Kertausta trkeimmist asioista q Iso ja pieni alkukirjain

Kertausta tärkeimmistä asioista q Iso ja pieni alkukirjain q Yhdyssana vai sanaliitto? q Lyhenteet ja päätteet q Välimerkit: pilkku q Numeroilmaukset q Vierassanat 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 1

Iso ja pieni alkukirjain Iso alkukirjain § § § Virkkeen ensimmäinen sana Otsikon ja väliotsikon ensimmäinen sana Luetelman täysin itsenäiset kohdat Henkilönnimet Maija, Juha-Matti, Virtanen, Virtaska, Masa, Katariina Suuri Jumala kirjoitetaan isolla puhuttaessa vain kristinuskon, juutalaisten ja islamin jumalasta Paikannimet Suomi, Etelä-Eurooppa, Impivaara, Aleksis Kiven katu Rakennusten nimet Lasipalatsi, Eduskuntatalo Tähtikuvioiden ja taivaankappaleiden nimet Linnunrata, Venus Kirjojen, taideteosten, erilaisten julkaisujen ym. nimet Kalevala, Ellen Thesleffin Kaiku, Raamattu Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten nimet Päiväkoti Alku, Teknillinen korkeakoulu Virastojen ja laitosten nimistä monet Ilmailulaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Opetushallitus, Ulkomaalaisvirasto, Yleisradio (mutta kaupungintalo) 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 2

Iso ja pieni alkukirjain §Yritysten, yhdistysten, järjestöjen ym. nimet (rekisteröity kirjoitusasu) Marttaliitto, Satakunnan martat ry; Euroopan unioni; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura §Erisnimen sisältävät nimitykset Alzheimerin tauti, Down-lapsi, Creutzfeldt– Jakobin tauti, Sallan tauti, Millsin koe, Langerhansin saareke, Puumala-virus §Tuotenimet Saludo, Presidentti, Keiju §Kasvien ja eläinten tieteelliset nimet Felix domesticus, Homo sapiens §Kohteliaat puhuttelut Arvoisa Tasavallan Presidentti, Rakas Mummi! §Tyylikeinot Elämän Suuri Hetki §Lyhenteet, joihin on poimittu yhdyssanan tai sanaliiton sanojen alkukirjaimet, ovat isokirjaimisia MM ’maailmanmestaruus’; OM ’oikeusministeriö’; TTY’ Tampereen teknillinen yliopisto’ Lue lisää: http: //www. kotus. fi/index. phtml? i=456&s=2607#faq_456 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 3

Yhdyssana vai sanaliitto? Kun peräkkäiset sanat muodostavat yhdessä jonkin käsitteen eli tarkoitteen nimen, syntyy yhdyssana. määriteosa + perusosa Sauva + kävely = sauvakävely Sulhasella oli märkäpuku. Sulhasella oli märkä puku. Lapsi + asia = lapsiasia Kesä + teatteri = kesäteatteri Puutarha + kaluste + näyttely = puutarhakalustenäyttely 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 4

Yhdyssana vai sanaliitto? §Yhdyssana: yksi tarkoite: kirjahylly, kerrostalo, pääkaupunkiseutu ja ukonilma §Erisnimi + yleisnimi, yksi tarkoite: Helkama-pesukone, Hanna-täti ja Philips-televisio. Muista yhdysmerkki! §Jos substantiivia edeltää adjektiivi, ilmaus on yleensä sanaliitto, esim. tiheä viidakko, lyhyt matka. §Taipumaton adjektiivi kirjoitetaan samoin erikseen: koko lailla, pikku kaupunki, tosi ystävällinen, viime kädessä. Muutamien ilmausten merkitys on kuitenkin vakiintunut, yhteen: esim. harmaakaihi, kevytmaito, vanhapiika, jokamies, pikkusielu. §Yhteen ja erilleen kirjoittamisen vaikein ongelma on, milloin genetiivimuotoinen substantiivi muodostaa sitä seuraavan sanan kanssa yhdyssanan. Luku- ja hahmotustavan mukaan voidaan kirjoittaa joko kielten opetus tai kieltenopetus. §Genetiivialkuisilla yhdyssanoilla on kuitenkin yhteisiä piirteitä: ne ovat usein terminluonteisia, ja niiden merkitys on yleisluonteisempi kuin sanaliiton. Yhdyssanan alkuosa viittaa lisäksi pikemminkin lajiin kuin määräyksilöön. Joitakin esimerkkejä: kananmuna, talonpoika, häränsilmä, kirjansidonta, lampunvarjostin. § Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli. Adjektiivit ovat eri asemassa: suomenkielinen ja englanninkielinen. 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 5

