KTKseminaari ja KTKtutkielma 2016 2017 Petri Kuoppamki Yritysjuridiikan

KTK-seminaari ja KTK-tutkielma 2016 - 2017 Petri Kuoppamäki Yritysjuridiikan professori, OTT

Lecturer – Petri Kuoppamäki, LL. D – Professor of Business Law at Aalto University School of Business since Autumn 2013 – Professor of Competition Law at the University of Helsinki 2009 -2013 – Adjunct professor of Business Law at the University of Helsinki 2003 – Adjunct Professor of Law & Economics at the University of Eastern Finland – Nokia Corporation, Vice President Legal & IP, 2003 -2011 – Castrén & Snellman Attorneys-at-Law, Partner 2002 -2003 – Finnish Competition Council, Secretary General 1993 -2002 – European Commission, DG Competition, Brussels 2001 -2002 – Associate in a law firm 1987 -2000 – LL. M 1989, Doctoral Thesis in 2003 on the Concept of Market Power – Has written 10 books and several articles on competition law/antitrust, EU law, law & economics, mergers, public procurement and regulation – Approach: Combine academic and practical learning. Try out new things…

KTK-tutkielman tarkoitus ja sisältö • • • Harjaannutaan tieteelliseen kirjoittamiseen Samasta aiheesta voidaan tehdä KTM-tutkielma Oma mielenkiinto ratkaisee aihevalinnan Metodiluennot Oman KTK-tutkielman esittely Opponointi

Seminaarin aikataulusta Seminaari S 01 (2016 -7/03, 13. 09. - 08. 12. 2016) 13. 09 - 29. 11 Ti 14: 15 -16: 00 R 001 U 121 a 08. 12 - 08. 12 To 10: 15 -12: 00 R 001 U 121 a Seminaari S 02 (2016 -7/08, 17. 01. - 28. 03. 2017) 03. 01 - 28. 03 Ti 14: 15 -16: 00 R 001 U 359 a Perehtyminen tiedonhakuun

KTK-seminaari ja KTK-tutkielma • Opintojakson asema KTK-tutkinto, yritysjuridiikan erikoistumisopinnot (TS 2013) • Opintojakson taso Aineopinnot • Työmäärä toteutustavoittain – – Seminaarikokoontumiset Tutkielman kirjoittaminen Esitelmän pitäminen Opponenttina toimiminen • Palautus My Courses –sivulle (tutkielma ja yhteenveto)

Osaamistavoitteet ja sisältö • Osaamistavoitteet Kurssi antaa perustaidot juridisen tutkimuksen tekemisestä. • Sisältö Seminaarissa käsitellään juridisen tekstin tuottamista ja tutkielman rakentumista. Kurssilla tutustutaan myös juridisen lähdemateriaalin käyttöön sekä oikeudelliseen tiedonhakuun. Opiskelijalla on kurssin käytyään ja tutkielman tehtyään valmiudet aloittaa pro gradu- tutkielma ja siihen liittyvä seminaari. • Toteutus ja työmuodot • Osallistuminen (80 %) seminaareihin. Seminaari on yhteinen yksityis- ja vero-oikeuden alueelta tutkielmaa tekeville. • Tutkielman kirjoittaminen • Tutkielman esittely • Opponointi

Ilmoittautuminen ja toteuttamistapa • Ilmoittautuminen seminaariin Petri Kuoppamäelle (petri. kuoppamaki@aalto. fi) sähköpostilla ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa. Seminaariin ei voi ilmoittautua jälkikäteen. • Opetuskieli FI. Suomi • Lisätietoja Kandidaatinseminaari pidetään syksyllä ja keväällä. Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan ajankohdan. Seminaariaiheet sovitaan ensimmäisten kokoontumisten aikana. Ohjaaja antaa tarvittaessa sopivan aiheen opiskelijalle. Tarkoituksena on, että seminaarityön aiheesta/aihealueesta voidaan jatkaa pro gradu -tutkielmaan

