Kestv kehitys Euroopassa Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Kestävä kehitys Euroopassa Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Kasvu, työllisyys ja talouskriisi 2

2. 1 Vuosia jatkunut talouskasvu on taantunut • BKT kasvoi melko tasaisesti EU: ssa vuoteen 2007 saakka Reaali-BKT henkeä kohti, EU-27 Euroa (deflatoitu) • Vuoden 2008 markkinaromahduksen jälkeen talous alkoi supistua: vuonna 2009 BKT laski 4, 6 % • Baltian maat kärsivät kriisistä pahimmin Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec 100) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

2. 2 EU on maailman suurin talous • EU: n BKT henkeä kohden kasvoi 25 % vuosina 1995– 2011 • Koko maailman BKT henkeä kohden kasvoi 40 % vuosina 1992– 2011 • Talouskasvu oli nopeinta keskitulotason maissa kuten Brasiliassa, Venäjällä ja Kiinassa EU: n talous suhteessa muihin kansantalouksiin, 2010 BKT (miljardia USD) = populaation koko Kiina Intia EU Japani Brasilia Venäjä Meksiko Indonesia EteläKorea Etelä-Afrikka Lähde: Maailmanpankki BKT henkeä kohden (USD) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa USA Kanada Australia

2. 3 Työllisyys seurailee BKT: n kasvua Kokonaistyöllisyysaste, EU-27 • Työllisyys on parantunut EU: ssa merkittävästi vuodesta 1997 % 20– 64 -vuotiaista • Naisten työllisyys on parantunut nopeammin kuin miesten • Naisten työllisyyden paraneminen heijastaa palvelualan kasvua Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec 410) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

2. 4 Itsemurhat ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä • Itsemurhaluvuissa on suuria eroja miesten ja naisten sekä eri ikäryhmien välillä Itsemurhakuolleisuus, EU-27 Itsemurhia 100 000 henkilöä kohden Miehet Naiset Yhteensä • Miehet tekevät itsemurhan naisia yleisemmin • Itsemurhat ovat yleisimpiä yli 85 -vuotiaiden ikäryhmässä • Johtuiko itsemurhien lisääntyminen vuosina 2008 ja 2009 talouskriisistä? Lähde: Eurostat (online-datakoodi: hlth_cd_asdr) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

2. 5 Julkinen velka on ollut nousussa viimeisten 10 vuoden ajan Julkinen velka maittain % BKT: sta (nykyhintoina) EU-27 2000 2010 Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Ranska Unkari Itävalta Espanja Slovakia Suomi Islanti Ruotsi Tšekki Kreikka Norja Italia Latvia Belgia Portugali Saksa Tanska Slovenia Malta Alankomaat Yhdistynyt kuningaskunta Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde 410) Irlanti Liettua Romania Kypros Luxemburg Puola Bulgaria Viro EU-27 Maastrichtin sopimuksen viitearvo

2. 6 Myös henkeä kohden laskettu julkinen velka on kasvanut • Henkeä kohden laskettu velka (nykyhintoina) on lähes kaksinkertaistunut 15 vuodessa, kun taas inflaatio nousi vain 30 % tänä aikana Julkinen velka maittain, EU-27 Euroa henkeä kohden (nykyhintoina) • Velan kasvu vuoden 2007 jälkeen heijastaa talouskriisin vaikutuksia Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde 410, demo_gind) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Energiankulutus ja riippuvuus energiantuonnista lisääntyvät 3

3. 1 EU on riippuvainen energian tuonnista • EU: n riippuvuus energian tuonnista on lisääntynyt jatkuvasti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana • Yli puolet EU: ssa käytetystä energiasta on vuodesta 2004 ollut tuontienergiaa Energiariippuvuus, EU-27 Kivihiilijohdannaiset Maakaasu Kaikki maaöljytuotteet Yhteensä • Eniten EU: hun on tuotava maaöljytuotteita kuten raakaöljyä • Noin kolmannes EU: hun tuodusta raakaöljystä ja maakaasusta tulee Venäjältä Huom: Kohdan "Yhteensä" luvut eivät tarkoita kolmen muun mainitun polttoaineluokan keskiarvoa. Lukuihin sisältyy myös muita energialähteitä, kuten uusiutuva energia ja ydinenergia, joita kohdellaan kotimaisina energianlähteinä Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdcc 310) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

3. 2 Mistä maista EU tuo energiaa? Energiantuonti EU: hun (EU-27), 2010 EU: n ulkopuoliset Euroopan maat Venäjä Pohjois-Amerikka Lähi-itä Karibia Aasia Afrikka Kaasu Terajoulea Öljy Miljoonaa tonnia Kiinteät polttoaineet Miljoonaa tonnia Oseania Keski- ja EteläAmerikka Tarkemmin määrittelemätön 0, 2 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nrg_122 a, nrg_123 a, nrg_124 a) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

3. 3 Energiankulutus kasvaa • Energiankulutus EU: ssa on lisääntynyt 6 % vuodesta 1990 • Energialähteiden suhteelliset osuudet ovat muuttuneet vuodesta 1990 • Kiinteiden polttoaineiden käyttö on vähentynyt, kun taas maakaasun käyttö on lisääntynyt lähes 50 % Energian kokonaiskulutus polttoainelajeittain, EU-27 1 000 öljyekvivalenttitonnia Uusiutuva energia +143, 4 % Ydinlämpö +15, 3 % Maakaasu +49, 8 % Maaöljytuotteet yhteensä -2, 5 % Kiinteät polttoaineet -38, 3 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdcc 320) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

3. 4 Uusiutuvan energian merkitys kasvaa • Uusiutuvan energian osuus EU: n kokonaiskulutuksesta on kasvanut 140 % vuodesta 1990 • Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut lähes 10 %: iin vuodesta 2002 Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta, EU-27 % , , , • Kasvun taustalla on biomassan ja jätteen lisääntynyt hyödyntäminen energiantuotannossa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdcc 320) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

3. 5 Uusiutuvan energian kulutus, EU-27, 2010 • Biomassa ja uusiutuvat jätteet ovat merkittävimmät uusiutuvat energialähteet • Puun ja puujätteiden osuus uusiutuvan energian käytöstä EU: ssa on lähes puolet • Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on lisääntynyt yhdeksänkertaiseksi vuodesta 1999 Aurinkoenergia 2 % Muu biomassa ja jäte 20 % Tuulivoima 8 % Vesivoima 18 % Maalämpö 3 % Biomassa ja uusiutuvat jätteet 69 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nrg_1071 a, nrg_1072 a) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Puu ja puujäte 49 %

