin oppimiseen

Oppimisfilosofia Oppiminen tiimeissä Kurssi perustuu tiimioppimiseen. Jokainen voi keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Optimaalisia ovat sekoittuneet ja moninaiset ryhmät. Innovaatioita syntyy eri oppiaineiden vuorovaikutuksessa. Tiimivalmentaminen Me valmennamme, emme opeta. Valmentajan tärkein työväline on kysyä kysymyksiä. Jos tiimi ei tiedä, mitä se haluaa, valmentaja ei voi auttaa. Käytämme myös paljon fasilitointitekniikoita ja työkaluja. Itseohjautuva oppiminen Opiskelijat luovat oman prosessinsa. Tehtäväsi on auttaa heitä luomaan tämä polku. Vältä liian tarkkoja ohjeita. Anna tiimien tulkita ja määritellä omat tehtävänsä. “Tiimi joka omaa erilaisia vahvuuksia ja näkökulmia mahdollistaa myös monitahoisten haasteiden ratkaisemisen. Mutta tiimityöskentely ei ole aina helppoa. Tiimidynamiikka voi olla rajoittavaa tai voimaannuttavaa. ” – muotoiluajattelua (design thinking) kouluttajan työkalupakkiin Tiimit tarvitsevat valmentamista ja jokainen tiimi tarvitsee valmentajan. Tiimissä oppiminen on paljon hitaampaa mutta on luotettava prosessiin. Jokainen tiimi on niin vahva tai heikko kuin sen yksittäisen jäsenen kontribuutio. Jokaisen on kannettava vastuu omasta oppimisestaan.

Oppimistavoitteet Itseluottamuksen kasvattaminen Rohkeuden kasvattaminen Haluamme opiskelijoiden ymmärtävän, että he voivat niin halutessaan tehdä asioita. Haluamme opiskelijoiden olevan ylpeitä saavutuksistaan. Opiskelijoilta edellytetään idean testaamista, kohderyhmän kanssa keskustelua, idean esittelyä julkisesti. Tehdä saavutukset näkyviksi opiskelijoille. Kurssin jälkeen epämieluisien tehtävien tekeminen tuntuu aiempaa miellyttävämmältä. Kokemus innovaatioprosessista Innovointi on epävarmuutta. Ei ole takuita innovaation löytymisestä. Innovaatioprosessissa on kysymys riskien ottamisesta ja vastoinkäymisiin oppimisesta. Onnistuakseen pitää voida myös epäonnistua. Itseohjautuva oppiminen Opiskelijoiden saatava luoda itse oma prosessinsa. Tehtäväsi on auttaa tiimejä luomaan oma tiensä. Vältä liian tarkkoja ohjeita, anna tiimien tulkita ja määritellä omat tehtävänsä. Epävarmuuden sietäminen Ei olemassa ennalta määriteltyä innovaatioprosessia. Alussa emme edes tiedä, mitä emme tiedä. Opiskelijat harjoittelevat päätöksentekoa ilman kattavaa tietoa. He oppivat toimimaan epätietoisuudessa. Tavoitteena ei ole innovaation syntyminen Syntynyt idea on bonus. Mutta se ei ole tavoite. Tavoitteena on innovaatiotaitoihin valmentaminen ja sen ymmärtäminen, että innovointi voi olla systemaattinen prosessi.

Innovoinnin filosofia • Innovointi on jonkin aiemman keskeyttämistä. Se korvaa vanhaa jollakin uudella. Tästä syystä innovointi määritellään keskeytykseksi. Innovointi ei välttämättä ole jotakin mukavaa. • Innovointi on epävarmuutta. Innovaation syntymisestä ei ole takeita. Tästä syystä innovointi on tietämättömyyden hallintaa. • Innovointi on toimintaa. Se on testaamista, muuttamista, uudelleen yrittämistä. • Innovointi vaatii rohkeutta. Innovaatio korvaa jotakin vanhaa. Ihmiset vastustavat. • Innovointi on oletusten tekemistä ja niiden testaamista. Innovointi on päätösten tekemistä vajavaisin tiedoin. • Innovointi ei ole lineaarinen prosessi, se kulkee ylös ja alas, eteenpäin ja taaksepäin. Joskus 4 askelta taaksepäin ja 1 askeleen sivulle. Innovointi on takaiskuihin tottumista. Se on uudelleen aloittamisen opettelua. • Koskaan ei ole varmuutta innovaation syntymisestä! • Viimekädessä kuluttaja tai asiakas määrittelee onko kyseessä innovaatio vai ei. Jos ihmiset eivät vastaanota ideaa, se ei myöskään ole innovaatio. Tästä syystä innovointi on jatkuvaa ja säännöllistä vuorovaikutusta kohderyhmän kanssa. • Innovointi on myös toiminnan ja tekemisen kulttuurin luomista. Testaa nopeasti, epäonnistu nopeasti ja jatka eteenpäin. Vältä työskentelyä väärän ongelman parissa.

