Ksiteanalyysi Mik on ksite Konkretia ja abstraktio Ksitejrjestelmt
Käsiteanalyysi • • • Mikä on käsite? Konkretia ja abstraktio Käsitejärjestelmät Käsitemäärittely Teoreettisten käsitteiden rooli Esimerkit: – – asuminen kaupunkitila
Mikä on käsite? • Käsi-te: jotain, jolla tarttua kohteeseen • Konsepti (concept): järjellä haltuun otettava kokonaisuus • Ymmärtäminen: kohteen saartaminen – ja tappaminen? • Käsiteanalyysi: kohteen pilkkominen hallittaviksi paloiksi – säilyykö kokonaisuus hengissä?
Konkretia ja abstraktio • ”In a certain Chinese encyclopedia animals are divided into: – – – – Jorge Luis Borges • (a) belonging to the emperor (b) embalmed (c) tame (d) sucking pigs (e) sirens (f) fabulous (g) stray dogs (h) included in the present classification (i) frenzied (j) innumerable (k) drawn with a very fine camelhair brush (l) et cetera (m) having just broken the water pitcher (n) that from a long way off look like flies” (Foucault: Le mots et les choses/The Order of Things)
Konkretia ja abstraktio • Konkreettinen, fyysinen suhde ei ole ”käännettävissä” kieleksi • Käsite on aina abstraktio, irrotettavissa tilanteesta ja sijoitettavissa jonnekin muualle • Toisaalta todellisuussuhde on aina käsitteiden läpitunkema • Käsitteillä on toisaalta oma konkreettinen historiansa (genealogia) ja ne sisältävät siten myös valtaulottuvuuden
Merkitysteorioita • Käsitteen merkitystä vastaa idea mielessä – Berkeleyn kritiikki: yleiskäsitettä ei voi kuvitella • Käsite viittaa olioon tai ominaisuuteen maailmassa (kuvaa sitä) – Wittgensteinin kritiikki: emme voi tietää, mihin viitataan (kokoon, väriin, lukumäärään…) • Käsitteen merkitys on yhtä kuin sen käyttö – Wittgenstein: kielipeliteoria, perheyhtäläisyys – Tavallisen kielen filosofia (ordinary language) • Peirce: ikonit (fyysinen vastaavuus), indeksit (fyysinen osoittaminen), symbolit (koodattu merkitys)
Käsitejärjestelmät – ”ajattelun arkkitehtuuri” Daniel Chandler http: //www. aber. ac. uk/media/Documents/S 4 B/semiotic. html • Käsitteiden merkitys on aina riippuvainen toisista käsitteistä • Strukturalismi: merkitys syntyy käsitteiden välisistä eroista • Syntagmaulottuvuus: käsitteiden sijaitseminen rinnakkain/peräkkäin • Paradigmaulottuvuus: käsitteiden vaihtoehtoisuus
Käsitejärjestelmät – ”ajattelun arkkitehtuuri” • Käsitejärjestelmien valta: ”Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava” (Wittgenstein) • Käsitteiden politiikka: ”Sanoissa on se huono puoli, ettei koskaan tiedä kenen suussa ne ovat olleet”
Käsitemäärittely • Tutkimuksessa – toisin kuin arkikielessä - on tavalla tai toisella määriteltävä käsitteet • Teoreettiset käsitteet osa teorian käsitejärjestelmää • Tekniset termit erikseen määriteltyinä • Luonnollisten käsitteiden eksplikointi • Luonnollisten käsitteiden operationalisointi (esim. ÄO) • Havaintokäsitteet
Teorian rooli käsiteanalyysissa • Empirismi: teoria empiirinen yleistys havainnoista (Hume: peittävän lain malli) • Realismi: teoreettiset käsitteet viittaavat havaintojen ”taakse” – Bhaskar: teoria viittaa generatiivisiin mekanismeihin, jotka eivät välttämättä aktivoidu – Aktualismi vs. possibilismi • Instrumentalismi: teoreettisilla käsitteillä ei vastinetta todellisuudessa, ne ovat työvälineitä • Konstruktionismi: todellisuus koostuu käsitteistä, teoria osa käsitteellistä todellisuutta
Asuminen • Asuminen on…
Tila • Tila on…
- Slides: 11