Yhdyssana vai sanaliitto? §Kahden samassa sijassa olevan substantiivin rinnasteet ovat sanaliittoja: yötä päivää, puuta heinää, alun perin, mielin määrin, perin pohjin, suin päin. § Genetiivialkuisten -inen-adjektiivien kirjoitustapa horjuu. Yhteen kirjoitetaan yleensä vakiintuneet tapaukset, joiden alkuosana on pronomini tai lyhyt adjektiivi, esim. samansuuruinen, minkäkokoinen, tämänkaltainen, pahanhajuinen. Lukuisat substantiivialkuisiset sanat ovat niin ikään yhdyssanoja: asianmukainen, järjenvastainen, kansainvälinen. §Useimmat substantiivalkuiset tapaukset ovat kuitenkin sanaliittoja, esim. pöytäkirjan mukainen, yön pituinen. § Jos infinitiiviä tai partisiippia edeltää määrite, ilmaus on yleensä sanaliitto: huomioon ottaen, läsnä ollessa, näin ollen, lukuun ottamatta, olemassa oleva, merkille pantava, irti päässyt, mukaan luettuna, niin sanottu, ennen kuulematon. Vakiintuneet ilmaukset ovat yhdyssanoja, esim. asiaankuuluva, kouraantuntuva, käänteentekevä, mukaansatempaava. §Verbin -minen-johdoksen ja adverbiaalin yhtymä on sanaliitto: eloon jääminen, puhtaaksi kirjoittaminen, maalle muuttaminen, yhteen sovittaminen. Muunlaisen johdoksen ja adverbiaalin muodostama ilmaus kirjoitetaan tavallisesti yhteen, esim. maahanhyökkäys, poissaolo, maaltamuutto, koroillaeläjä, sivustakatsoja. § Konjunktioiden kun ja kuin muodostamat liittokonjunktiot kirjoitetaan erilleen: samalla kun, sitten kun, niin kuin, samoin kuin. Lue lisää: http: //www. kotus. fi/index. phtml? i=464&s=2608#faq_464 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 6

Yhdysmerkki q. Rajalla sama vokaali: avio-oikeus, ensi-ilta q. Yhdyssanan alku- tai loppuosan toistamatta jättäminen: aate- ja oppihistoria, laina- ja vuokra-aika q. Moniosainen sanaliitto: Älä kiusaa kaveria -teemaviikko q. Rinnasteiset osat: levyseppä-hitsaaja, kouluttajavalmentaja q. Toinen osa erisnimi, kirjain, numero, merkki: Aino-täti, 24/7 –elämäntapa, K-kauppa, 8 -vuotias q. Oudohko vierassana: carpe diem -ajatus, cherokeeintiaani q. Moniosainen vierassana: cha-cha -tanssi 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 7