3. 6 Energian käyttäjät • Kolme alaa – teollisuus, liikenne ja kotitaloudet – käyttävät noin 85 % energian kokonaistarjonnasta • Teollisuuden energiankäyttö on vähentynyt 20 % vuodesta 1990, kun taas liikenteen energiankäyttö on lisääntynyt 30 % Energian loppukulutus, EU-27 Palvelut 10 % Muut 1 % Teollisuus 34 % Maa- ja metsätalous 2 % Palvelut 13 % Muut 1 % Maa- ja metsätalous 3 % Teollisuus 25 % Kotitaloudet 26 % Liikenne 26 % Kotitaloudet 27 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 320) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Liikenne 32 %

3. 7 Kotitalouksien sähkönkulutus kasvaa • Kotitalouksien sähkönkulutus on lisääntynyt melko tasaisesti EU: ssa Kotitalouksien sähkönkulutus Miljoonaa öljyekvivalenttitonnia , • Kulutus on lisääntynyt noin 40 % viimeisten 20 vuoden aikana , • Tekniikan kehittyessä on havaittu ilmiö, jossa uusien laitteiden ekotehokkuuden parantuminen mitätöityy sillä, että vanhatkin laitteet jäävät edelleen käyttöön Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 310) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

3. 8 Kotitalouksien energiankulutus Euroopan eri maissa Kotitalouksien sähkönkulutus maittain Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Kroatia Suomi Ruotsi Kypros Ranska Irlanti Ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 310, lfst_hhnhtych) Itävalta Luxemburg Espanja Tanska Yhdistynyt kuningaskunta Belgia Kreikka Slovenia Bulgaria Portugali Viro Saksa Malta Tšekki Alankomaat Unkari Italia Slovakia Latvia Puola Liettua Romania EU-27 Öljykiloekvivalenttia kotitaloutta kohti

Liikenteen merkitys taloudessa 4

4. 1 Autojen määrä maanteillä lisääntyy • Henkilöautojen määrä tuhatta henkeä kohden on lisääntynyt 40 % vuodesta 1991 Autoistumisaste, EU-27 Henkilöautoja / 1 000 henkeä • EU-maiden välillä on suuria eroja • Yhdeksässä EU-maassa on vähintään yksi auto kahta henkeä kohden Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 340) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

4. 2 Tavara- ja matkustajaliikenne EU: ssa • Tieliikenne on EU: n yleisin liikennemuoto Tavara- ja matkustajaliikenteen liikennemuotojakauma, EU-27 % kaikista matkustajakilometreistä ja rahtitonnikilometreistä • Julkisen liikenteen osuus kaikista matkoista on alle 20 % Juna 7 % Rautatie 16 % Linja-auto 10 % Sisävesiliikenne 6 % • Maantiekuljetusten osuus on kasvanut vuoden 2000 jälkeen rautatiekuljetusten kustannuksella Matkustajat 2008 Auto 83 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr 210, tsdtr 220) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Tavarat 2009 Maantie 78 %

4. 3 Tavarankuljetus Euroopassa Tavaraliikenteen liikennemuotojakauma maittain, 2009 % kaikista rahtitonnikilometreistä Turkki Kroatia Islanti Norja Malta Ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Irlanti Kypros Kreikka Espanja Luxemburg Portugali Italia EU-27 Sisävesikuljetukset 6 % Tanska Slovenia Ranska Puola Unkari Slovakia Tšekki Suomi Belgia EU-27 Rautatie 17 % Yhdistynyt kuningaskunta Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr 220) Bulgaria Saksa Alankomaat Ruotsi Romania Liettua Viro Itävalta Latvia EU-27 Maantie 77 %

4. 4 Liikenteen määrä on yhteydessä talouskasvuun • Tavaraliikenteen ja talouskasvun välillä on vahva yhteys Tavaraliikenteen määrä suhteessa BKT: hen, EU-27* Indeksi 2000 = 100 Tonnikilometriä BKT (deflatoitu) • Talouskasvun ja kuljetustarpeiden kasvun yhteys on pitkälti erottamaton Tonnikilometriä/BKT *Eurostatin arviot; sarjassa katkos v. 2004 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr 230, nama_gdp_k) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Liikenteen kielteiset vaikutukset 5

5. 1 Tieliikennekuolemat ovat laskussa • Tieliikennekuolemien määrä on vähentynyt vuosittain keskimäärin 2 300: lla vuodesta 1991 Maantieliikenteessä menehtyneiden määrä, EU-27 Kuolonuhrien määrä • Yli 60 % kuolonkolareista sattuu maaseututeillä ja 30 % taajamissa • Henkilöautot ovat osallisina 60 %: ssa kuolemista maaseututeillä ja moottoriteillä Lähde: Euroopan komissio (CARE-tietokanta), Eurostat (online-datakoodi: tsdtr 420) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

5. 2 Uusien autojen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet Uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt • Uusien henkilöautojen CO 2 -grammaa/kilometrikohtaiset hiilidioksidipäästöt (CO 2) ovat vähentyneet vuodesta 1995 • Vähentymisen taustalla on pääasiassa dieselin käytön yleistyminen bensiiniin nähden sekä uudet, polttoainetta säästävät tekniikat Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr 450) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

5. 3 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät • Ajoneuvojen lukumäärän ja liikennemäärien kasvu on lisännyt liikenteen kasvihuonepäästöjä Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, EU-27 Miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia Kansainvälinen meriliikenne • Liikenne on ainoa EU: n talouden ala, jolla kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet vuodesta 1990 Kansainvälinen lentoliikenne Liikenne (maantie-, rautatie-, sisävesi- ja kotimaan lentoliikenne) • Eniten ovat lisääntyneet kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöt Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdtr 410) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

5. 4 Typen oksidien (NOx) ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kuin metaanin päästöt vähenevät Liikenteestä aiheutuvat typen oksidien ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin päästöt, EU-27 TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT PÄÄSTÖLÄHTEET 2009 Typen oksidit (NOx), miljoonaa tonnia Typen oksidit (NOx) Muut 51 % Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani, miljonaa tonnia Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani Muut 81 % Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 270, tsdtr 430, tsdpc 280) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Muu kuin maantieliikenne 7 % Maantieliikenne 42 % Muu kuin maantieliikenne 2 % Maantieliikenne 17 %

5. 5 Altistuminen otsonin aiheuttamalle ilman saastumiselle kaupungeissa vaihtelee • Alailmakehän otsoni aiheuttaa hengitystieongelmia ihmisille ja eläimille Altistuminen otsonin aiheuttamalle ilman saastumiselle kaupungeissa, EU-27 Mikrogrammaa/kuutiometri päivässä • Typen oksidien (NOx) ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin päästöjen vähentymisestä huolimatta otsonin aiheuttama ilman pilaantuminen ei ole vähentynyt • Helleaallot saattavat lisätä altistumista otsonille Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdph 380) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

5. 6 Pienhiukkasten aiheuttamalle saastumiselle altistuminen kaupungeissa • Liikenne on merkittävä hiukkaspäästöjen (PM 10) lähde Altistuminen pienhiukkasten aiheuttamalle ilman saastumiselle kaupungeissa, EU-27 Mikrogrammaa/kuutiometri päivässä • Hiukkaspäästöt (PM 10) ovat vähentyneet yleisellä tasolla, mutta niille altistuminen ei ole vähentynyt vastaavasti Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdph 370) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Alueelliset erot 6

6. 1 Vaurauden keskittyminen Alueellisen asukaskohtaisen BKT: n hajonta, OVS* • Alueelliset erot EU: ssa ovat pienentyneet % kansallisesta BKT: sta asukasta kohden • Hajonta on pienempi EU: n vanhoissa jäsenmaissa Kroatia Unkari Bulgaria Slovakia Tšekki Romania Yhdistynyt kuningaskunta Belgia Kreikka Portugali Ranska Puola Italia Ruotsi Espanja Slovenia Irlanti Saksa Tanska Suomi Alankomaat Itävalta EU-27 • Itä-Euroopan maiden talouskasvu on lisännyt alueellisia eroja * NUTS 2 -tilastoalueiden mukaisesti. Alueellista hajontaa ei sovelleta maihin, joissa on vain yksi NUTS 2 -tason alueluokitus (Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Viro) Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nama_r_e 0 digdp) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

6. 2 BKT asukasta kohden alueittain <=50 BKT asukasta kohden, OVS, NUTS 2 -tilastoalueittain, 2008 Indeksi EU-27 = 100 50 -70 75 -100 100 -125 >125 Guadeloupe Martinique Ranskan Guayana Réunion Kanariansaaret Azorit Malta Madeira Liechtenstein Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nama_r_e 2 gdp) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Tietoja ei saatavilla

6. 3 Muutokset BKT: ssa asukasta kohden alueittain Muutokset BKT: ssa asukasta kohden, OVS, NUTS 2 -tilastoalueittain, 2000– 2008 Prosenttiyksikköä EU-27: n keskiarvosta <= -10 – -3 -3 – +3 +3 – +10 > +10 Guadeloupe Réunion Kanariansaaret Martinique Ranskan Guayana Azorit Malta Madeira Liechtenstein Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nama_r_e 2 gdp) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Tietoja ei saatavilla

6. 4 Alueellisten työllisyysasteiden erot • Työllisyysasteiden erot ovat pienentyneet EU: ssa Alueellisten työllisyysasteiden hajonta sukupuolittain, EU-27, NUTS 2 -taso Työllisyysasteiden vaihtelukerroin (ikäryhmässä 15– 64) • Hajonta on suurempaa naisilla kuin miehillä Naiset Yhteensä Miehet • Naisten tilanne kuitenkin paranee, kun hajonta yleisesti pienenee Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec 440) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

6. 5 Työllisyysaste alueittain 20– 64 -vuotiaiden työllisyysaste NUTS 2 -alueittain, 2009 % <= 60 60 -65 65 -70 70 -75 > 75 Tietoja ei saatavilla Guadeloupe Martinique Ranskan Guayana Réunion Kanariansaaret Azorit Madeira Malta Liechtenstein Lähde: Eurostat (online-datakoodi: lfst_r_lfe 2 emprt) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

6. 6 Tulot eivät jakaudu tasaisesti • Tuloerot eivät ole kaventuneet EU: ssa • Väestön rikkain viidennes ansaitsee noin viisi kertaa enemmän kuin köyhin viidennes Tulonjaon epätasaisuus Rikkain 20 % Ruotsi Liettua EU-27 Tšekki Espanja ansaitsee • Tulonjaossa on suuria eroja eri EU-maiden kesken Köyhin 20 % EU-27 ansaitsee Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc 260, ilc_di 01) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen Euroopassa 7

7. 1 Köyhyyden eri muodot • Tuloköyhyys, aineellinen puute ja työmahdollisuuksien vähäisyys ovat köyhyyden keskeiset ulottuvuudet EU: ssa • Noin 81 miljoonaa EUkansalaista elää tuloköyhyydessä • Noin 40 miljoonaa henkilöä kärsii vakavasta aineellisesta puutteesta. Noin 38 miljoonaa elää kotitalouksissa, joissa aikuiset ovat erittäin alityöllistettyjä Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt, Henkilöiden lukumäärä 40 miljoonaa vakavassa aineellisessa puutteessa 81 miljoonaa köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen 38 miljoonaa hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvat henkilöt Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc 100, tsdsc 270, tscsc 280, tsdsc 310, tsdsc 350, ilc_pees 01) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

7. 2 Köyhyyden eri muodot • EU: ssa oli 116 miljoonaa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä vuonna 2010 • Sama henkilö voi kärsiä samanaikaisesti useammasta köyhyyden muodosta • Yhdestä köyhyyden muodosta kärsi noin 80 miljoonaa henkilöä, kahdesta 28 miljoonaa henkilöä ja kaikista kolmesta lähes 8 miljoonaa henkilöä Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt, Henkilöiden lukumäärä 19 miljoonaa vakavassa aineellisessa puutteessa 11 milj. 48 miljoonaa 7, 5 milj. 3 milj. köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen 14 miljoonaa hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc 100, tsdsc 270, tscsc 280, tsdsc 310, tsdsc 350, ilc_pees 01) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

7. 3 Tuloköyhyys on köyhyyden yleisin muoto Köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen olevat henkilöt % väestöstä Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Kroatia Sveitsi Norja Islanti Latvia Romania Bulgaria Espanja Liettua Kreikka Italia Portugali Yhdistynyt kuningaskunta Kypros Irlanti Viro Saksa Malta Belgia Luxemburg Ranska Tanska Suomi Ruotsi Slovenia Unkari Itävalta Slovakia Alankomaat Tšekki EU-27 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tscsc 280, tsdsc 350) Puola EU-27 2010 EU-27 2005

7. 4 Vakavassa aineellisessa puutteessa olevat henkilöt % väestöstä Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Kroatia Norja Islanti Sveitsi Bulgaria Romania Latvia Unkari Liettua Puola Slovakia Kypros Portugali Viro Irlanti Italia Tšekki Slovenia Belgia Ranska Malta Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Itävalta Espanja Suomi Tanska Alankomaat Ruotsi Luxemburg EU-27 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tscsc 270) Kreikka EU-27 2010 EU-27 2005

7. 5 Alhainen työssäkäyntiaste Hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvat henkilöt % 0– 59 -vuotiaista Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Kroatia Norja Islanti Sveitsi Irlanti Belgia Yhdistynyt kuningaskunta Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tscsc 310) Latvia Unkari Saksa Tanska Espanja Ranska Liettua Suomi Viro Portugali Malta Alankomaat Slovakia Bulgaria Itävalta Kreikka Puola Slovenia Romania Tšekki Ruotsi Luxemburg Kypros EU-27 Italia EU-27 2010 EU-27 2005

7. 6 Köyhyydessä ja sosiaalisessa syrjäytymisessä on maakohtaisia eroja Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt, 2010 % väestöstä Henkilöt, jotka elävät köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen JA kärsivät vakavasta aineellisesta puutteesta JA asuvat hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa Henkilöt, jotka kärsivät vakavasta aineellisesta puutteesta JA asuvat hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa Kroatia Norja Islanti Sveitsi Bulgaria Unkari Latvia Romania Irlanti Slovakia Liettua Tšekki Puola Viro Belgia Ranska Kreikka Slovenia Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Portugali Itävalta Italia Malta Suomi Kypros Alankomaat Tanska Espanja Ruotsi Luxemburg EU-27 Henkilöt, jotka elävät köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen JA asuvat hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa Hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvat henkilöt Henkilöt, jotka elävät köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen JA kärsivät vakavasta aineellisesta puutteesta Vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivät henkilöt Köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen olevat henkilöt Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ilc_pees 01) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

7. 7 Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys • Pitkäaikaistyöttömiä ovat yli vuoden työttömänä olleet henkilöt Pitkäaikaistyöttömyysaste % EU-27 EU-15 • Pitkäaikaistyöttömyys on yleisesti vähentynyt EU: ssa vuosina 1994– 2008 • Talouskriisin puhjetessa työttömäksi jääneet kasvattavat pitkäaikaistyöttömien joukkoa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc 330) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

7. 8 Koulutuksen keskeyttäneiden määrä vähenee • Koulutuksen keskeyttäneiden nuorten määrä on vähentynyt tasaisesti EU: ssa Koulutuksen keskeyttäneet % 18– 24 -vuotiaista • Koulutuksen ja köyhyysriskin välillä on selvä yhteys • Vähän koulutetut ovat suurimmassa köyhyysvaarassa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc 410) Huom: sarjassa katkos v. 2003 Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Jäteongelma – ja kuinka se voidaan ratkaista 8

8. 1 Jätettä tuotetaan jatkuvasti enemmän • Jätemäärät kasvoivat vuosina 1995– 2002, mutta ovat sen jälkeen pysyneet vakaina Yhdyskuntajätteen syntyminen ja käsittely, EU-27 Kg/henkilö Tarkemmin määrittelemätön (muutos) Muu kierrätys (mm. kompostointi) • Jätteiden käsittely poltto-, kierrätys- ja kompostointilaitoksissa on lisääntynyt merkittävästi Materiaalien kierrätys Polttaminen (myös energian talteenotto) • Kaatopaikalle joutuvan jätteen määrä on tämän ansiosta vähenemässä Sijoittaminen maahan tai maan päälle Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 240) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

8. 2 Jätteiden käsittely maittain Yhdyskuntajätteen käsittely maittain, 2010 % Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Turkki Kroatia Islanti Norja Sveitsi Bulgaria Ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 240) Romania Liettua Latvia Malta Kreikka Slovakia Kypros Viro Puola Unkari Tšekki Portugali Espanja Slovenia Irlanti Ranska Tanska Luxemburg EU-27 Muu kierrätys EU-27 Materiaalien kierrätys EU-27 Polttaminen* Suomi Yhdistynyt kuningaskunta Italia *myös energian talteenotto Belgia Ruotsi Itävalta Saksa Alankomaat EU-27 Sijoittaminen maahan

8. 3 Vaarallisten jätteiden määrä kasvussa • Lähes puolet vaarallisesta jätteestä syntyy teollisuudessa (26 %) ja rakennusalalla (21 %) Vaarallisten jätteiden tuotanto, EU-27 Kg/henkilö • Jätemäärän kasvu vuosina 2004– 2008 johtui pitkälti rakennusalasta • Kotitaloudet tuottavat 2 % vaaralisista jätteistä Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 250) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

8. 4 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto • Yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan samanaikaisesti sekä sähköä että lämpöä • Yhteistuotantolaitoksissa tuotetun sähkön osuus kokonaistuotannosta on kasvanut jonkin verran vuodesta 2004 • Yhteistuotantolaitosten voimanlähteenä voi olla monia erilaisia polttoaineita, kuten maakaasu, biopolttoaineet, biomassa tai jäte SÄHKÖ VOIMALAITOS POLTTOAINE LÄMPÖ Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa KODIT

Ihminen muovaa luontoa 9

9. 1 Maankäyttö Euroopassa Corine-järjestelmän mukaiset maankäyttötyypit, 2006 Keinotekoiset alueet Viljelymaa ja monivuotiset viljelykasvit Laidunmaa ja eri maisematyyppien mosaiikit Metsäalueet Osittain luonnonvarainen kasvillisuus Avoimet alueet / paljas maa Kosteikot Vesistöt Tilastointi kesken Ei tilastoitu Lähde: Euroopan ympäristökeskus Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

9. 2 Eri maankäyttötyyppien osuudet Euroopassa • Maatalousmaa (viljelysmaa, monivuotiset viljelykasvit, laidunmaat ja eri maisematyyppien mosaiikit) kattaa yli 40 % Euroopan maa-alasta Eri maankäyttötyyppien osuudet Euroopassa, 2006 % Keinotekoiset peitteet Kokonaisala • Toiseksi suurin osa (36 %) on metsäalueita • Keinotekoiset alueet kattavat vain 4 % maa-alasta, mutta niillä asuu suurin osa Euroopan väestöstä ja taloudellinen toiminta keskittyy niille Osittain luonnonvarainen kasvillisuus Asunnot, palvelut, vapaa-aika Avoimet alueet / paljas maa Teollisuus, kauppa, rakentaminen Laidunmaa ja mosaiikit Kosteikot Liikenneverkko, infrastruktuurit Metsäalueet Vesistöt Kaivokset, louhokset, kaatopaikat Keinotekoiset alueet Viljelymaa ja monivuotiset viljelykasvit Lähde: Euroopan ympäristökeskus Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

9. 3 Maankäytön muutokset • Vuosina 2000– 2006 peitettiin 630 000 hehtaaria maata keinotekoisin materiaalein • Muutoksen taustalla ovat rakennustyömaiden lisääntyminen sekä maantie- ja rautatieverkostojen kasvu • Maatalousmaan määrä pienenee, mutta metsäalueet kasvavat Maankäytön nettomuutokset Euroopassa v. 2000– 2006 Kokonaisala, tuhatta hehtaaria Keinotekoiset alueet Viljelymaa ja monivuotiset viljelykasvit Laidunmaa ja mosaiikit Metsäalueet Osittain luonnonvarainen kasvillisuus Avoimet alueet / paljas maa Kosteikot Vesistöt Lähde: Euroopan ympäristökeskus Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Suhteellinen muutos, %

9. 4 Lintumäärien muutokset • Lintukannoissa on luontaista vuotuista vaihtelua Tavallisimpien lintujen runsautta kuvaava indikaattori, EU Indeksi 1990 = 100 Kaikki tavallisimmat linnut Tavallisimmat peltolinnut • Biologinen monimuotoisuus on kuitenkin pitkällä aikavälillä heikkenemässä Tavallismmat metsälinnut • Erityisesti peltolintujen kannat ovat kärsineet maataloustuotannon voimaperäistymisen vuoksi Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdnr 100) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

9. 5 Uhanalaisten kalakantojen liikakalastus • EU: n vesillä on harjoitettu liikakalastusta jatkuvasti vuodesta 1994 Turvalliset biologiset rajat ylittävät kalansaaliit: EU: n hallinnoimat kalakannat Koillis-Atlantilla, 2010 • Suurimmassa vaarassa ovat pohjakalalajit (lähellä merenpohjaa tai pohjassa elävät lajit) • Liikakalastus aiheuttaa myös taloudellisia riskejä kalastusalalle Kokonaissaaliit Pohjakalat (lähellä merenpohjaa tai pohjassa elävät lajit, esim. turska, kolja, valkoturska) Pelagiset lajit (avomerellä elävät lajit, esim. silli, sardelli, sardiini) Lähde: Euroopan komission yksiköt, ICES (online-datakoodi: tsdnr 110) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Bentaaliset lajit (merenpohjassa elävät lajit, esim. hummeri, katkarapu, kampelakalat)

9. 6 Kestävämpää metsänhoitoa • Korjatun puun kokonaismäärät ovat Euroopan maissa pysyneet selvästi alle metsien vuosittaisen kasvun Metsien käyttöaste Hakkuut prosentteina kasvusta • Metsiä hoidetaan siis yleisesti kestävällä tavalla • Metsät varastoivat hiiltä, joten ne ovat tärkeitä kasvihuonepäästöjen nieluja Lähde: Euroopan metsien suojelun ministerikokous (MCPFE) (online-datakoodi: tsdnr 520) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

9. 7 Metsät sitovat enemmän kasvihuonepäästöjä • Puiden istuttaminen ja metsänhoidon parantaminen auttaa poistamaan kasvihuonepäästöjä ilmakehästä Maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden keinoin ilmakehästä poistetut kasvihuonekaasut, EU-27 Miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia • Vuoden 1990 jälkeen ilmakehästä on poistettu noin yli 300 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden keinoin Lähde: Euroopan ympäristökeskus Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos 10

10. 1 Maapallon ilmasto lämpenee • Maapallon ilmaston lämpeneminen on tosiasia • Vuosikymmen 2001– 2010 oli kaikkien aikojen lämpimin tilastoitu kymmenvuotiskausi Keskimääräinen lämpötilapoikkeama Lämpötilapoikkeama celsiusasteina (°C) vuosien 1961– 1990 keskiarvoon verrattuna 95 %: n epätarkkuusalue kaikkien epävarmuustekijöiden yhteisvaikutuksesta Vuotuiset sarjat tasoitettu • Pohjoinen pallonpuolisko, jossa sijaitsee suurin osa maapallon maa-alueista, lämpenee nopeammin Lähde: Climatic Research Unit, University of East Anglia ja UK Met Office Hadley Centre Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

10. 2 Hiilidioksidipäästöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti • Hiilidioksidipäästöt (CO 2) ovat lisääntyneet noin 40 % vuodesta 1990 Polttoaineiden palamisesta aiheutuvat CO 2 -päästöt maailmanlaajuisesti Miljoonaa CO 2 --tonnia Koko maailma Yhdysvallat • Kiina ohitti vuonna 2007 Yhdysvallat suurimpana päästöjen lähteenä EU-27 Kiina Intia • Suurin osa hiilidioksidipäästöistä aiheutuu sähkön ja lämmön tuotannosta Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

10. 3 Hiilidioksidipäästöosuuksien muutokset • Kiinan CO 2 -päästöt ovat yli Polttoaineiden palamisesta aiheutuvien CO 2 -päästöjen osuudet % kaikista päästöistä maailmanlaajuisesti kaksinkertaistuneet 20 vuodessa 21 000 29 000 Päästöosuuden muutos miljonaa tonnia Yhdysvallat -22 % • Myös muun Aasian (mm. Intian) päästöt ovat lisääntyneet EU-27 -37 % Kiina +118 % • EU: n ja Venäjän CO 2 päästöt taas ovat vähentyneet Venäjä -50 % Aasia +83 % Japani -20 % Lat. Amerikka +33 % Lähi-Itä +66 % Afrikka 0 % Muu maailma -18 % Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

10. 4 Hiilidioksidipäästöt henkeä kohden • Henkeä kohden lasketut CO 2 -päästöt ovat vähentyneet Yhdysvalloissa, Venäjällä ja EU: ssa Polttoaineiden palamisesta aiheutuvat CO 2 -päästöt henkeä kohden maailmanlaajuisesti Tonnia/henkilö Yhdysvallat Venäjä • Henkeä kohden lasketut päästöt ovat lisääntyneet Kiinassa ja Intiassa, mutta niiden päästötasot ovat edelleen huomattavasti alhaisemmat kuin teollisuusmaissa • Kiinan CO 2 -päästöt ovat vuodesta 2007 olleet maailmanlaajuista keskiarvoa (4, 3 tonnia/henkilö) suuremmat Japani EU-27 Kiina Intia Koko maailma Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

10. 5 Liikenteen päästöt lisääntyvät, muut vähentyvät • Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet EU: ssa yli 17 % vuodesta 1990 Kasvihuonekaasupäästöt aloittain, EU-27 Miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia • Vuoden 2009 jälkeinen pudotus johtuu talouskriisistä Muut (energiaan liittyvät) • Pidemmän aikavälin vähentyminen johtuu mm. energiankäytön tehostumisesta ja siirtymisestä vähähiilisiin polttoaineisiin Maatalous Jätteet Teollisuusprosessit Liikenne Teollisuustuotanto ja rakentaminen Energiatalous Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdcc 210) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

10. 6 Energiaan liittyvät toiminnot ovat suurin päästölähde • Yli kolme neljännestä EU: n kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energian poltosta Kasvihuonekaasupäästöt aloittain, 2009 % Teollisuustuotanto ja rakentaminen • Teollisuustuotannon ja rakennusalan päästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta 1990 Energiaan liittyvät Ei energiaan liittyvät Liikenne Teolliset prosessit EU-27 2009 Energiatalous Maatalous Jätteet Muut (energiaan liittyvät) Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdcc 210) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

10. 7 Päästöjä on onnistuttu osin vähentämään merkittävästi Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdcc 100) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Irlanti Kreikka Portugali Espanja Malta Kypros Alankomaat Italia Slovenia Itävalta Tanska Luxemburg Ranska Suomi Muutos Kioton vertailuvuoteen verrattuna Tavoite (2008– 2012) Viro Latvia Liettua Bulgaria Romania Unkari Slovakia Puola Tšekki Yhd. kuningaskunta Saksa Ruotsi Belgia • Vuodesta 2000 päästöjä on pyritty vähentämään monin energia- ja ilmastopoliittisin toimin % EU-15 • Talouden rakenneuudistukset johtivat päästöleikkauksiin monissa "uusissa" EUmaissa 1990 -luvulla Kasvihuonekaasupäästöt maittain vuonna 2009 Kioton pöytäkirjan vertailuvuoteen verrattuna EU-27 • Itä-Euroopan maiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1990

Eurooppa globaalistuvassa maailmassa 11

11. 1 Eurooppa johtaa maailmankauppaa • EU on maailman suurin tavaroiden tuoja ja viejä • EU: n, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin yhdistetty osuus oli noin puolet kaikesta maailmankaupasta vuonna 2010 • Kiinasta on tullut maailmanlaajuisesti merkittävä kauppakumppani viime vuosina; se ohitti Yhdysvallat maailman toiseksi suurimpana viejänä vuonna 2007 Osuus maailmankaupan tuonnista ja viennistä, 2010 % EU-27 Yhdysvallat Japani Kiina (ei Hongkong) Tuonti Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ext_lt_introle) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Vienti Muut

11. 2 Kiinasta on tulossa merkittävä kauppakumppani • Yhdysvaltojen suhteellinen Tuonti EU: n ulkopuolelta kauppakumppaneittain % merkitys EU: n kauppakumppanina on Aasia (ei Kiina ja Japani) pienentynyt viime vuosina Kiina (ei Hongkong) • EU: n kauppa Kiinan kanssa on yli nelinkertaistunut vuodesta 1999 • EU: hun tuodaan eniten tavaraa Aasiasta; Afrikan ja Latinalaisen Amerikan osuus tuonnista on edelleen alhainen Japani Yhdysvallat Venäjä Eurooppa, muu kuin EU-27 Afrikka Latinalainen Amerikka Muu maailma Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ext_lt_maineu) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa tuonnista tulee Aasiasta

11. 3 Energian tuonti EU: hun lisääntyy • 63 % EU: n tuonnista on teollisuustuotteita (koneita ja ajoneuvoja, kemikaaleja ym. ) • Alkutuotteiden tuonti on kuitenkin lisääntymässä Tuonti EU: n ulkopuolelta tuoteryhmittäin % Koneet ja ajoneuvot Kemikaalit Muut teollisuustuotteet Energia Elintarvikkeet ja juomat • Energiatuotteita tuotiin vuonna 2010 neljä kertaa enemmän kuin vuonna 1999 Raaka-aineet Muualle luokittelemattomat tuotteet Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ext_lt_intratrd) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa tuonnista oli teollisuustuotteita

11. 4 Tuonti kehittyvistä maista lisääntyy • Tuonti kehittyvistä maista EU: hun on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1999 EU: n tuonti kehittyvistä maista, EU-27 Tuloryhmittäin, miljardia euroa (nykyhintoina) Ylemmän keskitulotason maat • Kokonaistuonti EU: hun on "vain" kaksinkertaistunut Muut alhaisen tulotason maat • Lähes puolet kaikesta EU: n tuonnista vuonna 2010 tuli kehittyvistä maista (mm. Kiinasta) Kiina (ml. Hongkong) Alemman keskitulotason maat Vähiten kehittyneet Osuus kaikesta tuonnista EU: hun (%) DAC-maat (ei Kiina) Kokonaistuonti EU: hun Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 210, tet 00038) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

11. 5 Tuonti vähiten kehittyneistä maista on edelleen vähäistä Vähiten kehittyneistä maista tulevan tuonnin osuus kaikesta • Kaikkein vähiten kehittyneissä maissa asuu EU: hun tulevasta tuonnista, EU-27 % noin 12 % maailman väestöstä, mutta niiden BKT: n osuus koko maailman BKT: stä on alle 2 % ja osuus maailmankaupasta vain 1 % • EU: hun tuotiin vuonna 2010 tavaraa yhteensä 1 500 miljardin euron arvosta; vähiten kehittyneiden maiden osuus tästä oli vain 22 miljardia euroa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 210, tet 00038) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

11. 6 Energiatuotteiden tuonti vähiten kehittyneiltä alueilta on lisääntymässä Vähiten kehittyneistä maista tuleva tuonti tuoteryhmittäin, EU • Puolet vähiten 27 kehittyneistä maista tulevasta tuonnista vuonna Miljardia euroa (nykyhintoina) 2010 oli teollisuustuotteita, toinen puoli alkutuotteita • EU: n "Kaikki paitsi aseet" -asetuksen nojalla vähiten kehittyneistä maista voidaan tuoda EU: hun tulleitta kaikkia tuotteita paitsi aseita ja ammuksia Teollisuustuotteet Poltto- ja voiteluöljyt sekä muut vastaavat Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Raaka-aineet Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 230) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

11. 7 EU vähentää maataloustukia Maatalouden kokonaistuki, EU-27 • Kaupan esteet vaikeuttavat kehitysmaiden Miljardia euroa mahdollisuuksia saada tuotteitaan EU: n markkinoille Kokonaistuen sallittu enimmäismäärä • EU on asteittain vähentänyt kauppaa vääristäviä maataloustukia vuodesta 1995 • EU: n maataloustukien määrät laskevat jatkuvasti WTO: n maataloussopimuksessa sallituista tuen enimmäismääristä Lähde: Euroopan komission yksiköt, Maailman terveysjärjestö (WTO), Eurostat (onlinedatakoodi: tsdgp 240) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Noudattaako Eurooppa kansainvälisiä sitoumuksiaan? 12

12. 1 Mistä EU: n taloudellinen tuki on lähtöisin? • Kehitysmaihin suuntautuvat rahavirrat muodostuvat ensi sijassa julkisesta kehitysavusta ja yksityisistä rahavirroista • EU: sta kehitysmaihin suuntautuva rahoitus on nelinkertaistunut 20 viime vuoden aikana Kehitysmaihin suuntautuva rahoitus lajeittain, EU-15 Miljardia euroa (nykyhintoina) Kansalaisjärjestöjen avustukset Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Julkinen kehitysapu • Julkisen kehitysavun määrä on lisääntynyt jatkuvasti, mutta yksityisten rahavirtojen määrä on vaihdellut eri vuosina Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 310) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

12. 2 EU on maailman suurin kehitysavun antaja • EU antaa enemmän tukea kehitysmaille kuin muut kehittyneet maat • Kaikkien avun antajien tuki kehitysmaille on lisääntynyt vuodesta 1990 • Kehitysmaihin suuntautuvan rahoituksen kokonaismäärä oli vuonna 2009 4, 5 kertaa suurempi kuin vuonna 1990 Kehitysmaihin suuntautuva rahoitus rahoittajittain Miljardia euroa (nykyhintoina) Muut rahoittajat Kanada Japani Yhdysvallat EU-15 Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 310) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

12. 3 Kehitysavussa on kuitenkin edelleen parannettavaa • EU on sitoutunut YK: n tavoitteeseen, jonka mukaan 0, 7 % BKTL: stä olisi suunnattava julkiseen kehitysapuun vuonna 2015; vuoden 2010 välitavoite oli 0, 56 % Julkinen kehitysapu, EU-27 % bruttokansantulosta (nykyhintoina) EU-27: n tavoite YK: n tavoite • Vuoden 2010 tavoitetta ei ole saavutettu EU: ssa • Viisi Euroopan maata ylitti YK: n 0, 7 %: n tavoitteen jo vuonna 2010 Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 100) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Suomi Irlanti Ranska Espanja Saksa Itävalta Portugali Kypros Kreikka Italia Slovenia Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Turkki Norja Sveitsi Islanti Luxemburg Ruotsi Tanska Alankomaat Belgia Yhdistynyt kuningaskunta Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 100) Tšekki Malta Liettua Viro Slovakia Unkari Bulgaria Puola Latvia Romania EU-15 EU-27 12. 4 Eri EU-maiden tuki vaihtelee suuresti Julkinen kehitysapu maittain % bruttokansantulosta (nykyhintoina)

12. 5 Julkinen kehitysapu on kaksinkertaistunut vuodesta 1990 • Koko maailman eri maiden Julkinen kehitysapu rahoittajittain Miljardia euroa (nykyhintoina) antaman julkisen kehitysavun määrä on kaksinkertaistunut 20 Muut rahoittajat vuodessa Monenväliset rahoittajat • Suurimmat tuen antajat ovat EU, Yhdysvallat ja monenväliset elimet (mm. YK: n järjestöt) EU: n toimielimet Japani Yhdysvallat EU-15 Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 100) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

12. 6 Julkinen tuki on vakaata • Julkisen kehitysavun osuus alhaisen tulotason maihin suuntautuvasta rahoituksesta on suurempi kuin ulkomaisten suorien sijoitusten Alhaisen tulotason maihin suuntautuvan rahoituksen osuudet % maakohtaisesta julkisesta kehitysavusta Julkisen kehitysavun osuus, EU-15 Ulkomaisten suorien sijoitusten osuus, DAC: n EU-jäsenet • Yli puolet EU: n julkisesta kehitysavusta suuntautuu alhaisen tulotason maihin • Julkinen kehitysapu alhaisen tulotason maihin oli noin 11 miljardia euroa vuonna 2009, suorat ulkoimaiset investoinnit "vain" 1, 7 miljardia euroa Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 320, tsdgp 330) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

12. 7 Avun antajien ja saajien välinen kuilu • EU: n julkinen kehitysapu oli 107 euroa EUkansalaista kohden Julkinen kehitysapu henkeä kohden antaja- ja vastaanottajamaissa Euroa henkeä kohden (nykyhintoina) • Vastaanottajamaiden väestömäärä oli suurempi, joten vastaanotetun tuen määrä henkeä kohden laskettuna oli noin yhdeksän euroa • EU: n apu EU-kansalaista kohden on kasvanut vuodesta 2005, mutta kehitysmaissa henkeä kohden vastaanotettu määrä ei ole kasvanut vastaavasti EU-27 2010 Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp 520) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa DAC-maat

Yhteiskunta ikääntyy – lapsia syntyy entistä vähemmän 13

13. 1 Maailman väkiluku kasvaa edelleen • Maailman väkiluvun odotetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2100 mennessä vuoden 1950 tasoon verrattuna; 10 miljardin ihmisen määrä ylittyy noin vuonna 2080 Maailman väestönkasvu ja sen ennusteet Miljardia ihmistä Oseania Pohjois-Amerikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibianmeren alue Afrikka Aasia • Väestönkasvu on suurinta Aasiassa ja Afrikassa • Euroopan väestö kasvaa vain noin 20 % vuoden 1950 lukemista Lähde: YK: n pääsihteeristön taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston väestöjaosto, World Population Prospects: The 2010 Revision Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

13. 2 Eurooppalaisten osuus koko maailman väestöstä pienenee • Maailman väestön koostumuksen odotetaan vuonna 2100 olevan varsin erilainen kuin vuonna 1950 • Afrikan väestön odotetaan kasvavan räjähdysmäisesti 3, 6 miljardiin niin, että sen osuus on 35 % koko maailman väestöstä vuonna 2100 • Euroopan osuus koko maailman väestöstä tämän vuosisadan lopussa on alle 10 % Eri maanosien osuudet maailman väestöstä % Oseania Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibianmeren alue Eurooppa Aasia Afrikka Lähde: YK: n pääsihteeristön taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston väestöjaosto, World Population Prospects: The 2010 Revision Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

13. 3 EU: n väestö ei kasva – syntyvyysluvut ovat liian alhaiset • Jotta EU: n väestön määrä pysyisi nykyisellä tasollaan, jokaisen naisen olisi synnytettävä keskimäärin 2, 1 lasta Kokonaishedelmällisyysluku, EU-27 Lapsia/nainen Korvaava taso • EU: n syntyvyysluvut ovat nousseet jonkin verran, mutta ei riittävästi, jotta väestön määrä pysyisi vakaana • Euroopan maista vain Islannissa syntyvyysluvut ovat yli korvaavan tason Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde 220) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

13. 4 Eurooppalaiset elävät aiempaa vanhemmiksi • Vuonna 2009 EU: ssa syntynyt tyttö voi odottaa elävänsä keskimäärin 83 vuotiaaksi; poikien vastaava luku on 77 vuotta Elinajan odote syntymähetkellä sukupuolittain, EU-27 Vuotta Naiset Miehet • Elinajanodote kasvaa EU: ssa: ihmiset elävät aiempaa vanhemmiksi • EU: n väestömäärä kasvaa tämän vuoksi edelleen, mutta lasku alkaa pian Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdph 100) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

13. 5 EU: hun muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä muuttaa pois • Nettomuutolla tarkoitetaan maahanmuuton ja maastamuuton eroa Yleinen nettomaahanmuutto mukautettuna, EU-27 1 000 henkilöä kohden • EU: hun on viimeisten 20 vuoden aikana muuttanut jatkuvasti väkeä • Arvioiden mukaan nettomuuttovoitto on EU: n väestönkasvun ainoa tekijä vuodesta 2015 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde 230); Huom: sarjassa katkos v. 1998 Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

13. 6 Euroopan väestön kuva muuttuu • EU: n väestönkasvun odotetaan vuonna 2060 olevan noin 15 miljoonaa henkeä (3 %) Arvioitu väestömuutos 2010– 2060 maittain % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tps 00002) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Liechtenstein Sveitsi Norja Islanti Bulgaria Latvia Liettua Romania Saksa Puola Viro Unkari Malta Slovakia Portugali Tšekki Kreikka Slovenia Alankomaat Itävalta Suomi Italia Tanska Espanja Ranska Ruotsi Belgia Yhdistynyt kuningaskunta Kypros Luxemburg Irlanti EU-27 • Noin puolessa EUmaista (lähinnä ItäEuroopan maissa) väestön määrä pienenee

13. 7 EU: n väkimäärän arvioidaan olevan suurimmillaan vuonna 2040 • EU: n väestönkasvu ei ole jatkuvaa Arvioitu väestömuutos, EU-27 Miljoonaa henkeä • EU: n väestön odotetaan kasvavan vuoteen 2040 asti ja tämän jälkeen asteittain laskevan 517 miljoonaan vuonna 2060 • Vuodesta 2035 nettomuutto ei enää tasapainota väestön luonnollista vähenemistä, jonka odotetaan alkavan vuonna 2015 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tps 00002) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

13. 8 Ikääntyvä väestö • EU: n väestö ikääntyy, koska ihmiset elävät aiempaa pidempään ja syntyvyys vähenee Väestörakenne ikäryhmittäin ja sukupuolittain, EU-27 % koko väestöstä Miehet (2010) Naiset (2010) Miehet (2060) 85 vuotta tai enemmän 80– 84 vuotta 75– 79 vuotta 70– 74 vuotta 65– 69 vuotta 60– 64 vuotta 55– 59 vuotta 50– 54 vuotta 45– 49 vuotta 40– 44 vuotta 35– 39 vuotta 30– 34 vuotta 25– 29 vuotta 20– 24 vuotta 15– 19 vuotta 10– 14 vuotta 5– 9 vuotta Alle 5 vuotta • EU: n väestön mediaani-iän odotetaan nousevan 41 vuodesta vuonna 2010 48 vuoteen vuonna 2060 • Vuonna 2060 yli 65 vuotiaiden osuus EU: n väestöstä on noin 30 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: demo_pjangroup, proj_10 c 2150 p) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Naiset (2060)

Onko vihreä kasvu ratkaisu? 14

14. 1 Luonnonvarojen käyttö EU: ssa • Puolet EU: ssa käytetyistä materiaaleista on mineraaleja Luonnonvarojen kokonaiskulutus lajeittain, EU-27 Miljoonaa tonnia Fossiiliset energiamateriaalit • Materiaalien käyttö seuraa läheisesti talouden suhdannekiertoa Ei-metalliset mineraalit Metallimalmit (raakamalmit) Biomassa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 230) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

14. 2 EU: n raaka-aineiden kysyntä edellyttää tuontia • Suurin osa EU: ssa käytettävistä materiaaleista myös tuotetaan EU: ssa Luonnonvarojen kokonaiskulutuksen koostumus, EU-27 Miljoonaa tonnia Luonnonvarojen kokonaiskulutus Kotimainen talteenotto • Tuonnin merkitys lisääntyy kuitenkin jatkuvasti Tuonti Vienti • Tuonti, vienti ja kotimainen talteenotto ovat kaikki vähentyneet talouskriisin aikana Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 220) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

14. 3 Materiaalien käyttö henkeä kohden väheni huomattavasti talouskriisin aikana • Vuonna 2007 jokainen EUkansalainen kulutti teoriassa noin 17 tonnia materiaaleja vuodessa – 45 kiloa päivässä Luonnonvarojen kokonaiskulutus henkeä kohden, EU-27 Tonnia/henkilö • Talouskriisin vuoksi materiaalien käyttö väheni alle 15 tonnin henkeä kohden vuonna 2009 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 220, demo_gind) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

14. 4 Luonnonvarojen käyttö vaihtelee EU-maittain Luonnonvarojen kokonaiskulutus henkeä kohden Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 220, demo_gind) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Kroatia Turkki Norja Sveitsi Irlanti Suomi Kypros Viro Itävalta Tanska Romania Ruotsi Portugali Luxemburg Slovenia Tšekki Belgia Puola Bulgaria Saksa Kreikka Latvia Espanja Slovakia Ranska Italia 2009 Unkari 2000 Liettua EU-27 Yhdistynyt kuningaskunta EU-27 Alankomaat Malta EU-27 Tonnia/henkilö

14. 5 Tuottavuus ja tehokkuus vaikuttavat paranevan • Luonnonvarojen tuottavuus on kasvanut vuodesta 2000. Tällä tarkoitetaan sitä, että samasta raakaainemäärästä saatiin suurempi määrä euroja • Samalla taloudessa käytettävän energian tarve on vähentynyt. Euroa kohden on nyt entistä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä • Nämä yksinkertaiset suhdeluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta Luonnonvarojen tuottavuuden ja energiaintensiteetin muutokset, EU-27 Luonnonvarojen tuottavuus Euroa/kg Liikenteen energiaintensiteetti Öljykiloekvivalenttia 1 000 euroa kohti Talouden kasvihuonekaasupäästöintensiteetti Kg CO 2 -ekvivalenttia 1 000 euroa kohti Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 100, tsdec 360, tsdtr 250, tsdcc 210, nama_gdp_k) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

14. 6 Tuottavuus ja tehokkuus eivät lisäännykään BKT: n tahtia Luonnonvarojen tuottavuus ja energiatehokkuus Indeksi 2000 = 100 Luonnonvarojen tuottavuus Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti BKT (deflatoitu) Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen kokonaiskulutus Luonnonvarojen tuottavuus Energiaintensiteetti BKT (deflatoitu) Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti Liikenteen energiatehokkuus BKT (deflatoitu) Energian kotimainen kokonaiskulutus Liikenteen energiankulutus Energiaintensiteetti Liikenteen energiankulutus/BKT Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc 100, tsdpc 230, nama_gdp_k, tsdec 360, tsdcc 320, tsdtr 100, tsdtr 250, sdcc 210) Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

Luxemburg Viro Portugali Tšekki Espanja Italia Kestävä kehitys Euroopassa: Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa Kroatia Turkki Islanti Sveitsi Norja Suomi Ruotsi Tanska Saksa Itävalta Ranska Slovenia Belgia Alankomaat Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec 320) Liettua Unkari Puola Slovakia Malta Latvia Kreikka Bulgaria Kypros Romania EU-27 14. 7 T&k-menot eivät ole lisääntyneet riittävästi Tutkimus- ja kehitystoimintaan osoitetut menot yhteensä % BKT: stä