Kieli ja tyyli eriteltvn Tyyli syntyy pienien seikkojen

Kieli ja tyyli eriteltävänä Tyyli syntyy pienien seikkojen muodostamasta kokonaisuudesta. Tyylin jäljille pääseminen edellyttää pikkutarkkaa lukemista!

Mitä tyyli on? • Kirjoittajan tyylin valintaan vaikuttavat ainakin kirjoittajan persoonallisuus, tekstin aihe ja teema, tavoite, tekstilaji sekä konteksti.

Lauseet ja virkkeet Sanasto Tekstin rytmi Tekstin rakenne Tyyli ja sävy Kuvakielen ja muiden tehokeinojen käyttö Ulkoasuelementit

Kieleen ja tyyliin liittyviä termejä ØKielikuva: metafora, vertaus, personifikaatio ØLainaus, sitaatti, johtolause ØPuhekieli, arkikieli, ylätyyli, alatyyli, asiatyyli, murre, slangi ØReferointi ØLause, päälause, sivulause ØVirke, ydinvirke, tukivirke, teema, reema ØYdinmerkitys, sivumerkitys, miellemerkitys, päämerkitys, synonyymi ØLauseenjäsen: subjekti, objekti, predikaatti, määrite, pääsana ØLausetyyppi: väite, kysymys, käsky, huudahdus

Lisää kielitermejä ØSanakenttä, merkityskenttä, sivistyssana, konnektori, sidosteisuus ØMerkitys, tarkoite ØPersoonamuoto: aktiivi, passiivi, sinä-passiivi ØAikamuoto: preesens, imperfekti jne. ØPäättömerkki, välimerkki ØSanaluokka: verbi, adjektiivi jne. ØVerbi: persoonamuoto, nominaalimuoto, modus, tempus ØKohosteinen, huomaamaton

Kirjoittajan suhde lukijaan voi olla vaikkapa Kohtelias – epäkohtelias Virallinen – tuttavallinen Totinen – hauskuttava Neutraali – ohjaileva Etäinen – läheinen

Kirjoittajan suhde asiaan voi olla vaikkapa Varma – epävarma Vähättelevä – arvostava Juhlallinen – arkinen Yksioikoinen – ironinen Abstraktinen – konkreettinen

Etäinen tyyli Lukijan sivuuttaminen Sanasto yleensä aika abstraktia Asian käsittely tiukan asiallista Tekstin toimijat häivytetty esim. passiivin käyttö: ”Järjestelmä uudistui mietinnön esitysten pohjalta. ”

Läheinen tyyli ”Meitä oli kaksi hölkkäämässä tasaisen jumputtavaan tahtiin Paloheinässä. Takaa sauvoi sama rullasuksimies, joka oli ohittanut meidät jo kertaalleen ulkoilumajalla. Tiedäthän sellaisen, korppupylly ja riukureidet tiukassa muovissa, pelkkää jännettä. Minä pysäytin miehen ja jäin juttelemaan. ” Lukijan puhuttelu Humoristisuus, hauskuttaminen Konkreettisuus Minä- tai me -muoto

Pikaohjeet, kun analysoit kieltä, tyyliä ja sävyä 5. Tutki lauseita ja virkkeitä 1. Avaa tekstin tavoite Kuka, mitä kenelle, miksi? Tekstilaji, aihe, kohderyhmä, konteksti Lausetyypit, rytmi, sivu- ja päälauseet? Pitkät ja lyhyet virkkeet? Välimerkkien käyttö virkkeissä? Sanajärjestys virkkeissä? 2. Tee yleishavaintoja kielestä Yleiskieltä? Puhekieltä? Asiatyyliä? Murretta? 6. Miten kuuluu kirjoittajan Tekstityypit? (Kuvailua, kerrontaa, pohdintaa jne. ) ääni? Miten sitä tehostetaan? Toimittaja, tutkija, kirjailija vai 3. Tutki sanastoa tavis? Miten näkyy kielessä? Sanaluokat, sanakentät, abstraktia, konkreettista? Mitä oletuksia tehdään lukijasta? Verbien muodot? Miten näkyy kielessä? 4. Miten otetaan kantaa? Tunteeseen vetoavat sanat, toisto, muut retoriset keinot?

1. Sanasto ensin syyniin! - Ovatko sanat juhlavaa ylätyyliä, sivistynyttä akateemista tyyliä, tavallista arkipäiväistä tyyliä, kansanomaista tyyliä kuten slangia tai murretta? - Minkälainen on sanojen luoma tyylin voimakkuusaste, tyylivalööri, -sävy? - Ovatko sanat intensiivisiä eli ponnekkaita, tehokkaita, vahvoja vai neutraaleja eli tavallisia, ponnettomia, jokapäiväisiä? - Ovatko predikaattiverbit aktiivissa vai passiivissa? Mitä persoonamuotoa käytetään? Esimerkiksi pakinassa on yleensä tyylirikkoja, kohosteisuutta: käytetään tahallisesti esim. viralliseen tyyliin kuuluvassa tekstissä arkikieltä, slangia, murretta.

2. Pureudu sanastoon syvemmin! - Ovatko tekstin sanat vaikeita ja harvinaisia vai helppoja ja yleisiä, käytetäänkö abstrakteja vai konkreetteja substantiiveja? Ovatko sanat pitkiä vai lyhyitä? - Ovatko sanat vanhoja vai tuoreita? Onko kuluneita muotisanoja ja kliseitä? - Ovatko verbit staattisia (paikallaan pysyvyyttä ilmaisevia) vai dynaamisia (liikettä, liikkumista, eloisuutta) ilmaisevia? - Tarkastele yhdyssanoja ja johdoksia? Ovatko ne abstrakteja vai helppoja, yleistajuisia, kansantajuisia? Mihin kirjoittaja pyrkii? - Hae tekstistä kuvailmaukset: metaforat ja vertaukset. Sanojen tutkimisen avulla löydät kirjoittajan näkökulman ja asenteen.

2. Vieläkin tutkitaan sanastoa! - Onko teksti (yleensä elävää) verbityyliä vai (yleensä abstraktia) substantiivityyliä? Mihin kirjoittaja pyrkii tällä valinnallaan? - Käyttääkö kirjoittaja paljon adjektiiveja? Missä yhteydessä? Mihin pyritään? - Onko tekstissä runsaasti pronomineja? Ovatko viittaussuhteet selvät vaiko tarkoituksellisen epäselvät? - Onko tekstissä paljon lukusanoja, numeroita? Mitä ne ilmentävät?

3. Rakenne tarkasteluun! - Tarkastele, miten kirjoittaja on jäsentänyt koko tekstinsä: ajallisesti (kronologisesti), paikallisesti (horisontaalisesti), vertailevasti (komparatiivisesti), vastakohta-ajatteluun perustuvasti (antiteettisesti), tärkeysjärjestyksen mukaan ym. ? - Minkälainen on tekstin jaksotus: kappalejako? - Miten kirjoittaja rakentaa tekstistä sidoksista? Miten asiat liittyvät kappalejakotasolla toisiinsa? Mitkä seikat sitovat tekstiä? Sanatko? Sanajärjestyskö? Vai juoniko? - Millainen on tekstin kokonaisuus ulkoasun kannalta: typografia ja taitto? Onko niillä jotain vaikutusta?

4. Virkkeiden ja lauseiden kimppuun! - Ovatko tekstin virkkeet yleensä rinnasteisia päälauseita vai onko myös selittäviä, tarkentavia sivulauseita? - Esitteleekö, kuvaileeko, kertooko, analysoiko vai perusteleeko tekstin kirjoittaja (tekstityypit)? - Mihin kirjoittaja pyrkii vaikkapa pelkillä toteavilla väitelauseilla? - Ovatko lauseet tai virkkeet kysymyslauseita? Väitteitä? Käskyjä? Huudahduslauseita? (lausetyypit) - Pyrkiikö kirjoittaja sanomaan pääasian virkkeen alkuun vai loppuun sijoittamassaan päälauseessa? Vaikuttaako tämä virkkeen tematiikkaan? - Ovatko virkkeet pitkiä vai lyhyitä? Vaikuttaako virkkeiden pituus tai lyhyys ymmärrettävyyteen. Pysyykö lukija helposti perässä pitkissäkin virkkeissä? - Seuraa myös tekstin välimerkitystä. Mitä huomaat?

5. Lauserakenteet luupin alle! - Sisältääkö teksti lauseenvastikkeita? Ovatko ne luontevia, ovatko ne tehokkaita? Pyrkiikö kirjoittaja niillä luonnollisuuteen, tiiviyteen tms. ? - Ovatko lauseet ns. täyteläisiä lauseita, joissa on subjektin ja predikaatin lisäksi muitakin jäseniä? Minkälaisia ja mitä lauseenjäsenet ovat? - Käyttääkö kirjoittaja elliptisiä lauseita, joista tahallisesti puuttuu jokin lauseenjäsen, esim. predikaatti? - Onko lauseissa etupainoisia, predikaatin edelle kasautuvia määriteketjuja? Ovatko lauseet helposti ymmärrettäviä? - Onko lauseen sanajärjestys normaali, vai tahallaan poikkeava? Miten lause kulkee lukijan ajatuksissa? - Seuraa myös lauseen sisäistä välimerkitystä.

Tyypillisiä tehtävänantoja tekstitaitokokeessa • Erittele ja arvioi uutisen / kolumnin / runon jne. kieltä ja tyyliä. • Erittele novellin sanastoa ja sanaryhmiä. • Erittele tekstin kieltä ja rakennetta. • Erittele kielen piirteiden avulla tekstityyppiä. • Vertaile suomennosten kieltä. • Tutki, miten tekstin kieli ja tyyli sopivat sen kontekstiin ja kohderyhmälle. • Miten tekstin myönteisyys / kielteisyys näkyy kielessä?