Keskiaika n 400 1500 Varhaiskeskiaika n 400 800

Keskiaika n. 400 -1500

• Varhaiskeskiaika (n. 400 -800) • Sydänkeskiaika (n. 800 -1300) • Myöhäiskeskiaika (n. 1300 -1500) Keskiaika

• • 1. Maanviljely keskiajalla Ryhmätyö: keskiaika ja uuden ajan alku 400 -1500 luku • • 2. Feodalismi • • 3. Sääty-yhteiskunta • • 4. Keskiajan luontokäsitys • • 5. Keskiajan kaupungit • • 6. Musta surma • • 7. Keskiajan keksinnöt • • 8. Löytöretkien syyt • • 9. Kristoffer Kolumbus ja ”Amerikan löytäminen” • • 10. Vasco da Gama ja meritie Intiaan • • 12. Löytöretkien vaikutukset Amerikan intiaaneille

Maatalous ja väestö keskiajalla • Varhaiskeskiajalla maatalous oli tehotonta: kansainvaellukset, kaksivuoroviljely, kylmä ilmasto, alkeellinen tekniikka väkiluku tippui 36 miljoonasta 26: een • 800 -l. (sydänkeskiajalla) maatalous alkoi kehittyä: kolmivuoroviljely, kääntöaurat, uusia viljelykasveja idästä, ilmaston lämpeneminen väestö kasvoi 30: stä 80: en miljoonaan) • Myöhäiskeskiajalla (erit. 1300 luvulla) ilmasto kylmeni, katovuodet yleistyivät ja musta surma eli rutto iski 1340 -l. Eurooppaan väestö väheni n. 20 miljoonalla

Kynsiaura vs. kääntöaura

Kaksi- ja kolmivuoroviljely Kaksivuoroviljely neljän vuoden kierrolla satakuntalaisesta kylävainiosta. Kolmivuoroviljelyssä kolmasosa pellosta oli kesannolla, kolmannes kevätviljalla ja kolmannes syysviljalla.

Feodalismi • Keskiajan vallitseva talous –ja elinmuoto oli feodalismi (läänityslaitos), taustalla myöhäisantiikin Rooman tuhoutuminen • Kuningas luovutti maata vasallille maanpuolustusta (ritarit) ja palveluksia vastaan, nämä vuokrasivat maata alavasalleille • Monet talonpojat elivät maaorjuudessa lääninherrojen mailla, he viljelivät ja tekivät töitä isännille ja saivat tarvittaessa suojaa linnoista

Feodalismi

Maaorjuus

Mustan surman leviäminen: tauti levisi aasiasta kauppalaivojen myötä, tautia levittivät laivarotissa eläneet kirput.

Kartanotalous: aateliston kartanoiden ja linnojen maatalous pyöri maaorjien, vuokratyövoiman ja palvelusväen voimin.

Feodalismin seurauksia • Kuninkaiden valta oli heikkoa: riippuvaisuus aatelisista • Euroopassa ei kovinkaan yhtenäisiä valtioita varhaiskeskiajalla: pirstaleiset läänitykset • Syntyi säätyyhteiskunta: aateliset, papisto, talonpojat (sydänkes kiajalla porvaristo) • Katolinen kirkko kuninkaita vahvempi

Sääty-yhteiskunta

Malmgårdin kartano Loviisassa

2. Papisto • Verovapaus • Korkea koulutus • Saarnat, uutiset

3. Porvaristo • Kauppiaat ja käsityöläiset (yksinoikeus) • Asuivat kaupungeissa • Killat (ammattikunnat) • Raatihuone

Ritari • Ratsuväen sotilas • Pitkä koulutus sotilaaksi, turnajaiset harjoiteltiin • Vapautettiin veroista • Sydänkeskiajalla yleistyivät haarniskat • Hengelliset ritarikunnat lähtivät käännyttämään pakanoita kristinuskoon 1100 -luvulta lähtien

Ritarin haarniska 1400 -luvun lopulta

4. Talonpojat • Suuri osa väestöstä • Sekalainen joukko • Maata omistavat maanviljelijät, säädyttömät vuokraviljelijät (lampuodit), palkolliset (piiat ja rengit), kerjäläiset (loiset) • Maksoivat veroja • Maaorjuus monin paikoin Euroopassa

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (1893)

Feodalismista kansallisvaltioihin • Hallitsijat takasivat porvaristolle vakaat olot kaupungeissa ja yksinoikeuden kaupankäynnille ja saivat samalla verotulot heiltä • Kuninkaat pystyivät palkkaamaan itselleen armeijan ja hallinnon ja riippuvuus aateliston ritareista väheni • Myös löytöretket 1400 luvun lopulta lähtien lisäsivät kuninkaiden vaurautta ja valtaa

• Sydänkeskiajalla (1000 -luvulta alkaen) kaupankäynti lisääntyi Aasiaan • Keskeisille kauppapaikoille syntyi kaupunkeja (Pohjois-Italia, Pohjanmeren, Itämeren alue) Keskiajan kauppa • Kaupan ja käsityön yksinoikeus kaupunkien porvaristolle • 1340 -luvulla musta surma levisi kaupan myötä Aasiasta 1/3 eurooppalaisista kuoli • Kaupankäynti kehitti tekniikkaa: • Tuulimyllyt • Valuraudan valmistus • Tykit • Rakennustekniikka (mm. katedraalit) • Mekaaninen kello

Tallinna (keskiaikainen Hansakaupunki): muurit ympäröivät, keskellä tori, raatihuone ja kirkko, kadut mutkittelevia ja mukulakivipäällysteisiä

Skotlantilainen ”Mons meg” 1400 -luvulta

Arkkitehtuuri oli kehittynyttä keskiajalla: Notre Dame Pariisissa (goottilainen tyyli)

Olavinlinnan (1400 -luku) pyörötornit

Milanon Pyhän Eustorgion kirkon mekaaninen kello v. 1309

Löytöretket -video • 1. Miksi meritie Intiaan ja Kiinaan kiinnosti eurooppalaisia? • 2. Millaiset keksinnöt ja innovaatiot mahdollistivat merille lähtöä? • 3. Miten Espanjan ja Portugalin suunnitelmat erosivat meritien etsimisessä Intiaan? • 4. Kuka oli Vasco da Gama ja millainen oli hänen suunnitelma meritien löytämiseksi?

Säätyyhteiskunta

• Keskiajan kaupankäynti ja kaupungit alkoivat kasvaa 1000 -luvulla • Maatalouden kasvu ja maaseudun liikaväestö kasvattivat kaupunkeja Kauppa ja kaupungit • Myös rahan käyttöönotto (mm. Firenzen floriini) ja kaupunkien vapaa asema mahdollistivat kaupan kasvun • Myöhäiskeskiajan tärkeitä kauppareittejä Välimeri, Pohjanmeri ja Itämeri (Hansaliitto) • Tärkeitä kaupunkeja Pohjois-Italian Milano, Venetsia, Firenze, Genova, pohjoisessa mm. Pariisi, Brügge, Lyypekki, Lontoo