Lyhenteet ja päätteet a 1) aari(a); 2) vuotta (SI-järjestelmässä); 3) atto- (kerrannaisyksikön etuliitteenä 10− 18); 4) lat. anno, vuonna; 5) lat. approbatur, arvosana: hyväksytään A 1) ampeeri(a); 2) asetus AA 1) engl. Alcoholics Anonymous, nimettömät alkoholistit; 2) asianajaja AAP engl. Australian Associated Press, australialainen uutistoimisto AB ~ ab ruots. aktiebolag, osakeyhtiö ABS engl. anti-lock braking system, (moottoriajoneuvon) lukkiutumaton jarrujärjestelmä AD ~ ad engl. art director, visuaalisen mainonnan suunnittelija a. D. lat. anno Domini, Herran vuonna ADHD ~ adhd engl. attention deficit and hyperactivity disorder, tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö ADT antidopingtoimikunta AFP ransk. Agence France Presse, ranskalainen uutistoimisto AFTA engl. ASEAN Free Trade Area, Kaakkois- Aasian valtioiden vapaakauppa-alue agrologi agronomi Ah ampeeritunti(a) aids ~ AIDS engl. acquired immunodeficiency syndrome, immuunikato aikaisempi, aikaisemmin AIV-rehu, A. I. Virtasen kehittämällä menetelmällä säilötty rehu akateeminen Akava ~ AKAVA Suomen akateemisesti koulutettujen ammatillinen keskusjärjestö AKE Ajoneuvohallintokeskus AKS (ent. ) Akateeminen Karjala-Seura AKT 1) Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto; 2) AKT-maat, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot AL 1) Aamulehti; 2) Autoliitto; 3) avioliittolaki alikersantti aliluutnantti alk. 1) alkuaan; 2) alkaen ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi, tahdonalaisten lihasten hermoratojen tuhoutuminen, liikeratakovettumatauti alv. ~ alv ~ ALV arvonlisävero alv. rek. ~ ALV rek. arvonlisäverovelvollisuus rekisteröity a. m. lat. ante meridiem, ennen puoltapäivää amiraali AMK ~ amk ammattikorkeakoulu ANC engl. African National Congress, Afrikan kansalliskongressi, Etelä-Afrikan vapautusliike anonyymi ANP holl. Algemeen Nederlandsch Presbureau, alankomaalainen uutistoimisto ANSI engl. American National Standards Institute, Yhdysvaltain kansallinen standardointilaitos AO asunto-oikeus ao. asianomainen AOA apulaisoikeusasiamies ap. 1) aamupäivällä; 2) alempi palkkaluokka 6/5/2021 AP engl. Associated Press, yhdysvaltalainen uutistoimisto apulainen apul. prof. (vanh. ) apulaisprofessori ARA Valtion asuntorahasto arkki(a) ark. 1) arkisin; 2) arkisto ARK Autorekisterikeskus arkkitehti art. 1) artikla; 2) artikkeli arvoisa as. 1) asukas(ta); 2) asunto; 3) asema ASCII engl. American standard code for Information Interchange, eräs tiedonsiirrossa käytettävä merkkien esitystapastandardi ASEAN (myös Asean) engl. Association of South-East Asian Nations, Kaakkois-Aasian valtioiden järjestö Asla Amerikan Suomen-lainan apuraha as. oy ~ as. oy. asunto-osakeyhtiö As. OYL asunto-osakeyhtiölaki ASP asuntosäästöpalkkio(tili) assist. ~ assistentti at tekninen ilmakehä, teknistä ilmakehää atari ammatti- ja taparikollinen (poliisin rekisterissä) ATK ~ atk automaattinen tietojenkäsittely atm normaali-ilmakehä(ä) au. 1) aliupseeri; 2) avioliiton ulkopuolella AU 1) engl. astronomical unit, astronominen (eli tähtitieteellinen) yksikkö, astronomista yksikköä; 2) Afrikan unioni AUK aliupseerikoulu auskultantti AV ~ av audiovisuaalinen AVI aluehallintovirasto ay 1) ammattiyhdistys, esim. ay-liike; 2) (myös ay. ) avoin yhtiö AYO Aalto-yliopisto Lyhenneluettelo: http: //www. kotus. fi/index. phtml? s=2149 DOKTUM / www. doktum. fi 8