Innovaatioprosessi on harvoin suoraviivainen tai askeleittain etenevä prosessi. Todennäköisesti se näyttää tältä. Matkaan kuuluu takaiskuja, useita takaiskuja, vastarintaa, paluuta lähtöruutuun, uudelleen aloittamista, 3 askelta eteen 1 taaksepäin.

Innovaatioprosessi ja kurssin lähestymistapa innovointiin

Kurssin 5 -vaiheinen innovaatioprosessi (https: //designthinkingforeducators. com/design-thinking/)

Innovaatioprosessi – kaikki alkaa kysymyksestä miksi (löytäminen) Miksi, mitä ja miten? Usein ajatellaan, että innovaatioprosessi pitäisi aloittaa ideoiden luomisella. Me aloitamme kysymällä “Miksi? ” Kaikki alkaa kysymyksestä miksi. Miksi on tarve innovoida? Suuri osa kurssista käytetään selvittämiseksi, mitä yritämme innovoida. Mikä on ongelma johon pyrimme löytämään ratkaisun? Ja miten voimme olla varmoja, että tämä on todella ongelma, joka pitää ratkaista. Onko kyseessä ongelma? Mitä nopeammin tämä ratkaistaan, sitä nopeammin päästään olemassa olevien ongelmien ratkaisemisen äärelle. Älä käytä aikaa ongelmiin, joita ei olemassa! Mitä emme tiedä, me emme tiedä. Lähtökohta innovaatioprosessille on, että me emme tiedä mitä kohderyhmä ajattelee. Me emme tiedä, mikä on todellinen ongelma. Meillä saattaa olla jonkinlainen käsitys ongelmasta mutta voi olla, että kohderyhmä ei jaa ajatustamme. Tästä syystä emme alussa tiedä, mitä emme tiedä! Siispä käytämme alussa paljon aikaa sen selvittämiseen, mitä emme tiedä. Pyrimme paikantamaan, mitä kohderyhmä todella pitää tärkeänä korjata. Kun tiedämme, mitä tulee korjata, voimme etsiä ratkaisuja. Nyt tiedämme, mitä emme tiedä. Informaation kerääminen Koska me emme tiedä, mitä emme tiedä, meidän täytyy opiskella paljon ja kerätä tietoa. Pitää olla utelias ja tutustua monenlaisiin asioihin, selvittää piilossa olevia tarpeita ja jopa hypätä välillä kontekstin ulkopuolelle. Mikä on kohderyhmä? Mitä he ajattelevat? Mitä on tapahtunut aiemmin? Miten olemme tulleet nykyiseen tilanteeseen? Miltä tulevaisuus näyttää? Ongelman paljastaminen Koska emme tiedä, mitä emme tiedä, täytyy tehdä oletuksia ja testata niitä kohderyhmällä. Tästä syystä vuorovaikutus kohderyhmän kanssa aloitetaan heti prosessin alkuvaiheessa. Pitää myös tietää, millaista tietoa tulee kerätä. Virheitä sattuu. Tavoitteena on paikantaa jotakin, mitä kohderyhmä pitää niin isona ongelmana, että se tulisi ratkaista. Monesti ongelma on piilossa. Tietämättömyys on tiimien ensimmäinen haaste. Heidän pitää selviytyä epävarmuudesta. Tilanne ei ole helppo, koska aivomme eivät ole tottuneet sietämään epätietoisuutta. Moni tiimi kokee “katsovansa pimeyteen”. Kun kuulemme sanottavan: “Miksi tämä ei toimi, miksi emme saa tätä toimimaan? ” silloin tiedämme olevamme jonkin mielenkiintoisen äärellä. Osa kerättävästä tiedosta tulee olemaan hyödyllistä, osa ei. Ymmärrämme tämän tarkastellessamme kerättyä aineistoa prosessin päätösvaiheessa. Keräämällä runsaasti aineistoa pystymme “yhdistämään pisteitä”. Se saattaa olla ongelma, joka odottaa ratkaisua.

Erkaantuminen ja lähentyminen (löytäminen ja tulkinta) Totuus on tuolla jossain Einsteinilta kysyttiin, mitä hän tekisi, jos tietäisi maailman tuhoutuvan tunnin päästä. Hän mietti hetken ja vastasi “Käyttäisin 55 minuuttia ymmärtääkseni ongelmaa ja 5 minuuttia ratkaistakseni sen. ” Jos tiimi aloittaa innovoinnin liian aikaisin, he päätyvät helposti väärän ongelman äärelle. Usein huomataan, että ensimmäinen kysymys tai oletus ei olekaan olennainen. Tai pahimmassa tapauksessa ongelmaa ei edes ole. Erkaantumisen ja lähentymisen tarkoituksena on ensin etääntyä ajatuksissa ja avata uusia näkökulmia jonka jälkeen lähennytään eli haetaan ratkaisuja. Erkaantumisella tarkoitetaan uusien ajatusten avaamista, uusia näkökulmia, kun taas lähentymisessä on kysymys ajatusten yhteen vetämisestä ja ratkaisujen löytämisestä. Tämä on tärkeää, sillä näkökulman kavetessa liian nopeasti vähenee myös innovaatioiden mahdollisuus. Suuri osa kurssista onkin uusien näkökulmien avaamista, erkaantumista ajatuksista, uusien näkemysten esittelyä. Tiimien ei anneta aloittaa vastausten hakemisesta vaan ohjataan ymmärtämään ongelmaa paremmin. Me jopa kerromme, että emme salli minkäänlaisten päätösten tai ratkaisujen tekemistä, koska alkaessaan luomaan ratkaisuja tai selvittämään ongelmia tiimit lopettavat ongelman tarkastelun uusista näkökulmista. Innovaatiot syntyvät uusista tavoista ymmärtää. Lähentyminen ja ajatusten yhteen vetäminen, tulevat paljon myöhemmin prosessissa. Tästä syystä pyydämme tiimejä etsimään uusia näkökulmia. Lä he tua an a Erk nty ä Aika Erk aa n tua he ä L ä y t n

Pisteiden yhdistäminen (ideointi ja kokeileminen) PISTEIDEN yhdistäminen Monesti innovaatioita syntyy, kun erilaiset ihmiset kohtaavat ja ideat törmäävät. Frans Johansson kuvaa tätä kirjassaan Medici-ilmiö (The Medici Effect). Innovointi on uusien tapojen löytämistä vanhan tiedon hyödyntämiseen. Se on yhden asian ottamista yhdestä kontekstista ja sen yhdistämistä toiseen asiaan toisesta kontekstista. Jotakin uutta on syntynyt. Kurssin alussa tiimien tulee kerätä paljon erilaista ja outoa informaatiota lukemalla, keskustelemalla kohderyhmän kanssa, ajattelemalla, tulkitsemalla, reflektoimalla Alussa uudet informaationpalaset eivät liity mitenkään toisiinsa. Vasta jonkin ajan kuluttua saatetaan huomata, että oudot informaatiohituset linkittyvätkin toisiinsa uusilla tavoilla. Tiimit alkavat yhdistellä näitä hitusia uudella tavalla. Tiedon yhdistäminen Visualisoidaksemme prosessin, keksimme kutsua yksittäisiä informaation palasia PISTEIKSI. Vain muutama piste (eli tiimit ovat keränneet vain vähän informaatiota), tarkoittaa myös rajallisia mahdollisuuksia yhdistellä niitä. Matala innovaatioiden todennäköisyys. Paljon PISTEITÄ tarkoittaa monia tapoja yhdistellä niitä. Merkittävästi noussut innovaatioiden todennäköisyys. Tästä syystä tiimien tulee lukea paljon, kysyä paljon, keskustella kohderyhmän kanssa, tutkia, kuunnella

Innovaatioprosessi ja kurssin rakenne Valmennus päivä 3 Valmennus päivä 2 Valmennus päivä 4 v Valmennus päivä 1 Erkaantumin en Idean esittelypäivä v 12 tunnin leiri Lopetus en Lä in ym t n he

Kurssin rakenne ja suuntaviivat

Kurssin rakenne Ennen kurssia Erkaantuminen Lähentyminen Kurssin markkinoin ti Kurssin suunnittelu Kurssin aloitus – 12 h leiri Valmentajien tapaaminen Valmennus päivä 1 Ideoiden esittely Valmennus päivä 2 Kurssin lopetus, kick-out Valmennus päivä 3 Kurssin arviointi Valmennus päivä 4

Kurssin markkinointi Esimerkki markkinoinnista turkulaisessa yliopistossa

Fyysinen ympäristö vaikuttaa käyttäytymiseen ja toimintaan. Pyri välttämään perinteisiä luokkatiloja. Sijainti 12 tunnin leirin valmistelu Käytännön asiat Valmentajien tapaaminen Rooleista sopiminen Paikka vaikuttaa tutkitusti energiatasoihin, inspiraatioon ja motivaatioon. Luokkahuoneissa matala energiataso Turussa pyydämme opiskelijoita ottamaan mukaan omat lounaat. Me tarjoamme pientä purtavaa: hedelmiä, mehua, leipää 12 tunnin leirin aikana leiriläisille tulee nälkä. Varmista, että lähellä on kauppa tai tarjoa ruoka. Kuka on päävastuussa ohjelman etenemisestä ja käsikirjoituksessa pysymisestä? Kenen päävastuulla on tiimien kanssa toimiminen? Aloitus voidaan pitää esimerkiksi teatterissa, museossa, startup yhteisöjen tiloissa jne. Ole luova! Varaa mukaan PALJON fläppitaulun paperia, kyniä, muistilappuja, A 4 paperia ja teippiä papereiden seinään kiinnittämiseksi Aikataulussa ja käsikirjoituksessa pysyminen vaativat odotettua enemmän huomiota. Missä kurssi-informaatio jaetaan? Missä annetaan kurssitehtävät? Turussa viestintään käytetään ainoastaan Facebookia. Ei sähköpostia tai muita kanavia Mihin opiskelijat palauttavat kurssitehtävät? Opiskelijat voivat itse valita oman alustansa aineistojen tallentamiseen ja jakamiseen. Sen täytyy kuitenkin olla digitaalinen ja jaettavissa valmentajien kanssa. Viestintäkanavat

Kurssin teeman valinta Myös yritys voi antaa innovaatiohaasteen tiimeille. Varmista, että haasteessa on kysymys uusien ratkaisujen löytämisestä, ei konkreettisen tehtävän suorittamisesta, kuten markkinaselvityksen tekemisestä , esitteen luomisesta tai raportin kirjoittamisesta. Teema yritykseltä Innovaatioteeman valinta Valmentajat valitsevat teemat Tiimit valitsevat teemat Hyvässä innovaatiohaasteessa lähdetään hakemaan täysin uusia näkökulmia tai ratkaisuja ongelmaan. Valmentajat päättävät 1 -3 teemaa, joista tiimit saavat valita. Kyseessä voi olla yksi teema, johon kaikki tiimit keskittyvät tai tiimit voivat valita muutamista erilaisista teemoista. Teema voi olla laaja ja yleinen kuten “lisää alueen xxx hyvinvointia”, “lisää turismia alueelle xxx”, “edistää kiertotaloutta” Teema voi olla myös tarkempi kuten “vähentää ruokajätettä ruokatavarakaupoissa“ tai “lisää kiinnostusta museoihin” Tiimit keksivät itse teeman, jonka ympärillä haluavat innovoida. Haasteena tässä vaihtoehdossa on, että teeman keksimiseen kuluu mahdollisesti pitkäkin aika. Jos tämä vaihtoehto valitaan, pitää tiimin päättää teemasta alle viikossa. Muussa tapauksessa ryhmä jää ohjelmassa jälkeen etenemisvauhdin ollessa varsin tiukka.

