Kuinka dynaamiset Suomen tymarkkinat ovat Millaisia muutostrendej nemme

Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan? Mikä merkitys työpaikkarakenteiden muutoksella on tuottavuudelle? Katoaako työ vai muuttaako se muotoaan? Mitä pitäisi tehdä?

Työpaikkojen uudistuminen, työllisyys ja työn tuottavuus (kirjan luvut 2 -4) Antti Kauhanen, ETLA & Mika Maliranta, ETLA 8. 10. 2015

Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrä Suomen yrityksissä 1975 -2014 1, 800, 000 3, 000 1, 600, 000 1, 400, 000 1, 200, 000 1, 000 800, 000 2, 000 Työllisten määrä (vasen asteikko) Tehtyjen työtuntien määrä (oikea asteikko, milj. ) 600, 000 1, 000 400, 000 200, 000 0 1975 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Kansantalouden tilinpito

Työpaikkavirrat ovat voimakkaat Jatkavat ja uudet työpaikat Suomen yrityksissä 1, 600, 000 1467000 2013 2014 Työllisten määrä 1483100 1, 363, 280 600, 000 Jatkavat työpaikat 400, 000 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 0 UUDET TYÖPAIKAT VANHAT TYÖP 1, 123, 723 800, 000 133, 120 1, 000 t a k i a työp 1, 272, 936 t e d u U 92, 877 1, 200, 000 224, 764 1, 400, 000 Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistoista ja kansantalouden tilinpidosta

Työpaikkavirrat Suomessa ovat mittavia, 1989 – 2012, % Yrityssektori 20 Työpaikkojen tuhoutumisaste Työpaikkojen syntymisaste 15 10 Uusien toimipaikkojen työpaikat suhteessa työllisyyteen 5 Poistuvien toimipaikkojen työpaikat suhteessa työllisyyteen 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistoista.

Työpaikkarakenteiden uudistuminen ns. ”ylimääräisellä työpaikkavaihtuvuudella” mitattuna on hidastunut, 1989/1994 – 2012/2014, % Tehdasteollisuus Yksityiset palvelut 30 30 25 25 20 15 Suomi (yritysrekisteri) 10 10 5 5 0 1985 Suomi (yritysrekisteri) 20 USA 15 USA 1990 1995 2000 2005 2010 2015 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Bureau of Labor Statistics (USA) ja omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistosta (Suomi).

Luovan tuhon mekanismi Tuottavuuden kasvu yritysten sisällä, uudet yritykset, poistuvat yritykset ja yritysten välinen rakennemuutos To al ou s im ia la /k an sa nt s yrity Kumulatiivinen luova tuho Tuottavuus t-5 t Yritysten tuottavuuden kasvun trendi t+5 t+10 7

Työpaikkojen uudistumisesta luovaa tuhoa Tehdasteollisuuden työn tuottavuuden kehity 1975 -2014 200% 160% 140% 80% u v s a k s u u v ta t o Tu 60% 40% 2013 2011 2009 2007 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 1991 1989 1987 1985 1983 1981 1979 1977 1975 0% 128 % 100% 145 % 120% o h u t a v a o s u s L oi k i a p i toim 52 % 41, 5 % 180% Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen teollisuustilastoaineistosta ja kansantalouden tilinpidosta

Työntekijävirrat ovat työpaikkavirtojakin voimakkaammat Työpaikkojen uudet ja jatkavat työntekijät yritysten toimipaikoilla 1, 600, 000 Työllisten määrä 2013 1, 467, 000 1, 483, 100 2012 600, 000 1, 054, 447 909, 457 Jatka 1 035 621 228 443 800, 000 t ä j i k e t n ö y t t a v 1, 496, 400 t t e d Uu 1, 200, 000 1, 000 462 079 t ä j i k e yönt 420 553 1, 400, 000 200, 000 2014 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 0 Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen työntekijä-työnantaja-aineistoista ja kansantalouden tilinpidosta

Palkat ovat reagoineet työmarkkinoiden tilanteeseen yritystasolla Tehdasteollisuus 28% 3. 5 % Uusien työntekijöiden sisäänvirtaaste 26% 24% 3. 0 % 2. 5 % 22% 2. 0 % 20% 1. 5 % 18% 1. 0 % 16% 0. 5 % 14% 12% 0. 0 % 10% -0. 5 % 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Malirannan laskelmat Tilastokeskuksen yhdistetyistä työntekijä-työnantaja-aineistosta sekä Kauhanen & Maliranta

Ylimääräinen työpaikkojen vaihtuvuus on hiipunut, mutta ylimääräinen työntekijöiden vaihtuvuus kasvanut yksityisissä palveluissa, 1989/1992 – 2011/2012, % 40 nen i ä r ä ä m Yli 30 vuu u t h i a v öiden j i k e t n ö s ty Ylimääräinen työp aikkojen vaihtuvu us 20 10 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Malirannan laskelmat Tilastokeskuksen yhdistetyistä työntekijä-työnantaja-aineistoista.

Työn muutos ja palkanmuodostuk sen merkitys (kirjan luvut 5 -6) Antti Kauhanen, ETLA & Mika Maliranta, ETLA 8. 10. 2015

Keskipalkkaisten ammattien osuus on pienentynyt, 1995 – 2009 250 Yksityiset palvelut, indeksi, 1995=100 50 Yksityiset palvelut, %-osuudet Korkea 225 Matala 40 200 Matala Korkea 30 175 150 10 Keski 125 100 1995 Keski 20 2005 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 2010 0 1995 2000 2005 2010

Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, 1995 – 2009 0. 20 Yrityssektori 1. 95 Tehtävien siirrettävyys ulkomaille Abstraktit tehtävät 0. 10 1. 90 Palvelutehtävien tärkeys 0. 00 -0. 10 1. 85 Muodollisen koulutuksen määrä (ast. oikealla) -0. 20 1995 2000 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 1. 80 Rutiinitehtävien tärkeys 2005 1. 75 2010

Palkanmuodostus • Työmarkkinoiden dynamiikka erilaista kuin aiemmin – Teknologia ja globalisaatio kohtelevat eri ammatteja eri tavoin • Yhtä suuret palkankorotukset sopivat huonosti tilanteeseen, jossa arvonlisäys työtuntia kohti kehittyy hyvin eri tavoin eri aloilla, yrityksissä ja ammateissa. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Palkkaliukumat ovat pienempiä työttömyyden ollessa korkealla tasolla, %-yksikköä 5% -6% ”Palkkaliukuma” (vasen asteikko) 4% -4% 3% -2% 2% 0% 1% 2% 0% -1% 1985 4% Työttömyysasteen muutos (oikea asteikko, käännetty) 1990 1995 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 2000 2005 6% 2010

Palkkojen joustavuus • Palkkaliukumat ovat tuoneet palkkakehitykseen suhdannejoustavuutta. – Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset palkat ovat kuitenkin jäykkiä. • Nykyisessä alhaisen tuottavuuskasvun ja inflaation tilanteessa palkkojen joustavuus on entistä tärkeämpää. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Teknologinen murros & työn tulevaisuus (kirjan luku 7) Petri Rouvinen, ETLA 8. 10. 2015

Aethon TUG robotti Elizabethin sairaalassa Kentucky, USA 10 km/pv lääkkeitä ym. kuljetellen http: //v. gd/u. Fn. S 3 M

Digimurros: Totta. Vielä edessä. Kanava #1: Kognitiivisia rutiineja ohjelmistoille. Autonomisesti toimivat & kontekstiaan ymmärtävät ohjelmistot & koneet muuttavat työn sisältöä. . . … ehkä myös määrää.