Päätteen liittäminen lyhenteeseen §Jos lyhenteen toivottu lukutapa käy ilmi lyhennettä seuraavasta sanasta, päätettä ei merkitä: seur. vuonna ed. tapaukset §Lyhenteeseen merkitään taivutuspääte silloin, kun sen edustama kokonainen sana esiintyisi tekstissä taivutusmuodossa eikä lyhenteen toivottu lukutapa käy ilmi seuraavasta sanasta: 3 m: n pituinen (3 metrin pituinen) §Kuitenkin kun mittayksikön lyhenne esiintyy perusmuotoiseksi luettavan numeron kanssa, sijapäätettä ei merkitä: 3 m (vaikka sanotaan kolme metriä), 12 kpl (kappaletta) jne. §Muutamia lyhenteitä merkitään vakiintuneesti ilman taivutuspäätettä riippumatta lukutavasta: v. 2008 (vuonna), s. 290 (sivulla) §Sellaiset lyhenteet kuin yms. tai tms. luetaan edeltävän sanan perusteella: Tutustumme taidemuseoihin, historiallisiin museoihin, raunioihin yms. (ynnä muihin sellaisiin). 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 9

Päätteen liittäminen lyhenteeseen Kaksoispiste vai ei? Taivutuspääte (sijapääte) lisätään lyhenteeseen ilman kaksoispistettä, jos lyhenteessä on mukana sanan loppukirjaimet tai jos kyseessä on sanana luettava lyhenne: nrossa (nro) Natoon (Nato) YLEn (YLE) Muissa tapauksissa pääte liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen avulla: 5 m: n pituinen saatavissa dvd: nä UM: ssä 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 10

Päätteen liittäminen lyhenteeseen Päätteen muoto valitaan lyhenteen lukutavan mukaan. Vokaaliloppuisiin lyhennesanoihin pääte lisätään suoraan: Kelaan luomuun Konsonanttiloppuisiin lyhennesanoihin päätteen edelle tulee ns. sidevokaaliksi i: Stakesiin UNICEFia Pääte kirjoitetaan pienin kirjaimin, vaikka lyhennesana olisi isokirjaiminen: ILOlle UNIFILin YLEssä Huom. Jos taivutuspääte liitetään lyhennesanaan kaksoispisteellä, kokonaisuus tarkoitetaan luettavaksi täysinä sanoina (vrt. kirjainlyhenteet: SAK: hon, SAK: öön): KELA: n (luetaan: Kansaneläkelaitoksen) KELAn ~ Kelan (luetaan: kelan) 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 11

Päätteen liittäminen lyhenteeseen Numero ja muu merkki Joissain lyhenteissä on mukana numero tai muu merkki: EU 15, Leader+, m/s. Tällöin taivutetaan sitä sanaa, joka ääneen luettaessa taipuu: EU 15: n (viidentoista), Leader+: aa (plussaa), Tuuli voimistuu 12 m: iin/s (metriin sekunnissa). Kahdessa sijamuodossa, partitiivimuodossa (esim. grammaa) ja illatiivimuodossa (millimetriin), sanan viimeinen vokaali ja sijapäätteen ensimmäinen vokaali voivat olla samat; tällöin kaksoispisteen jälkeen merkitään nuo kaksi peräkkäistä samaa vokaalia (vrt. 200 virkaa vai 200: aa virkaa): 1 g: aa suurempi määrä (yhtä grammaa suurempi) ABS: ää edeltänyt jarrutekniikka (aa-bee-ässää) 150 hv: aa tehokkaammat moottorit (sataaviittäkymmentä hevosvoimaa) 15 mm: iin asti (viiteentoista millimetriin asti) hinta nousi 2 000 €: oon (kahteentuhanteen euroon) KKO: een (korkeimpaan oikeuteen) Muut illatiivimuodon päätteet (han, hen jne. , seen) merkitään sanan viimeisen vokaalin mukaisesti: DNA: han (dee-än-aahan), EU: hun (ee-uuhun), kpl: seen (kappaleeseen) Aste-tyyppisissä sanoissa partitiivin päätteeksi merkitään ta, tä: pesu 60 °C: ta (kuuttakymmentä celsiusastetta) matalammissa lämpötiloissa, laskettaessa bkt: ta (bruttokansantuotetta) 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 12

Päätteen liittäminen lyhenteeseen Sisälyhenteet luetaan ääneen yleensä kokonaisina sanoina. Niihin lisätään sama taivutuspääte kuin kokonaiseen sanaan: nro (numero), nroon (numeroon), nrolle tmi (toiminimi), tmeä (toiminimeä), tmelle Hki (Helsinki), Hkiin (Helsinkiin), Hgissä (Helsingissä) Loppulyhenteet ja koostelyhenteet voidaan lukea kokonaisina sanoina, koostelyhenteet lisäksi luettelemalla lyhenteen kirjaimet. Sijapääte voidaan lisätä kumman tahansa lukutavan mukaan: EKP (ee-koo-pee ~ Euroopan keskuspankki) EKP: tä (ee-koo-peetä) ~ EKP: a (Euroopan keskuspankkia) SKS (äs-koo-äs ~ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) SKS: ään (äs-koo-ässään) ~ SKS: aan (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan) 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 13

Päätteen liittäminen lyhenteeseen Lyhenne ja monikko Jos lyhenne halutaan luettavaksi monikkomuodossa, sijapäätteen edelle tulee monikon tunnus i tai j: nroita (numeroita) nroja (numeroja) g: issa (grammoissa) g: ja (grammoja) treille (tohtoreille) Jos yksikkömuotoisen sanan lopussa on ennen taivutuspäätettä i (esim. metrin, prosentin), voidaan monikkomuotoon merkitä i: n tai j: n eteen e oikean lukutavan helpottamiseksi: %: eja ~ %: ja (prosentteja), m: einä ~ m: inä (metreinä) Perusmuodon monikkomuoto merkitään päätteellä t: nrot 110– 119, jäsenmaiden bkt: t Lue lisää päätteistä ja lyhenteistä: http: //www. kotus. fi/index. phtml? s=4165 Illatiivin päätteet ovat monikossa iin, ihin, isiin: srk: iin (seurakuntiin), tv: ihin (tee veihin), kpl: isiin (kappaleisiin) 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 14

Välimerkit: pilkku Suomen pilkutus määräytyy kieliopillisesti: pilkkua käytetään erottamaan toisistaan virkkeen lauseita, lauseenosia, lisäyksiä PILKKUA KÄYTETÄÄN: Pilkku erottaa virkkeen lauseita toisistaan: • Sivulause erotetaan aina päälauseesta pilkulla. Sivulause on lause, joka alkaa relatiivipronominilla (joka, mikä), alistuskonjunktiolla tai kysymyssanalla (= epäsuora kysymyslause). Alistuskonjunktioita ovat mm. että, jotta, koska, kunnes, jos, vaikka, kuin, ennen kuin, mikäli, joskin, niin kuin, sillä. Luin kirjan, jonka sain sinulta. Messut sujuivat hyvin, koska järjestelyt toimivat moitteetta. Ohjeissa kuvataan, kuinka hallin työvaiheet etenevät. Haluan tietää, onko huomenna kokous. • Suora esitys ja sen jälkeinen johtolause erotetaan pilkulla. ”Nyt lähden kotiin”, Seija nauroi. • Jos sivulause on päälauseen keskellä, sivulause erotetaan molemmin puolin pilkulla. Seppo, joka on osaston esimies, saa olla puheenjohtajana. 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 15

Välimerkit: pilkku • Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla, ellei niillä ole yhteistä lauseenjäsentä. Osasto suljettiin, ja sen peruskorjaus kestää puoli vuotta. • Rinnasteisten lauseenosien väliin tulee pilkku, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio. Yritys valmistaa jalkalistoja, kattolistoja, alumiinilistoja ja muita erikoislistoja. • Peräkkäiset adjektiivimääritteet erotetaan pilkulla, jos ne ovat rinnasteiset (toisin sanoen, jos niiden väliin voidaan kuvitella ja-sana). Vanha, rakas printterini on hyvässä kunnossa. Nimikemääritteet (tittelit) voi aina erottaa toisistaan pilkulla. Lähetin kirjeen osaston esimiehelle, KTM Niemiselle. • Lauseen irralliset lisät erotetaan pilkulla. Näin voidaan menetellä, ainakin useimmiten. 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 16

Välimerkit: pilkku PILKKUA EI KÄYTETÄ • Pilkkua ei käytetä, jos rinnastuskonjunktio (ja, sekä– että, -kä, eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan) yhdistää kahta päälausetta, joilla on yhteinen lauseenjäsen. Koulutus alkaa kymmeneltä ja jatkuu iltaan saakka. • Pilkkua ei yleensä tarvita, jos rinnasteisten päälauseiden predikaatti on yksikön tai monikon 1. tai 2. persoonassa tai jos lauseet ovat passiivissa. Lauseissa katsotaan tällöin olevan yhteinen subjekti. Halusin pitkän harkinnan jälkeen kilpaan mukaan ja ilmoittauduin valvojalle. Kokouksessa käsiteltiin vuokrasopimusta toistamiseen ja päätettiin jatkaa sopimusta samoilla ehdoilla. • Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla. Tehdäkseni asian selväksi kirjoitin kaiken muistiin. • Pilkkua ei käytetä erottamaan sivulauseita, joiden välissä on rinnastuskonjunktio. Sain tietää, että esite on tullut painosta ja että sen voi tulla noutamaan. • Viikonpäivän ja päivämäärän väliin ei tule pilkkua. Neuvottelu pidettiin torstaina 24. huhtikuuta 2011. • Pilkkua ei merkitä likiarvoa ilmaiseviin sidesanattomiin rinnastuksiin. Paikalla oli viisi kuusi osaston edustajaa. Lue lisää: http: //www. kotus. fi/index. phtml? i=469&s=2609#faq_469 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 17

Pilkku: erityistapauksia Pilkku ajatusviivan jälkeen Jos virke jatkuu ajatusviivan jälkeen sivulauseella, voi virkerakenteen edellyttämän pilkun joko kirjoittaa kiinni ajatusviivaan tai jättää kokonaan pois: Hän ennustaa – ja toivoo –, että järjestöt vastedes pystyvät yhä enemmän vaikuttamaan EU-toimijoihin. tai Hän ennustaa – ja toivoo – että järjestöt vastedes pystyvät yhä enemmän vaikuttamaan EU-toimijoihin. Kuin-konjunktio ja pilkku Kuin-konjunktiota käytetään useimmiten vertailun yhteydessä. Tällöin sen edellä ei ole pilkkua. Minä sain raporttini valmiiksi aiemmin kuin muut. mutta Sain raporttini valmiiksi aiemmin, kuin muut olisivat osanneet kuvitella. 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 18

Numeroilmaukset q. Tilastoissa q. Osoitteissa q. Puhelinnumeroissa q. Desimaalien yhteydessä q. Lukumäärien ilmaisemisessa ja vertailtaessa niitä: Valikoimaamme kuuluu 14 punaviiniä ja 13 valkoviiniä. q. Esitettäessä useita lukuja rinnakkain: Oikea lottorivi on 2, 6, 7, 14 30, 34, 36. q. Mitta- ja rahayksiköiden lyhenteiden yhteydessä: 6 $, 8 m q. Korostamassa täsmällisyyttä: Tapahtumaan osallistui 100 ihmistä. Muista: - Perusluvut (0 -10) yleensä kirjaimin: Näin kolme myyntimiestä. - Tasaluvut kirjaimin (tuhat, sata): Ainakin tuhat kävijää oli osastollamme. 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 19

Numeroilmaukset Puhelinnumerot voivat olla pitkiä, ja ihmisillä on erilaisia muistisääntöjä tai tapoja hahmottaa ne. Siksi niiden ryhmittämisestä on vaikea antaa ohjetta, joka sopisi kaikkiin käyttäjien tarpeisiin. Yleensä havainnollisin ilmaisukeino on myös paras. Puhelinnumerot ryhmitellään yleensä seuraavasti (kolmen tai neljän numeron sarjoihin lopusta päin): 09 1234 019 12 345 tai 019 123 45 06 123 456 02 123 4567 tai 02 1234 567 08 1234 5678 Puhelinnumeron edessä voi käyttää sanaa puhelin tai sen lyhennettä puh. tai p. