Koululaisten terveydenhuollon historiaa Pirjo Terho Turku Suomen vanhin

Koululaisten terveydenhuollon historiaa Pirjo Terho

Turku Suomen vanhin koulukaupunki

Koulut kirkon valvonnassa • • • Kouluelämä oli ankaraa 1500 -luvulla helpotuksia kouluelämään Rehtori Mikael Agricola---Turun piispoja

Kouluterveydenhuolto keskittyi koululääkäritoimintaan • • • 1700 -luvun lopulla keski-Euroopassa suunnitelmia kouluterveydenhuollosta V. 1780 lääkäri Johan Peter Frank: “SYSTEMS EINER VOLLSTÄNDIGEN MEDIZINISCEN POLIZEY” Näkemys koulun hygieniasta ja kouluterveydenhoidosta Ajatukset etenivät hitaasti teollistumisen aikana. Lääkärit yhdistettiin kouluun.

1800 -luvun lopulla kouluterveydenhuollon merkitys ja työmuodot vakiintuvat • 1896 Wiesbadenin koululääkärijärjestelmä • Suomen lääkäriseura v. 1885 aloite koululääkäreistä kansa- ja oppikouluihin • • Lääkintöhallituksen päätirehtööri C. F. von Wahlbergin Julistus v. 1903

• V. 1905 lääkintöhallitus ja kouluylihallitus tekivät “alamaisimmasti ehdotuksen Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Senaatille, että se ryhtyisi toimenpiteisiin koululääkärien saamiseksi kansa- ja oppikouluihin” • Valtiopäivillä 1909

Senaatin asettama Koululääkärikomitea sai työnsä valmiiksi v. 1915

Suomen koululääkärijärjestelmä ja koululääkärin tehtävät 1. Oppilaiden terveydenhuolto koululääkäri tarkastaa oppilaat / antaa neuvoja erityinen huomio sairaalloisiin ja heikkolahjaisiin huono näkö tai kuulo tai tuberkuloositauteja saaneet liikaa kuritusta Koululääkäri ei suorita sairaanhoitoa 2. Kouluhuoneistojen terveydellinen valvonta hygienia, tuuleuttaminen, lämmitys, valaistus ym. 3. Kouluelämän yleinen terveydellinen laatu

Valtion erikoisehdot koululääkärille • Lääkärintutkinnon suorittanut pystyy vaikuttamaan koulutautien lieviämiseen havaita tartuntataudit ja muut sairaudet • Rakennusteknilliseen alaan perehtynyt ohjeet koulutalojen paikasta ja sisustamisesta • Kouluhygieniaan perehtynyt koulutyön järjestäminen terveydellisesti • Koulutyötä koskevaan kirjallisuuteen • perehtynyt Tyttökouluihin naislääkäri

1870 -luvulla perustettiin kansakoulut Suomeen • Koulut yksityisten perustamia ja kirkon • • • valvonnassa Kansakoulut = Bell-Lancaster-koulu, sunnuntaikoulu ja tyttökoulu Poistettiin määräys vain säätyläisperheiden lasten koulunkäynnistä Kirkon valvonnasta valtiovallan alaisuuteen

Lancasterin koulu • • “Siinä koulitaan ilman mitään maksota talonpojan ja köyhän kansan lapsia maakunnan omalla kielellä. Lapset opetetaan tuntemaan puustavit, lukemaan, kirjottamaan ja räknäämään. Tästä olisi suuri etu alaisemmallen kansallen. Herätettäisiin oppineet tekemään Suomenkielisiä koulukirjoja, joista meillä on vielä peräten iso puutos”.

Heikkokykyisten lasten luokka • Turku v. 1901 • Helsinki v. 1905 • Vaasa v. 1906 • Tampere v. 1907 • Apukoulu • Henkisessä suhteessa vajaakuntoiset • oppilaat

Koululääkärit • Ensimmäinen Pietarsaareen v. 1904 • Tampereelle ja Helsinkiin v. 1905 • Turkuun v. 1907 • “Syksyisin kouluun tulevien joukossa paljon henkisesti ja ruumiillisesti vajaakuntoisia ja sairaudet usein pahenevat ja hiipivät hiljaa opettajankaan huomaamatta. . ”

Erikoislääkäritasoinen Koulupoliklinikka Turkuun v. 1907. • Koululääkäri kansakouluja varten • Koulupoliklinikka koululaisia varten: • lääkäri lasten sisä- ja ihotautilääkäri • silmä- ja korvalääkäri • Aloitettiin hammashoidon järjestämin