Kurssin suunnittelu 12 tunnin leiri • 12 tunnin leirille on mallikäsikirjoitus. • Vaikka seuraisit käsikirjoitusta, huomioi myös tiimien tunnelmat. Jos he ovat uppoutuneita johonkin tiettyyn tehtävään, voit antaa heidän työskennellä aiheen parissa pidempään. 12 -14 välillä kaikki tiimit saavat tehtävän tavata omia kohderyhmiään ja testata oletuksiaan. Varmista, että olette paikassa, jossa on mahdollista tavata ihmisiä. 12 tunnin leirin aikana jokainen tiimi tulee valitsemaan innovaatiollensa kohderyhmän. Varmista, että tiimit valitsevat kohderyhmän, jonka kanssa voi keskustella ja jota tiimi voi tavata. He tulevat kohtaamaan kohderyhmän useasti kurssin aikana. Käytössä on useita palvelumuotoilu- ja innovaatiotyökaluja. Yksi työkalu voi toimia hyvin yhdellä ja toinen toisella tiimillä. On hyvä tuntea kaikki työkalut mutta konteksti, jossa niitä käytetään on silti ennalta-arvaamaton. Ole joustava. Luota prosessiin Valmennuspäivät • • • Kurssi sisältää 4 valmennuspäivää, joista jokainen kestää 3 tuntia. Ensimmäinen valmennuspäivä on hyvä pitää viikon kuluttua 12 tunnin leiristä. Tämä auttaa tiimejä aloittamaan sekä pitää yllä vauhtia ja energiaa. Ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen taukoa voi olla 2 viikkoa. Kaikista valmennuspäivistä on olemassa kattavat käsikirjoitukset. Useasti valmentajat tekevät kuitenkin päivän aikana muutoksia ohjelmaan. Tähän vaikuttaa ryhmien kulloinenkin toiminta ja mikä sitä energisoi. Testaa rohkeasti uusia asioita. Myös valmentajien kuuluu innovoida kurssia! Lopetus, kick-out

12 tunnin leiri Aamu Keskipäivä Iltapäivä Tiimien muodostaminen Oletuksen testaaminen, kohderyhmän tapaaminen Keskittyminen ongelman ymmärtämiseen 9 – 14 14 -16 16 -20 Pitääkö sen olla 12 tuntia? KYLLÄ! Aika saattaa tuntua pitkältä mutta kuluu yllättävän nopeasti. Innovoinnissa on kysymys itsensä ylittämisestä, vähän lisää antamisesta, ja parhaansa tekemisestä , vaikka ollaan väsyneitä. (Innovoidessa ihmiset väsyvät, se on kuluttavaa) 2 tärkeää asiaa 12 tunnin aikana: 1) Tiimeillä tarpeeksi aikaa tutustua toinen toisiinsa. Tätä ei voi korostaa tarpeeksi. Liian vähäisen tutustumisajan seurauksena tiimit alkavat rakoilla, koska eivät ole sitoutuneet toisiinsa. Jos ryhmäläisille ei ole muodostunut yhteyttä toinen toisiinsa 12 tunnin leirin jälkeen, on ryhmästä ja kurssilta helppo jättäytyä pois itsenäisen työskentelyn alkaessa. Huomio tiimeistä! 2) Tiimit ja yksilöt saavat ensikosketuksen itsensä haastamiseen sekä työskentelyn ylläpitämiseen ja jatkamiseen väsymyksestä huolimatta Tiimit muotoutuvat ja kasvavat, kun tiimin jäsenet työskentelevät yhdessä ja ratkaisevat yhdessä erilaisia tehtäviä ja haasteita. Onnistuneen tiimin avaimia ovat yhteinen päämäärä ja tarpeeksi aikaa yhdessä. Kurssin lopussa osa saattaa kokea, että kurssi olisi voinut olla lyhyempi, koska “vapaata aikaa” oli niin paljon. Emme usko perinteisiin tiiminrakennuspeleihin. Tämän vuoksi haluamme tiimien aloittavan jonkin asian parissa työskentelyn heti. Olemme kokeilleet useita vaihtoehtoisia toimintatapoja. Tämä toimii parhaiten. Myös valmentajalle tämä antaa paljon.

12 tunnin leirin suunnittelu Päivän sisältö Päivää varten on olemassa käsikirjoitus sekä valmennusmuistiinpanot. Aikataulu toimii suuntaa-antavasti ja usein sitä pitää tarkistaa päivän aikana. Tehtävä / valmistautuminen valmennuspäivään 1 Päivään kuuluu yksilö- ja ryhmätehtäviä (tehtävät 1 & 2) • Yksilötehtävät keskittyvät kontekstin ja kohderyhmän ymmärtämiseen. • Tiimitehtävä keskittyy ongelman määrittelyyn sekä ideointityökalujen opetteluun. Voit halutessasi käyttää valmiita tehtäviä.

Valmennuspäivä 1 Päivän sisältö Aloita yhteiskokoontumisella, toivota kaikki tervetulleeksi ja anna osallistujien ymmärtää, että he tulevat työskentelemään käytännön tehtävien parissa. Päivästä on käsikirjoitus. Voit käyttää sitä halutessasi. On olemassa konsepti “valmentamista vaeltelemalla”. Kuljeskele, pistäydy ryhmissä, kysymyksiä, pyydä heitä jakamaan löydöksensä. Vältä kaikin tavoin arvostelemasta ryhmien työtä tai ideoita. Et ole tuomari vaan valmentaja. Päivään kuuluu yksilö- ja ryhmätehtävä. (tehtävät 1 & 2) Tehtävä / valmistautuminen valmennuspäivään 2 • Yksilötehtävä kasvattaa PISTEIDEN lukumäärää. • Ryhmätehtävä auttaa ymmärtämään paremmin kohderyhmää sekä opettaa käyttämään muutamia palvelumuotoilutyökaluja

Valmennuspäivä 2 Päivästä on käsikirjoitus. Voit käyttää sitä halutessasi. Päivän sisältö Tehtävä / valmistautuminen valmennuspäivään 3 Päivän fokus: 1. Tutkia kohderyhmää uudesta näkökulmasta 2. Kannustaa ryhmiä auttamaan toinen toisiaan Valmenna vaeltelemalla. Valmentajana älä keskity siihen, mitä he sanoavat haluavansa tehdä vaan siihen, mitä he tekevät. Haluamme tuloksia. Yksilötehtävä keskittyy henkilökohtaisiin oppimisportfolioihin. Portfoliot toimivat parhaiten, kun niitä työstetään jatkuvasti. Tiimitehtävissä testataan ideoiden kelpoisuutta, sitoutumista sekä yhteistyötä kohderyhmän kanssa. Tiimitehtävänä on myös harjoitella idean esittämistä selkeästi ja ytimekkäästi.

Valmennuspäivä 3 Päivän sisältö Idean pitsaus ja palautteen saaminen Tiimit myös miettivät, mitä on vielä tehtävää ja suunnittelevat eteenpäin. Tehtävä / valmistautuminen valmennuspäivään 4 NABC –pitsaus on voimakas työkalu, jonka avulla tiimit voivat parantaa ideaansa. Ideaalitilanteessa tiimin tulisi tehdä pitsaus 5 -10 kertaa oppien joka kerta uutta. Palautteen antaminen tai vastaanottaminen ei ole koskaan helppoa. Siksi luotiin värikynä -palautemenetelmä. Siinä luodaan positiivinen ilmapiiri ja keskitytään hyviin asioihin sekä kehittämismahdollisuuksiin. Tilaisuuksia antaa kriittistä palauteta on monia. Tässä vaiheessa innovaatioprosessia tiimit haluavat kuulla, mikä on hyvää heidän ideassaan. Seuraavalla kerralla tiimit ovat itse vastuuasemassa. Tällöin ohjaajien osallistuminen on mahdollisimman vähäistä. Tarkoituksena on testata tiimien itseohjautuvuutta. Tiimit opettavat toinen toisiaan ja miettivät yhdessä ideoiden levittämistä. Idean levittäminen on avainosassa innovaatioprosessia. Jos ideaa ei onnistuta levittämään, ei siitä myöskään tule innovaatiota.

Valmennuspäivä 4 Tiimit ovat velvollisia auttamaan toinen toisiaan ideoiden levittämissuunnitelmien luomisessa. Päivän sisältö Tehtävät / valmistautuminen esitykseen ja lopetus Tässä ohjaajien mahdollisimman vähäinen osallistuminen. Testissä tiimien itseohjautuvuus. Valmistautuminen ja idean esittäminen kohderyhmälle • Tiimit suunnittelevat, miten esittää idea omalle kohderyhmälle sekä lopetussessiossa. • Heidän tulee myös “varata” kohderyhmä etukäteen.

Lopetus ja arviointi Lopetus, kick-out & arviointi Lopetuksessa on kysymys reflektiosta ja arvioinnista Käytössäsi ovat päätöskäsikirjoitus ja arviointilomakkeet. • Henkilökohtainen reflektointi + arvosanan asettaminen • Pariarviointi • Tiimiarvostelu • Prosessiarvostelu • Avoin keskustelu Seuraavat mahdollisuudet – kuten NY: n Start Up kurssi

Kurssitehtävät ja arviointi Läpäistäkseen kurssin seuraavat osat tulee olla suoritettuina: üKaikki yksilö- ja ryhmätehtävät üHenkilökohtainen oppimisportfolio üOsallistuminen valmennuspäiviin üOsallistuminen ryhmän innovointiprosessiin üLuettuna yksi kirja, joka tukee ryhmäprosessia ja siitä kirjoitettu kirja-arvio ü Kirjan voi itse valita