Laajuus ja arvostelu • KTK-seminaari • Laajuus 2 op • Arvostelu 0 - 5 • KTK-tutkielma • Laajuus 10 op • Arvostelu 0 - 5

Tutkielmien aihepiirit • Yksityisoikeus – – – Sopimukset Markkinointioikeus Yhtiöoikeus Rahoitus ja sijoittaminen Työoikeus… • Kilpailuoikeus • Vero-oikeus

Yritysjuridiikan luonne ja metodit • • • Oppiaine on liiketaloustieteellinen, mutta siihen kuuluu myös perinteinen oikeustiede Oikeustutkimus laajassa mielessä: – oikeusdogmatiikka (voimassaolevan oikeuden sisältö) • tarvittaessa metodeja muista tieteistä – muu oikeustutkimus: • oikeussosiologia, oikeushistoria, oikeuskulttuurien tutkimus • oikeus taloudellisena ilmiönä (oikeustaloustiede) • oikeus liiketalouden näkökulmasta (yritysjuridiikka) Poikkitieteellisyys ja oikeuskäsitykset Pakolliset ja sallitut oikeuslähteet Taloudellisen aineksen merkityksen korostuminen – Deregulaatio – Avoimet määritelmät – Taloudellisen substanssin merkityksen ymmärtäminen Keskeinen kysymys: mitä lisäarvoa yritykselle oikeudellisten keinojen osaaminen voi tuottaa

Juridiikan rooli liike-elämässä 1. ”Liikennesäännöt” 2. Normit insentiiveinä – Pakkotäytäntöönpanomahdollisuus 3. Sopimustoiminta 4. Kilpailusäännöt – – Markkinoiden tehokas toiminta Kartellit, määräävän aseman väärinkäyttö ja yrityskauppavalvonta Julkiset hankinnat, valtiontuet ja kilpailuneutraliteetti EU-oikeus ja sisämarkkinat 5. Yhtiöoikeus ja Corporate Governance 6. Sijoitustoiminta ja rahoitusmarkkinat 7. Markkinointi ja kuluttajansuoja 8. Työoikeus 9. Vero-oikeus

Juridiikka ja liikkeenjohto 8. Juridinen osaaminen liikkeenjohdon välineenä • markkinaorganisoitumisen ja kv. etabloitumisen suunnittelu • kv. taloudellinen integraatio • sopimussuhdesuunnittelu • verosuunnittelu • markkinointi • rahoitus • työsuhde- ja ympäristöjohtaminen ym. johtamisen osa-alueet • aineeton yritysvarallisuus: teollis- ja tekijänoikeudet • kilpailutaktinen suunnittelu

Juridiikka, arvot ja konfliktien ratkaiseminen 9. Arvot • oppi oikeudenmukaisuudesta (vrt. kannattavuus, tehokkuus) • moraali; yritysten arvot • yritysjohdon päätöksenteon sisällölliset vaatimukset • globaalistuminen • päätöksenteon markkinaehtoistuminen (moninkansalliset yritykset / julkinen valta) • Markkinoiden tehokas toiminta ja yksityistäminen • ”race to the bottom” –ilmiön välttäminen (esim. sosiaaliturva) 10. Konfliktinhallinta • yleiset tuomioistuimet, välimiesmenettely, viranomaisvalvonta • sovinto / sovittelu

Oikeudellisen ajattelun perusteista

Laki oikeus • Oikeus voimassa olevien oikeusnormien muodostamana kokonaisuutena • voimassa oleva oikeuslähdeoppi • oikeusnormit – – säädöksen teksti antaa informaatiota normin sisällöstä (lait oikeuden raakaaineena) oikeusnormit ovat oikeuslähteiden tulkinnan tulos (laki + esityöt + oikeuskäytäntö jne) • kokonaisuus: oikeusjärjestyksen kokonaisuuden ymmärtäminen juridisen osaamisen perustana – – oikeudenalajaotus (esim. julkisoikeus – yksityisoikeus) yleiset opit (oikeudellisen ajattelun ”teoriaperusta”): käsitteet ja periaatteet

Oikeuden ”anatomia” ”Oikeus on normatiivinen järjestys; arvojen toteutuma sekä tosiasiamaailmassa realisoitunut ilmiö. Tässä katsannossa voidaan puhua oikeuden elementeistä, sen normatiivisesta, arvosuuntautuneesta ja tosiasiallisesta luonteesta. ” (H. Tolonen Oikeus 1997, s. 110 -111) • Oikeuden, politiikan (yhteiskunnan) ja moraalin suhde? • Lakien toteutuminen ja vaikutukset? • Sisäinen ja ulkoinen näkökulma oikeuteen

Oikeustieteen osa-alueita 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Oikeusteoria Oikeusfilosofia Oikeushistoria Oikeustaloustiede Oikeussosiologia Oikeudenalakohtainen jaottelu, esimerkiksi sopimusoikeus, yhtiöoikeus, vero-oikeus, kilpailuoikeus, eurooppaoikeus jne.

Lainoppi eli oikeusdogmatiikka • • Tiedonintressi: voimassaolevan oikeuden sisältö Metodi: oikeudellisten normien tulkinta ja systematisointi Luonne: normatiivista Näkökulma: oikeuden ”sisäinen” – Esim. Hans Kelsen (1881 -1973) Puhdas oikeusoppi (1960) • Halu suojella oikeutta mielivallalta ja politiikalta • (Ratio > Voluntas) • Valistusaate: ideaalina tuomarin ”tulkinnan” minimoiminen • Käytännössä raja normikannanoton ja tulkinnan välillä on usein epäselvä • Esim. solvaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan RL: n tunnusmerkistöinä ja toisaalta mielipiteen vapaus somessa

Lainoppi oikeustieteen ytimenä • lainopin ”metodin” ydin: oikeuslähdeoppi – luettelo oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävistä perusteista (lähteistä), esim. lait, lain esityöt, tuomioistuinratkaisut jne. – oikeuslähteiden käytön pelisäännöt (esim. velvoittavuuden eri asteet: vahvasti velvoittavat, heikosti velvoittavat, sallitut): tulkinta- ja argumentaatio-opit – lainopin onnistuneisuuden kriteeri argumentaation vakuuttavuus (vrt. esim. totuus)

Oikeudelliset käytännöt Suppea oikeusyhteisö: 1. lainsäätäminen ↓ 2. lainsoveltaminen hallinnossa, tuomioistuimissa, yrityksissä ja järjestöissä 3. oikeustiede Osanottajan sisäinen näkökulma <–> Tarkkailijan ulkoinen näkökulma

Sisäinen ja ulkoinen näkökulma Osanottajan sisäinen näkökulma (= lainoppi) <–> Tarkkailijan ulkoinen näkökulma - esim. empiirinen oikeustutkimus kaikissa pääaineissa - oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus

Osanottajan sisäinen näkökulma oikeuteen • lainsoveltajan näkökulma oikeustiede on tulkintatiede (vrt. havaintoihin perustuvat empiiriset tieteet) • lainoppi eli oikeusdogmatiikka: – mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne. miten lakia pitää tulkita (”pitää-tietoa”) • vrt. millainen lain pitäisi olla? (oikeus <-> politiikka) • vrt. lakien vaikutukset ( empiirinen oikeustutkimus) – auditorio: lainsoveltaja

Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen • Sääntelyn kehitys ja muutoksen syyt – sääntelyn yleinen kehitys (esim. sääntelystrategioiden muutokset) – lakien laadintaan vaikuttavat seikat (esim. perusoikeudet, EU) – arvot, tieto ja politiikka oikeuden taustalla – lainsäädäntötekniikka • Sääntelyn vaikutukset – viranomaisten ja tuomioistuinten soveltamiskäytännöt – kohdetahojen reagointi • noudattaminen / ei-noudattaminen • hyväksyntä / torjunta • tietämättömyys – lailla tavoiteltujen asiantilojen toteutuminen – muut kuin tarkoitetut vaikutukset