Koululääkäri lääket. lis. Eliel Mattsson

Äidit tahi holhoojat läsnä tarkastuksissa • Kutsumusta yleensä noudatettiin • Lääkäri antoi tietoja, ohjeita ja neuvoja • Suurempi hyöty kuin pitkistä • • esitelmistä Tarkastusaika venyi pitkäksi Vanhemmat kykenemättömiä antamaan totuudenmukaisia tietoja • Tiedot terveyslippuihin

Köyhyys ja kulkutaudit yleisiä • • • Suurin osa lapsista aliravittuja ja kulki kerjuulla. Vaivaishoidosta riittämätöntä apua Lasten työhuoneissa saivat ruokaa kerjuulla kulkevat lapset Käytettiin väärin Tehdas- ja palvelusväestön toimeentulo kaupungeissa erittäin niukkaa Lapset joutuivat varhain töihin Koulua käytiin epäsäännöllisesti

Sairaudet kirjattiin terveyslippuihin • Paljon johtui ravinnon ja hoidon puutteesta

Asianhaaroja, joita tulee ottaa huomioon

Koulupoissaolot • Tulirokko viisi viikkoa • Kurkkumätä neljä viikkoa • Tuhkarokko kolme viikkoa • Hinkuyskä niin kauan kuin kouristus • yskänpuuskia esiintyy • Joskus kouluja suljettiin tulirokon vuoksi

Koululaisten poissaoloja v. 1913 • • Odottaa kutsua tarkastukseen ja kouluun Ei uskonut pääsevänsä joen yli Vietiin lehmää Piikkiöön Tryskillä Kengät laittajalla Isä korjasi pöksyjä. Ei voinut ilman niitä tulla Pahuuttas Opettaja ajoi aamulla tottelemattomuuden vuoksi luokasta, eikä tullut koko päivänä sisään jne.

Kouluterveydnhuollon tutkimuksia Mitattiin oppilaiden ruumiinlämpöä Välitunnin vaikutusta oppimiseen Kirjoitusasentojen vaikutusta keuhkonkärkihengitykseen jne.

Siisteyteen kasvattaminen ja koulukylpylät • Siisteyteen kasvattaminen tärkeä osa • Kotien hygieniaolot surkeat • Väkijuomain Anniskeluyhtiön voitolla ensimmäiset koulukylpylät • Terveydenhoito-oppi kouluihin

Koulukylpylä

Koulun kylpyosasto

Kesäsiirtolat maaseudulla köyhiä ja sairaalloisia lapsia varten • • Malli Keski-Euroopasta Suomessa yksityiset aloittivat V. 1889 opettaja Nevanlinna otti Taivassalon Kaustian kartanoon 40 lasta kesänviettoon fyysisen kuntoisuuden edistämiseksi. 1900 -luvun alussa monia lisää • Siirtolat kestivät kuusi viikkoa “Lihotusleirejä”

Lapsia kesäsiirtolassa

V. 1914 alkoi koululaisten puutarhatyö

Koulusiirtola pahantapaisia poikia varten • • 1800 -luvun lopussa Turussa “Laiminlyötyjen lasten luokka”( vain 6 ruotsink. poikaa ) “ Vaikeasti kasvatettavien ja opetettavien poikien luokka” 1910 -luvulla koulusiirtoloita pahantapaisia poikia varten. Kouluopetus, räätälin, suutarin ja puusepän töitä Asuivat ympäristön taloissa, auttoivat maataloustöissä V. 1920 -luvulla poikakoteja

Koulusiirtolan pojat vaatturin ja suutarin opissa

Koulusiirtolan pojat puutarhatöissä

v. 1917 Itsenäinen Suomi • • • Sortokausi ja venäläistämiskausi loppuivat Kova elintarvikepula / Amerikasta apua Työttömyyttä ja asuntopula V. 1918 Kansalaissota Punaisten valtakausi alkoi oppikoulut ja osa kansakouluja suljettiin, vankeja kuoli Vallan vaihduttua tuhansia äitejä ja lapsia lähti Venäjälle / punavankeja kuoli paljon Oppilasmäärä laski / paljon orpoja Espanjantauti raivosi. 30000 kuoli vv. 1918 -20

Orpolat, lastenkodit - poikakodit • V. 1919 Sotaorpohuoltoloita eli Orpoloita • V. 1925 Suojelukasvatuslaitos • • Kasvatusmetodit ankaria Ruumiillinen väkivaltarangaistus tavallista Huono maine Tavoitteena kansa- ja kansalaiskoulu

Oppivelvollisuuslaki ja kouluhoitajattaret • V. 1921 oppivelvollisuuslaki • 7 -15 -vuotiaille maksuton koulunkäynti • • • ja oppikirjat Varattomille ruoka- kenkä- ja vaateapua Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Palkkasi v. 1920 -luvulla sairaanhoitajattaren palvelemaan kansakouluja.

Kouluhoitajattaren työkenttä • Koulukäynnit, poliklinikkahoito ja kotikäynnit Mittasi ja punnitsi oppilaat, avusti lääkäriä, keskusteli holhoojien kanssa lasten puhtaudesta, ruokkimisesta, maatapanoajasta • • Tarkasti puhtaussuhteet ja antoi alkeellista opetusta jokapäiväisessä pesussa. Antoi oppilaille puhtausnumeron • Kotikäynneillä tutustui kansan oloihin

Kouluhoitajatar Edith Lidman

Koululaisten terveydenhuoltoa • Tehtiin paljon työtä lasten fyysisen kuntoisuuden edistämiseksi Likaiset ja syöpäläisiä omaavat saivat opetusta jokapäiväisessä pesussa Kesäsiirtolalapset tarkastettiin ennen ja jälkeen siirtolan Erittäin sairaalloiset ja raajarikkoiset vapautettiin kouluvoimistelusta

Kansakoulujen oppilaat v. 1924 vanhempien säädyn mukaan • Työväenlapsia • Pikkuliikkeen harjoittajien • • • ja palvelusmiesten lapsia Virkamiesten ja suurliikkeen harjoittajien lapsia Koko luku 2308 1424 156 3888

1920 -luvun kouluterveydenhuoltoa • Koteihin jaettiin kyselykaavakkeita • lasten oloista • Kouluhoitajat pitivät terveyspakinoita • 1920 -luvun lopussa influenssa- ja tuhkarokko- ja tulirokkoepidemiat aiheuttivat paljon poissaoloja koulusta

1930 -luku kouluterveydenhuollossa Tuberkuloosia esiintyi vielä paljon. Koululaisille tuberkuliinikokeet Tuberkuliini-positiiviset läpivalaistiin ja valohoidettiin kvartsilampulla 4 -4, 5 tuntia samoin vähäveriset, heikot ja hintelöt lapset “Tulokset olivat erittäin hyviä” Huomio oppilaiden ravitsemukseen Alipainoisten oppilaiden kotiin hoito-ohjeet

Siisteyteen kasvattaminen edelleen keskeistä

Kouluhoitaja opettaa jokapäiväistä pesua

Terveysoppi koulujen oppiaineeksi • • • Kouluissa jaettiin “Tyttöjen ja poikain terveysoppi”-kirjaa ja luettiin “Terveyssatuja” Myytiin “Terveys on kaikki kaikessa”(KMLL) Kouluhoitajat pitivät terveyspakinoita Sukupuolitautien vaarat tunnettiin Erityinen huomio sukupuolielämästä pidättäytymiseen

Terveystieto • Tytöille siveysopillisia esitelmiä • Kotisairaushoidon alkeita • Pojille ei katsottu aiheellisiksi • Pojat suorittivat urheilumerkkivaatimuksia

• Pojilla oli koulussa voimistelua jo • varhain (tytöt liikkuivat välitunneilla) Urheilu tuli mukaan vasta 1930 -luvulla Kolehmaisen ja Paavo Nurmen esimerkin innoittamana V. 1935 alettiin pitää hiihtolomaa oppilaiden terveyden edistämiseksi

Reipas urheilu antaa terveyttä

Koulupoikia urheilutunnilla

Tytöt tekivät käsitöitä

• Kesäistä maallaoloa pidettiin • • • tarpeellisena Suuri osa koululaisista kesäsiirtoloissa tai perheissä maaseudulla Vapaita rautatielippuja Lihominen: pojat: 1656 g, tytöt 2006 g Kasvitarhatyöskentely jatkuu Koulukylvyt jatkuvat

Vaate- ja ruoka-avustukset • • Vaate- ja jalkineavustuksia köyhille Lasten työtuvissa ja kansankeittiöissä ruokaa koulun kustannuksella 2/3 litraa keittoa / köyhä oppilas Rikkaat maksoivat 4 mk/ateria KMLL ehdotti kouluruokaa kaikille oppilaille Koulun johtokunta ei pitänyt tarpeellisena KMLL laati kaavakkeet oppilaiden terveydentilan tietojen keräämiseksi

Koululaisten sairaudet • Hinkuyskää, kurkkumätää ja influenssaa paljon. Samoin tuhkarokkoa ja sikotautia • Tulirokkoa niin paljon, että kouluja jouduttiin sulkemaan useiksi viikoiksi • Lähes puolet oppilaista alipainoisia

Sota v. 1939

Sota-aika • Lapsia evakuoitiin maaseudulle, • • • Ruotsiin ja Tanskaan Pulaa ruuasta, vaatteista, kengistä Kouluruokana vain lihakeittoa ja velliä Oppilaat keräsivär perunoita, marjoja ja sieniä, rautaromua ja pulloja Käsityötunneilla korjattiin vanhoja vaatteita Kesäsiirtolat työleirejä

Kouluterveydenhuolto puutteellista • Koululääkärit ja kouluhoitajat mukana sotatoimissa Kansakoululautakunta anoi heille paluuta kouluterveydenhuoltoon • Oppilaiden terveydentila Euroopan heikoimpia • Kulkutauteja ja muita sairauksia paljon

Kouluruoka • V. 1943 saatiin laki kouluruoasta Jokaiselle oppilaalle lämmin kouluateria 7/10 l keittoa kullekin ja kuivaa leipää haluaville Kouluruoan taso huono V. 1948 koululääkäri suunnittelemaan keinoja kouluruoan parantamiseksi

Kaikille maksuton kouluruoka

• V. 1944 laki kunnallisista • • terveyssisarista Hoitivat kansakoulujen oppilaat Evakuoinnista palaavien ja Karjalan siirtoväen vuoksi oppilaita oli paljon oppilaita • Oppikoulujen terveydenhuolto yksityisten vastuulla

Koulutulokas

Rokotukset alkavat • Kurkkumätärokotukset v. 1940 • Ensimmäiset rokotteet Amerikasta Suomen Huollolle. • Kaikki, joiden vanhemmat suostuivat • Sitten ensimmäisten luokkien oppilaat • Vuosikymmenen puolivälissä Calmetterokotukset Amerikasta suuret määrät elintarvikkeita Probleemilapset Sielun Terveydelliselle Neuvonta-asemalle ( KMLL)

Koululaisten terveydentila koheni hitaasti

1950 -luku • Kouluterveydenhuolto siirtyy • • koululautakunnan alaisuudesta terveydenhoitolautakunnalle Tartuntatauteja edelleen paljon Hinkuyskä- ja poliorokotukset alkavat Tuberkuliinikokeet 1, 3 ja 6 ja tuberkuliinikielteiset Calmetterokotetaan

• V. 1952 laki koululääkäreistä • Kansakoulut, yleiset ammattikoulut ja • • kunnalliset keskikoulut V. 1956 laki kouluhammaslääkäreistä V. 1956 lääkintöhallitukseen lastenneuvola- ja kouluterveyden- ja äitiyshuollon ylilääkärin virka

• Kouluruuasta keskustellaan paljon • Kalorimäärät liian alhaisia • Koululaisista 40% huono ravitsemustila • Helsinki siirtyy kylmään kouluruokaan • Kokeiluja vaihtelevalla kouluruualla Kouluhoitaja pitää ryhtivikaisille ryhtivoimistelukursseja

koululääkäriyhdistys • V. 1950 koululääkärikerho Suomen lastenlääkäriyhdistyksen alajaokseksi • V. 1963 Suomen Koululääkäriyhdistys • Skolläkarföreningen I Finland ry • Oppilaitoksissa toimivien lääkärien valtakunnalliseksi yhdyssiteeksi

1960 -luku kouluterveydenhuolto • • • Koululääkäri- ja terveyssisartoiminta kansakouluissa, yleisissä ammattikouluissa ja kunnallisissa keskikouluissa Kaikki oppilaat pienoisrtg-kuvataan ja tehdään tuberkuliinikokeet Isorokkorokotukset Vaihtelevaa kouluruokaa jatketaan • Kasvitarhatyöskentely loppuu • Kesäsiirtolatoiminta laajenee

V. 1972 kansanterveyslaki • Yhdenmukaisti ja systematisoi • • kouluterveydenhuollon maassamme Osa terveyskeskuksen toimintaa Peruskoulut, lukiot ja yleiset ammattikoulut Kouluissa koulutuntien aikana Oppilaan lakisääteinen oikeus