Ihmistyön moniulotteisuutta aliarvioidaan Koneen yleiskäyttöisyyttä yliarvioidaan Koneen opettamisen & ylläpitämisen Ihmistyöintensiivisyys huomiotta

Rajalliset/vakioiset tarpeet Ei muutoksia toisaalla

Ongelmana runsauden jakaminen! Teknologia ei määrä (globalisaatio ehkä) Digi tehostaa työmarkkinoita monin tavoin Työn häviäminen vs normidynamiikka muutos on hyvinkin sulatettavissa Nettovaikutus työn määrän ehkä negatiivinen mutta rajallinen

Yhteenvetoa ja päätelmiä Vesa Vihriälä 8. 10. 2015

• Työmarkkinat ovat monella tavalla dynaamiset – Työpaikkoja tuhoutuu ja syntyy paljon, työsuhteista vielä enemmän – Luova tuho keskeinen osa tuottavuuden nousua • Teknologia tuhoaa työtä, mutta joustavilla markkinoilla syntyy aina uutta – Ennusteet katovien työpaikkojen määristä eivät tavattomia historialliseen työpaikkojen uusiutumiseen nähden; varmuutta digi-murroksen vaikutuksista ei toki ole – Polarisaatio aito ongelma, mutta siihen voidaan vaikuttaa • Ongelma #1: riittämätön makrojoustavuus EMU-oloissa – EMUun liityttäessä todettiin, että tarvitaan uudenlaista työvoimakustannusten joustoa, kun valuuttakurssin muutos ei mahdollista kilpailukykyongelmien korjaamista – Ei ole toteutunut riittävästi matalan inflaation oloissa, vaikka liukumat ovat reagoineet; palkkamalttiin vasta 2013; sovitut ”EMU-puskurit” pieniä, eikä edes täysin käytetty ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

• Ongelma #2: riittämätön mikrojoustavuus tehtävätason kilpailun oloissa – Kilpailu haastaa entistä enemmän yksittäisten yritysten, niiden yksittäisten toimintojen ja jopa yksitäisten tehtävien kannattavuuden – Menestyminen edellyttää kykyä sopeuttaa työehtoja ja muuttaa työvoiman kompositiota joustavasti yritystasolla / toimipaikkatasolla – Kokeilutoiminta tarvitsee riskinottoa ja yksilötason kannustinpalkkausta – Suomen palkanmuodostus ja irtisanomissuoja eivät tue joustavuutta tarpeeksi • Paikallisen sopimisen alan laajeneminen a ja o – Sallii palkkojen jouston yritysten ja työntekijäryhmien osalta irtisanomisten sijasta – Helpottaa kannustinpalkkausta; auttaa pätevää johtoa tuottavuuden nostossa – Tukee automaattisesti myös makrojoustavuutta, kun epäsymmetrisiä shokkeja • Rekrytointikynnyksen madaltaminen tärkeää – Em. mikrojoustavuus vähentää uuden henkilöstön palkkauksen riskejä – Myös yksilökohtaisen irtisanomissuojan lievennys, takaisinottovelvoitteen poisto, pidempi koeaika pienentävät rekrytointikynnystä • EMU-yhteensopivuus: myös kollektiiviset keinot hyödyllisiä, ainakin periaatteessa ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

• Työttömyysturvan rakennetta muokattava – Korkean työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää rakennetyöttömyyden laskua – Ansiosidonnaisen keston lyhentäminen Suomessa yksi luonteva keino • Koulutuksen jatkuvaa kehittämistä ei saa lyödä laimin – Osaaminen Suomen avainvahvuus – Keskeinen keino hillitä työmarkkinoiden polarisaatiota – Mitä varhemmasta vaiheesta kyse, sitä suurempi julkinen vastuu • Pohjoismainen lähestymistapa teknologiaan ja kilpailuun yhä pätevä – Hyväksytään rakennemuutoksen välttämättömyys – Pyritään hyödyntämään sen tuomat mahdollisuudet – Tuetaan ihmisiä koulutuksella ja turvaverkoilla ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY