Korkeakoulutuksen visiot ja elinikinen oppiminen Avoimen korkeakouluopetuksen neuvottelupivt
- Slides: 17
Korkeakoulutuksen visiot ja elinikäinen oppiminen Avoimen korkeakouluopetuksen neuvottelupäivät 15. 11. 2017 Petri Haltia
AVOIN KORKEAKOULUOPETUS; KAKSI AJANKOHTAISTA, EDELLEEN JATKUVAA PROSESSIA • Opiskelijavalintojen kehittäminen • Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 visiotyö + Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen OKM 2016: Valmiina valintoihin Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ”Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja korkeakoulut uudistavat toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Korkeakoulut ottavat käyttöön erityisesti verkossa järjestettyä avointa korkeakouluopetusta ja digitaalisia suoritustapoja hyödyntäviä valintoja. Nämäkin haut voidaan järjestää osana yhteishakua. ” OKM 2017: Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. ”Korkeakoulut varmistavat yhdenvertaisen opiskelijavalinnan toteutumisen myös toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyömalleissa. Meneillään olevissa ESRrahoitteisissa hankkeissa ja korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihankerahoitusta saaneissa opiskelijavalintojen kehittämishankkeissa tulee vuoden 2018 aikana kehittää systemaattisia ja valtakunnallisia malleja, joissa suoritettujen korkeakouluopintojen perusteella voi hakeutua ja päästä eri korkeakouluihin opiskelemaan. ”
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen toimenpiteet 2017 -2020 ”Kuten nykytilassa, koulutuksiin tulee jatkossakin valita opiskelijoita useilla valintatavoilla. Pääosa opiskelijoista tulisi valita todistusvalinnalla, jonka lisäksi tulee tarjota valintakoe vähintään niille, jotka eivät ota osaa todistusvalintaan. Korkeakoulujen tulee suunnitella eri valintatavoilla valittavien määrät tarkoituksenmukaisesti siten, ettei erillisiä kiintiöitä esimerkiksi ammatillisen tutkinnon suorittaneille tarvita. Lisäksi tulee kehittää avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetun perusteella tehtäviä valintoja. Avoin korkeakouluopetus voi olla myös MOOC –muotoista. ”
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles • Second level • Third level
Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Click to edit Master text styles • Second level • Third level Työn globaali murros Digitalisaatio, tekoäly ja robotisaatio muuttavat koulutusta, tutkimusta ja korkeakouluja Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien haasteiden ratkaisemisessa Tutkiminen, innovointi ja oppiminen on tulevaisuudessa yhdessä tekemistä ja avointa Suomalaisen osaamispohjan mureneminen Kilpailu parhaista osaajista on maailmanlaajuista ja korkeakoulutus rajat ylittävää Laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles • Second level • Third level
Click to edit Master Suomi title style Ehdotus Suomelle: 100+ Click to edit Master text styles • Second level • Third level SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin 4 % BKT: sta tutkimus- ja kehittämistoimintaan: tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia UUTTA LUOVAT YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT Lisää ennakoivuutta ja reagointikykyä Vahvat ja kansainvälisesti vetovoimaiset osaamisen keskittymät Aktiivisesti mukana maailman kiinnostavimmissa verkostoissa Avoimuus, kansainvälisyys ja globaali vastuu Vahva TKI-toiminta ja monimuotoinen korkeakoulutus yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muutosvoimina Maailman osaavin työvoima kilpailuetuna ja hyvinvoinnin rakentajana Eettisyys ja yhteiskuntavastuu MAHDOLLISTAVA OHJAUS, RESURSSIT JA RAKENTEET Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia!
Click to edit Master title style Vuonna 2030 Click to edit Master text styles ovat Yliopistot ja ammattikorkeakoulut joihin kansalaiset • vahvoja Secondinstituutioita, level luottavat. • Third level Suomessa arvostetaan sivistystä, tiedettä ja osaamista. Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja. Lainsäädäntö, ohjaus ja rahoituskäytännöt vahvistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen dynaamisen kehityksen sekä erilaistumisen koulutuksessa ja tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Korkeakouluja on vähemmän ja ne ovat vaikuttavampia.
Click to edit Master title style Vuonna 2030 Click to edit Mastermuutosvoimia text styles Maailmantalouden • hyödynnetään Second level • Third levelja ammattikorkeakoulut ovat Yliopistot vastuullisia, viisaita ja rohkeita uudistajia ja ratkaisujen tuottajia. Korkeakoulujen avoimet toimintatavat ja vahvistuva kansainvälisyys avaavat vaikuttavuudelle uusia kanavia.
Click to edit Master title style Vuonna 2030 Click to edit Masterjatext styles Suomen hyvinvointi kilpailukyky korkeaan osaamiseen ja • perustuvat Second level tuottavuuteen, kestävään kasvuun ja • Third level jatkuvaan uudistumiseen. Korkeakoulujen toimintatavat takaavat laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden jatkuvan parantamisen.
Click to edit Master title style Vuonna 2030 Koko väestön osaamispääoma kasvaa. Korkeakoulutusta on kaikkien saatavilla. Vähintään 50 Master % nuorista aikuisista Click to edit text styles –vuotiaat) • (25 -34 Second level suorittaa korkeakoulututkinnon. • Third level Joustavat ja yksilölliset opintopolut ja tutkinnot mahdollistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa. Korkeakoulujen koulutustarjonta on joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä. Digitaalisuus ja avoimuus uudistavat opetusta, oppimista, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä korkeakouluja ja avaavat uusia vaikuttavuuden kanavia. Maailman parasta oppimista ja opiskeluympäristöjä. Koulutusta kehitetään opiskelijalähtöisesti.
Click to edit Master title style Vuonna 2030 Click to edit text styles Tutkimusja Master kehittämistoimintaan • investoidaan Second levelvahvasti. Julkinen ja yksityinen • Third levelpanostus T&K-toimintaan nostetaan 4 % BKT: sta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälinen yhteistoiminta edelläkävijäverkostoissa vahvistaa korkeakoulujen laatua ja Suomen vetovoimaisuutta. Suomeen syntyy kansainvälisesti vetovoimaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus- ja innovaatiokeskittymiä. Ideoista syntyy tuotteita ja palveluita.
Click to edit Master title style Tiekartta Click edit Master text styles Visiontotoimeenpanon tueksi laaditaan ja sitä tukevat kehittämisohjelmat. • tiekartta Second level • Third level Tiekartta valmistellaan yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosta keskustellaan korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa marraskuun 2017 lopussa.
Poimintoja visiotyön taustamuistiosta • ”Koulutuksen on annettava hyvä pohja uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. ” • ”Tutkintokoulutuksen opintoprosessien kehittämisen lisäksi tarvitaan uudenlaista, joustavaa koulutustarjontaa, joka mahdollistaa paitsi tutkinto-opiskelijoille, myös työelämässä oleville, joustavat osaamisen kehittämisen polut. ” • ”Joustavat ja yksilölliset opintopolut ja tutkinnot mahdollistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa. Korkeakoulujen koulutustarjonta on joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä. Digitaalisuus ja avoimuus uudistavat opetusta, oppimista, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä korkeakouluja ja avaavat uusia vaikuttavuuden kanavia. ”
Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä/korkeakoulujen EIO valmisteluryhmä Työryhmän määräaika 31. 12. 2017, esillä ollut mm. • Elinikäinen oppiminen korkeakouluissa pois marginaalista • Avoimen korkeakouluopetuksen yhteistyö muiden sektoreiden ja asteiden kanssa - osaamisen kehittämistä kunkin oppijan tarpeista lähtien - korkeakouluopintoihin valmistautuminen/pyrkiminen • • • Palvelumuotoilu Tutkinnon suorittaminen Miesten ja naisten osallistumisen erot Työttömien opiskelumahdollisuudet Avoimempaa korkeakoulutusta – mutta mitä kaikkea tarkoittaa (pääsy, saavutettavuus, maksut, opetusjärjestelyt, tutkinnot …) • Yhteistyö • Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Lohkoutuuko avoin korkeakoulutus (entistä selvemmin) … Korkeakoulutukseen pyrkijät (väylät, polut); ammatillisen osaamisen täydentäjät (”osaamiskokonaisuudet”); oppimisen ilosta opiskelevat; digioppijat ja sosiaalista kontaktia hakevat; oppimisekspertit ja tukea tarvitsevat; käväisijät ja sitoutuvat; miehet ja naiset … … ja mitä se merkitsisi?