Muita näkökulmia lainopilliseen tutkimukseen • • Näkökulma: ”täydentävä” tai ”kokonaisvaltainen” De lege lata ja de lege ferenda -tutkimus Oikeudenmukaisuus , tehokkuus, perusoikeudet tms. Oikeusnormien tavoitteiden toteutumisen tai vaikutusten arviointi Oikeusnormien tehokkuuden arviointi Eri intressien analysointi ja yhteensovittaminen Miten oikeussäännöt täyttävät niille asetetut vaatimukset yhteiskunnassa? John Rawls: suoritusperiaate ja ansaintaperiaate yhteiskuntapolitiikan ja -filosofian ”napoina”

Lainoppi: käytännön esimerkki rajanvedosta • Park. Com-juttu (KKO: 2010: 23) – Vastaajaa vaadittiin maksamaan opastetauluissa ilmoitettujen pysäköintiehtojen vastaisesta pysäköinnistä 40 euron valvontamaksu. – Yksityisten pysäköinninvalvontayritysten asema ja oikeudet – Miten oikeudellisesti tulisi luonnehtia yksityisten pysäköinninvalvontayritysten asemaa. Onko kyseessä: • Julkisen vallan käyttö? • Sopimus? • Esimerkki kuvaa lähtökohtaoletusten merkitystä

Julkisen vallan käyttö? • ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. ” (PL 2. 3 §) • ”Poliisi määrää pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta (pysäköintivirhe) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. ” (Laki pysäköintivirhemaksusta 1. 1 §) • KKO: ei julkisen vallan käyttöä

Sopimus? • ”Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään. ” (Oik. TL 1. 1 §) • ”Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla. ” (Tieliik. L 28. 3 §) • KKO: sopimus syntyi • Eduskunnan perustusvaliokunta päätyi eri kannalle kuin KKO katsoen, että kyseessä on julkisen vallan käyttö • Missä menee raja ja missä sen pitäisi mennä: ”deliktistä” tai ”parkista” sopiminen ja julkisen vallan kontrolli?

Oikeuden ”anatomia” NORMIT (oikeuden normatiivinen ulottuvuus) ARVOT (oikeuden arvosuuntautunut ulottuvuus) FAKTAT (oikeuden empiirinen ulottuvuus)

Tulkinnan taito ja perusteleminen • Perinteinen juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa – perusteltuja kannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä – mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne • Oikeudellisten päätösten tekemisen taito – kirjoittamisvalmiudet – Vakuuttavuus • Eri tasojen yhteensovittaminen: esim. EU-oikeus ja kansallinen oikeus • Ongelmien ratkaisutaito edellyttää myös kykyä ymmärtää, hallita ja jäsentää ulkoisen reaalitodellisuuden hallintaa • Oikeutta täydentävän ja sitä täsmentävän aineiston (esim. taloustiede) merkitys on lisääntymässä • Esim. rahoitusoikeus, kilpailuoikeus, vero-oikeus

Kilpailuoikeus suppeassa ja laajassa merkityksessä Kilpailuoikeus suppeassa merkityksessä: kilpailunrajoituksia koskeva lainsäädäntö • Kartellit • Määräävän aseman väärinkäyttö ja monopolit • Yrityskauppavalvonta • EU, Suomi ja noin 150 muuta maata Kilpailuoikeus laajassa merkityksessä: edellä mainittujen lisäksi - Valtiontuet - Julkiset hankinnat - Alakohtainen sääntely (esim. viestintä- ja energiamarkkinat) - Sisämarkkinaoikeus relevanteilta osin - SOTE: n toteuttamistapa tulee vaikuttamaan kilpailuoikeuden soveltamiseen Kilpailu yksityisellä ja julkisella sektorilla

Kilpailu ja monopoli

Työelämävaatimukset 1. taito löytää relevantit oikeuslähteet 2. taito tunnistaa mielekkäitä juridisia tulkintaongelmia (ilmaisuja/käsitteitä, joiden merkityssisältöä on täsmennettävä) 3. taito hahmottaa tulkintaongelmat osana oikeusjärjestelmää (systeemi) 4. taito käyttää eri argumentaatiotapoja ja ratkaisuperusteita oikeuslähteiden tulkinnassa – esim. perusoikeusmyönteinen laintulkinta, tavoitteellinen tulkinta; systemaattinen tulkinta, prejudikaattien käyttö 5. taito ottaa asianmukaisesti huomioon ratkaistavan tapauksen erityispiirteet – tosiasiasidonnaisuus, konteksti, seuraamusharkinta 6. taito perustella kannanotot vakuuttavasti

Ohjeita KTK-tutkielman kirjoittamiseen Harjaannutaan oikeudelliseen kirjoittamiseen

Opinnäytetyön peruselementit • Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen • Oikeus- ja liiketaloustieteen tuntemus • Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus • Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus • Johtopäätösten perustelu • Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat yleiset arviointikriteerit

Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne ”Ulkoinen” rakenne • jäsentely (sisällysluettelo) • lähdeluettelo • (tarvittaessa) lyhenteet, oikeustapaukset • johdanto: taustat, tutkimuskysymykset ja rajaukset, (metodologia, teoria? ) • käsittelyjaksot • johtopäätösosa

Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne ”Sisäinen” rakenne (=suhde metodiikkaan) • ei niin sidottu kuin useimmissa muissa liiketaloustieteissä, eli seuraava rakenne ei ole pakollinen: – teoriataustan ja metodin esittely – kootun empiirisen aineiston esittely • aineiston valintaan ja kokoamiseen liittyvät teoriat ja menetelmät – (tilastollinen tai muu tieteellinen) analyysi – Tutkimustulokset Oikeustutkimus on yleensä laadullista, arvioivaa tutkimusta – – – tutkimuskysymyksen kuvaus kirjallisuuskatsaus säädösmateriaali, oikeustapaukset oikeuden sisällön ja vaikutusten selvittäminen arvovalinnat

Muotoseikat Tekniset muotoseikat * erillinen kansilehti, työn nimi, projekti tekijä, ajankohta * tutkielman tiivistelmä (sähköinen pohja) * sivujen on oltava numeroitu: numerointi roomalaisilla numeroilla (I, II. . ) lähde-ym. luetteloissa ja arabialaisilla (1, 2. . ) itse työn tekstissä * työn pituus n. 30 tekstisivua (A 4, riviväli 1, 5, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava)

Marginaalit * sivuille on jätettävä leveä marginaali, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2, 5 cm * normaalin konekirjoitussivun pituus on noin 35 tekstiriviä ja joka rivillä noin 60 merkkiä

Lähteistä • Lähteissä käytetty hallituksen esitys tulisi merkitä lähteisiin seuraavasti: • HE 133/2003 Hallituksen esitys Eduskunnalle rahoitusvakuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi • Internet-lähteen merkitseminen esim: • IFRS-opas 2005 IFRS-opas Pörssisäätiön sivuilla. Laadittu 31. 1. 2005. • http: //www. porssisaatio. fi/default. aspx? path • Viittauspäivä 7. 3. 2007.

Lähdeviitteet • Käytetyt lähteet tulee dokumentoida huolellisesti • Olennaista ei ole ainoastaan lopputulos vaan myös se miten lopputulokseen on päästy • Lähteisiin perustuvat asia ja johtopäätös tulee erottaa selkeästi kirjoittajan omista johtopäätöksistä * * dokumentoiva alaviite (Hemmo 2001 s. 14) * keskusteleva alaviite (Näin Hemmo 2001 s. 132. Vrt. toisin Telaranta 1990 s. 125, joka jäsentää kysymyksen systemaattisemmasta näkökulmasta). Alkuperäisyys, ei plagiointia!

Tutustu kirjallisuuteen • Vain kirjoittamalla voi oppia! Tutustu esim. Lakimiesaikakauskirjan viime vuosien numeroihin ja ota mallia. Laadukas kirjoitustyö rinnastuu monessa suhteessa tieteelliseen artikkeliin -> tavoitteen ja tehtävän asettelu, jäsennys, perustelutapa, viittaustekniikka • Lakeihin viitataan lain koko nimellä ensimmäisellä kerralla (esim. velkakirjalaki 31. 7. 1947/622; VKL); tämän jälkeen käytetään vakiintunutta lyhennettä VKL

Lyhenteiden käytöstä • Vakiintuneiden lyhenteiden käytöstä • Jos laissa juokseva pykälöinti koko lain läpi niin tällöin käytetään pykälämerkkiä • Esim. VKL 14 §: n 2 momentissa tai VKL 14. 2 §: n perusteella; Tak. SL 14. 1 §: n 2 kohta • MK 17: 1: n mukaan tai MK 17 luvun 1 §: n mukaan; KK 13: 2; PK 21: 3; OK 10: 7

Yleisiä käytäntöjä • • • Lähteissä alaviitteessä seuraavia käytäntöjä: Havansi 1993 a s. 201 -212. Aurejärvi LM 1983 s. 111. Ks. Aurejärvi – Hemmo 2004 s. 23 -32. Vrt. Tammi-Salminen DL 2002 s. 83. KKO 2001: 33 tai vanhempi KKO 1984 II 32 • Sama viittaustekniikka koko työn läpi!

Oikeuslähdeoppi • Hyödynnettävä kaikkea kotimaista aiheen kannalta relevanttia materiaalia • Säädösmateriaali • Esityöt - komitea- ja työryhmämietinnöt - hallituksen esitykset - eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot

Kirjallisuus ja tapaukset • Oikeuskirjallisuus - perusoppikirja -> lähteitä - väitöskirjat - Finlexin FOKI-tietokanta (Oikeus-käytäntö kirjallisuudessa) • Oikeustapaukset - Finlex-tietokanta - EDILEX-tietokanta

Kirjoitusoppaita • Pekka Timosen teos Johdatus lainopin metodiin ja lainopilliseen kirjoittamiseen -> nettiosoite: http: //www. helsinki. fi/oik/tdk/tutkopas. html • Joensuun yliopiston opettajien teos: Kirjoitetaan juridiikkaa – ohjeita oikeus-tieteellisten kirjallisten töiden laatijoille (2001) • Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksen sivuilta on saatavilla Jukka Viljasen laatima teos: Oikeudellisten tutkimusten kirjoitusopas -> ks. www. uta. fi/laitokset/oikeus/suomi/opiskelu. htm

Tietokantoja • www. finlex. fi/oikeus/foki • Helsingin yliopiston kirjaston ARTO ja HELKA – tietokannat • Ks. www. helsinki. fi/kirjastot • Tiedekunnan kirjaston kokoelmat aiheenmukaisessa järjestyksessä • Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanta ks. www. eduskunta. fi/kirjasto • Oikeusministeriön sivu www. om. fi • Edilexin tietokanta www. edilex. fi

Opinnäytetyön yleiset arviointikriteerit • Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen • Teorian tuntemus • Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus • Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus • Johtopäätösten perustelu • Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat arviointikriteerit

Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • • • Tehtävä -> järjestyksen luominen Systemaattinen ajattelu Kokonaistavoite Yksityiskohtainen ongelman yksilöinti Ongelmakeskeinen / selkeä kysymyksen asettelu Esim. henkilösuhteiden erottelu, objektin laadun erottelu jne.

Työn paikantaminen • Osoitettava kyky tietyn alueen tai alueiden perusasiantuntemusta edellyttävässä tutkimustyössä • Tutkimustraditio • Raja-alueet lähialueisiin • Ylittävä keskustelu yli rajojen • Paikantaminen -> – (1) tutkimustapateorian tasolla ja – (2) tutkimuksen aineellisen aihepiirin kysymyksenasettelun paikantaminen

Työn alaan liittyvä lukeneisuus • Lukeneisuuden vaatimus -> perusvaatimus • Kotimainen aineisto kokonaisuudessaan omassa substanssiaineessa • Eettinen näkökohta -> edellyttää neutraalia oikeuslähdeaineiston käyttöä • Oikeusteorian kattavuus vähäisempää • Pohjoismainen lainsäädäntö. + tutkimustraditio • Liiketaloustieteellinen näkökulma aiheeseen • Usein liittymä johonkin muuhun kauppatieteelliseen aiheeseen • Oikeusdogmaattinen näkökulma

Kansainväliset aiheet • Ulkomainen tutkimustraditio tai lainsäädännöllinen ratkaisumalli tunnettava -> jos aihe niin vaatii (esim. Vertailu EU: N ja USA: n kilpailuoikeuden välillä jonkun osaalueen suhteen) • Eurooppalainen oikeuskehitys tunnettava, EU –oikeus + Euroopan ihmisoikeussopimus jos aihe niin vaatii (esim. Liikkeenperustamisoikeus EU-oikeudessa) • Oikeusvertailua koskeva jakso on hyödynnettävä itse tutkimuksessa • Ajantasainen normi- ja kirjallisuustietous

Sisäinen johdonmukaisuus • • • Kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä Aiheen rajaus -> naseva otsikko Työn on vastattava (1) työssä asetettuun perustavoitteeseen ja (2) sen mukaisiin alakysymyksiin (joita voi olla 3 -6) Edellä sanottu määrää työn kokonaisrakenteen -> luvut ja alaotsikot • Rakenne voi muodostua esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

Tutkielman rakenne (1) Lähtökohdat - kuvaus ilmiöstä / toimintaympäristöstä (2) Tehtävänasettelu - Kokonaistavoite - yksilöidyt konkreettiset alakysymykset (3) Varsinainen tutkimusjakso - 2 -3 lukua alaotsikoineen (4) Tutkielmassa voi olla ”lopuksi” –jakso, jossa kirjoittaja esimerkiksi säädettävän lain kannalta tuo oikeuspoliittisia ajatuksiaan esille

Johtopäätösten perustelu • (1) (2) (3) (4) Hyväksyttäviä kysymyksiä hyväksyttäviä vastauksia Systeemirajojen ylitys Tulkintastandardien tuntemattomuus Sitoutuminen oikeuskäytäntöön Lopputuloksen johtaminen kysymyksenasettelusta

Tieteellinen omaperäisyys • • • Tavoitteet Tarkastelukulman valinta Kysymyksenasettelut Jäsentely Väitetään jotain -> uutta aikaisempaan nähden -> uutta tietoa -> tieteen tehtävä

Arvostelussa kiinnitetään huomiota • Onko aiheen kannalta relevantit oikeudelliset ongelmat osattu hahmottaa? • Onko relevantti lainsäädäntö, oikeustapausaineisto ja oikeuskirjallisuus löydetty ja onko aineistoa osattu hyödyntää asianmukaisesti? • Kykeneekö kirjoittaja itsenäiseen juridiseen argumentaatioon? • Onko työ osattu laatia sellaiseen muotoon, että se vastaa oikeustieteellisissä teksteissä käytettäviä muodollisia ja tieteellisiä konventioita? • Kykeneekö opiskelija kirjoittamaan virheetöntä ja selkeää asiaproosaa äidinkielellään?

Arvosteluperusteita • • Hylkäämiseen vaikuttavat lähteiden plagiointi tai orjallisen seuraaminen Sekavuus, virheellisyys Olennaiset puutteet lähteiden käytössä tai argumentoinnissa

Arvosanat • • • a, lubenter ja non sine (1 -2) Kattava, pinnallinen selostus aiheesta Ei plagiaatteja Cl-magna (3) Jäsennelty selostus asiakokonaisuudesta Ei systemaattisesti perustu suoraan aikaisempaan kirjoitukseen • Tiedostettu kysymyksenasettelu, jonka mukaan tutkimus on myös toteutettu

Arvosanat • Eximia ja laudatur (4 -5) • Itsenäisesti valittu ja johdonmukaisesti suoritettu tutkimustehtävä • Osoittaa kykyä argumentoida itsenäisesti ja punnita eri argumentteja • Erinomainen kieliasu, kirjoitustyyli ja tekninen viimeistely