Luonteeltaan ehkäisevää • Toiminnalliset osa-alueet • terveydellisten olojen valvonta • oppilaskohtainen terveydenhuolto • terveyskasvatus • Lab. Ja rtg oppilaille maksuttomia • Puhe- toiminta- ja ravitsemusterapeutti lääkintävoimistelija- ja psykologipalvelut käytettävissä maksutta

Lääkintöhallitus antaa ohjeet kouluterveydenhuollosta • Ohjeet kuntia velvoittavia • Tiedot rekisteröidään oppilaskohtaiseen terveyskertomukseen, joka on osa terveyskeskuksen asiakirjajärjestelmää • Vihurirokkorokotukset 11 -13 v. tytöille

• • • Lääkäri tarkastaa vuosittain 1, 5, 8 ja lukion toisen luokan oppilaat, koulun uudet oppilaat ne, jotka tarkastuksissa on määrätty tarkkailuoppilaiksi. Kaikille maksuton kouluateria, jonka ravintosisältö 1/3 päivittäisestä tarpeesta Terveydellisistä syistä erityisruokaa (allergikot)

1980 -luku • Kouluterveydenhuollon kukoistusaikaa • Toiminta vakiintuu ja laajenee • Ehkäisevä työkorostuu • Kokonaisvaltainen oppilashuolto • Psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, älyllinen kehitys yksi kokonaisuus

Yhteistyö paranee • Koti, koulu ja terveydenhuolto • Moniammatilliset oppilashuoltoryhmät • Huomio riskiryhmiin( syrjäytymiskeh. , • mielenterveys, pitkäaikaissairaat jne. ) Tutkimuksia (yökastelu, allergiat, koululaisten tapaturmat, selkätutkim. • poissaolojen syyt , istuma-asennot jne. ) • Luovutaan turhista tutkimuksista • (Hb, virtsanäytteet, tuberkuliinikokeet)

1990 -luvun alku • Kehityksen jatkuu voimakkaana Lääkintöhallitus antaa uudet ohjeet kouluterveydenhuollosta Kokonaisvaltainen terveystarkastus leviää koko maahan psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja älyllinen terveys ja riskit arvioidaan ja ohjataan hoitoon tarvittaessa Varmistetaan pitkäaikaissairaiden hoito

mutta sitten. . . • Valtionosuusjärjestelmä muuttuu • Lääkintöhallitus loppuu • Kunnille valta ja vastuu • Taloudellinen lama • Ehkäisevää toimintaa karsitaan • Homogeeninen kouluterveydenhuolto • muuttuu eri kunnissa erilaiseksi • Kouluterveydenhuollossa suuria muutoksia

• Vauvasta-vaariin ideologia voimissaan • Alueellinen perusterveydenhuolto • Suuret kaupungit ongelmissa • Kouluterveydenhuoltoon tottumattomia • • uusia lääkäreitä ja terveydenhoitajia, joilla on paljon muita tehtäviä Tarkastus muuttuu usein nopeaksi lapsen fyysisen terveyden toteamiseksi Kouluterveydenhuollon taso laski

1990 -luvun loppupuoli • Tilanne alkaa vähitellen parantua • Kouluterveyskyselyt herättävät • Yleisesti tietoisiksi koululaisten • ongelmista (päihteet, mielenterveysongelmat, seksuaalisuus, oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen ym. ) Kouluterveydenhuoltoa kunnissa aletaan vahvistaa

2000 -luku • Valoisammat näkymät • • Kouluterveydenhuollon oppikirja Kouluterveydenhuollon merkitys ymmärretään entistä paremmin Tavoittaa kaikki lapset toistuvasti Tieto koko ikäluokista Hyvin toteutettuna suuri merkitys kansanterveydelle

Kouluterveydenhuolto on tärkeää! • Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi • ovat se kivijalka, mille kansanterveys rakentuu. Niukkoinakaan aikoina heidän terveyspalveluistaan ei saisi tinkiä Tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten asioiden edistämiseksi

Täältä tullaan tulevaisuus! Ei ole yhdentekevää, mitä heidän kanssaan kouluterveydenhuollossa nyt tehdään tai jätetään tekemättä Vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen Historia opettaa Pitkässä juoksussa lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi ovat edistyneet ja edistyvät Siinä työssä on ilo ja kunnia olla mukana!