KIRJALLINEN ILMAISU Opinnoissa tarvittavat kirjoitustyypit 17 9 FM

KIRJALLINEN ILMAISU Opinnoissa tarvittavat kirjoitustyypit 17. 9. FM Kaisa Heinlahti Kurssin materiaalit verkossa https: //matskut. helsinki. fi/ Google: matskut helsinki

KERTAUSTA • Mitkä kolme vinkkiä kirjoitusprossiin liittyen antaisit kaverillesi, joka pyytää apua kirjoittamiseen?

MUISTA NOUDATTAA OHJEITA! • Saadessasi kirjallisen tehtävän, muista aina noudattaa opettajan antamia ohjeita. • Ohjeet koskevat yleensä kirjoitustehtävän sisältöä, pituutta ja tyylilajia.

OPINNOISSA TARVITTAVIA KIRJOITUSTYYPPEJÄ • • • Käsitteenmäärittely Tenttivastaus Essee Oppimis- ja luentopäiväkirja Referaatti

KÄSITTEENMÄÄRITTELY • Anna kysytylle käsitteelle määritelmä. • esim. Ahdistuneisuushäiriöiksi kutsutaan psykiatrisia häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko.

KÄSITTEENMÄÄRITTELY • Voit myös: • täydentää määritelmää esimerkeillä • esim. Ahdistuneisuushäiriiöihin kuuluu esimerkiksi paniikkihäiriö. • kertoa, miten määriteltävä asia eroaa lähikäsitteistä • esim. Ahdistuneisuushäiriö tulee erottaa normaalista kaikkien elämään kuuluvasta ahdistuksesta. • Varo kehämääritelmää • Esim. Ahdistushäiriö on häiriö, jonka keskeisenä piirteenä on ahdistus.

TENTTIVASTAUS, ESSEE, OPPIMISPÄIVÄKIRJA, REFERAATTI, • Mitä yhteistä? • Rakenteissa yhtäläisyyksiä: • • • Johdanto: aihe esitellään • Kehittelyosa: varsinainen sisältö • Lopetus: esim. kootaan olennaiset asiat Keskeisten käsitteiden määrittely tärkeää Argumentointi Metateksti Huoliteltu kieli Mitä kehittelyosan rakenteita muistat tiistailta?

LISÄÄ RAKENNETYYPPEJÄ 1. AIKAJÄRJESTYS eli kronologinen järjestys (esim. ennen – nyt – tulevaisuudessa) 2. PAIKALLISUUDEN mukainen jäsennys (esim. meillä – muualla) 3. LUETTELOJÄSENNYS (esim. yleisestä erikoiseen) 4. TEMAATTINEN JÄSENNYS - teemaa kehitellään eri luvuissa eri näkökulmista

JA VIELÄ LISÄÄ 5. Tutusta tuntemattomaan ja yksinkertaisesta mutkikkaampaan 6. DIALEKTINEN eli vertailuun ja vastakkainasetteluun perustuva jäsennys (esim. kahden eri tutkijan näkemykset samasta asiasta) 7. SYY – SEURAUS 8. ONGELMA – RATKAISU/KYSYMYS – VASTAUS (Lähde: Tutki ja kirjoita)

TENTTIVASTAUS • hyväksyttävä tenttivastaus edellyttää aina, että opiskelija on osoittanut lukeneensa ja ymmärtäneensä kirjan, jota kysymys koskee

TENTTIVASTAUS • Muista tehtävänanto: luettele, kuvaile, analysoi, vertaile, määrittele, selitä, arvioi, kritisoi tai päättele • • Suunnittele vastauksen rakenne Pysy asiassa ja keskity olennaiseen Muista käsiala ja marginaalit! Muista, että eri oppiaineiden tenttivastauksilta odotetaan hieman eri asioita. • Opettele ajankäyttöä ja paineensietokykyä: jaa tenttiaika eri vastausten kesken ja varaa aikaa myös tenttivastauksen oikolukuun.

TENTTIVASTAUS • Arvosanaa alentavat: • puutteelliset tiedot • asiavirheet • asioiden liian yksipuolinen tai ylimalkainen käsittely • asiatyylisen argumentoinnin korvaaminen omilla mielipiteillä • huono jäsennys tai vaikeaselkoisuus • mahdollisen ohjepituuden huomattava ylittäminen tai alittaminen

VERKKOTENTTIVASTAUS • Miten verkkotentti eroaa perinteisestä tentistä? • • • Kirjat saavat olla mukana. Ne on silti luettava etukäteen. Yleensä laajoja ja yhdisteleviä kysymyksiä. Paljon pohdintaa ja soveltamista. Hyvin rajoitettu aika. Jäsennä vastauksesi ja keskity olennaiseen.

ESSEE • Essee on laajahko kirjoitelma (pituuden määrittelee kuulustelija tapauskohtaisesti), joka kirjoitetaan annettujen lähdeteosten pohjalta ja jonka tulee käsitellä annettua aihetta riittävän laajasti otsikon puitteissa. • Esseen kirjoittajan on siis yhdistettävä otsikon vaatimukset, lähdeteosten referointi ja omat ajatukset omaperäiseksi argumentoinniksi. • Esseen kirjoittajan tulee kuvata, analysoida ja arvioida lähdeteosten teoriaa, käsitteitä ja mielipiteitä. Esseen kirjoittajalle asetettavia vaatimuksia ovat usein myös lähdemateriaalin vertailu ja tulkinta.

ESSEE • Esseessä käytetään yleensä lähdeviitteitä. • Niillä on tarkoitus erottaa muilta lainatut asiat, ajatukset ja tekstinosat omista ajatuksista.

ESSEEN LÄHDEVIITTEET • Helpoin tapa oppia viittaamiskäytännöt on ottaa mallia jostain oman alan julkaisusta. • Esim. Lähdeviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Viittaukset on merkittävä niin referoidun kuin sanaisen (ns. suoran) lainauksen yhteyteen sekä silloinkin, kun kyseessä on parafraasi eli toisen tekstin omin sanominen. Tekstissä pitää käydä ilmi, mikä osa on tekijän ”omaa”, mikä toiselta lainattua. (Hirsjärvi ym. 2009, 348 – 351. ) • ENSIMMÄINEN KIRJOITTAJA JULKAISUVUOSI, SIVUT • Lähdeviite koskee koko edeltävää kappaletta ja viittaa lähdeluettelossa olevaan teokseen • Hirsjärvi, S. , Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi. TEKIJÄT + JULKAISUVUOSI + TEOS + PAINOS + KUSTANTAJAN KOTIPAIKKA + KUSTANTAJA

ESIMERKKEJÄ LÄHDEVIITTEISTÄ • Laine, M. & Peltonen, L. 1999: Mistä tunnet sä ystävän? (anna gradun se selvittää). Teoksessa Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim. ) Iso gee. Gradua ei jätetä, 69 -78. Vastapaino, Tampere. • Tekstiviite esim. (Laine 1999, 70 -71) • White, P. R. R. 2005: The appraisal theory. Tulostettu 3. 5. 2005. http: //www. grammatics. com/appraisal/ Appraisal. Outline/Framed/Appraisal. Outline. htm • Tekstiviite esim. (White 2005, 1. )

ESSEE • Oletko vastannut otsikossa esitettyyn kysymykseen? • Oletko selvittänyt eri käsitteet tarkasti? • Onko kirjoitelman rakenne looginen eli liittyvätkö kappaleet luontevasti toisiinsa? • Ovatko johdanto ja päätäntö selkeitä ja tehokkaita? Oletko pitänyt mielessä niiden funktion? • Onko tenttivastaus on kieleltään, tyyliltään ja kirjoitusasultaan sujuva ja moitteeton? Esimerkiksi alkeelliset oikeinkirjoitusvirheet ("oikein kirjoitus virhe") eivät anna kirjoittajasta kovin vakuuttavaa kuvaa.

OPPIMISPÄIVÄKIRJA • Luentopäiväkirja rakentuu luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin. • Siinä selostetaan luennon olennaiset kohdat sekä analysoidaan ja kommentoidaan niitä. • Kommentit voivat olla kriittisiä, täydentäviä, hyväksyviä, pohdiskelevia tai tulkitsevia.

OPPIMISPÄIVÄKIRJA • Miten asiat yhdistyivät aikaisemmin oppimaasi? • Voisiko aihetta kytkeä johonkin laajempaan kokonaisuuteen tai • • • ajankohtaiseen aiheeseen? Kuulitko jotain uutta? Mitä tämän päivän tai tiistain Mistä asioista haluaisit kuulla lisää? luennosta voisi kirjoittaa Muuttiko luento aiempia käsityksiäsi asiasta? oppimispäiväkirjaan? Mikä jäi sinulle hämäräksi? Miksi? Millaisia vastaväitteitä sinussa heräsi?

REFERAATTI • Lähtöteksti selostetaan omin sanoin • Huomattavasti lyhyempi kuin alkuperäinen teksti • Tarkoitus välittää alkuperäiset ajatukset, ei välttämättä alkuperäistä rakennetta • Olennaista on osoittaa, että olet ymmärtänyt lähtötekstin • Vaatii metatekstiä: ”Virtasen mukaan jne. ” • Viitatessasi lähtötekstin kirjoittajaan käytä passiivia ja kolmatta persoonaa

REFERAATIN KIRJOITTAJAN MUISTILISTA • Sisältö • Säilyvätkö referaatissa tekstin keskeiset merkityssuhteet? • Ovatko keskeiset käsitteet samat kuin lähtötekstissä? • Painottuuko tekstin olennaisin aines? • Rakenne • Muodostavatko johdanto, kehittely ja yhteenveto johdonmukaisen kokonaisuuden? • Onko siirtymä kappaleesta toiseen mielekäs?

REFERAATIN KIRJOITTAJAN MUISTILISTA • Tyyli ja kirjoitusasu • Ovatko lauserakenteet selkeitä ja yksiselitteisiä? • Onko tekstin ulkoasu siisti? • Ylittyykö tai alittuuko vaadittu pituus? Onko oikeinkirjoituksessa, esimerkiksi välimerkeissä, huomauttamista?

TEHTÄVÄ • Lue tenttivastaus ja käsitteenmäärittelyt. • Mikä niissä on hyvää? • Miten niitä voisi parantaa? • http: //www. iltasanomat. fi/kotimaa/art 1442398669617. html

LISÄÄ AIHEISTA VERKOSSA • http: //hyy. helsinki. fi/sites/default/files/antoisampaan_opiskeluun_20 12. pdf • http: //www. avoin. helsinki. fi/opiskeluntaito/tehtavat. htm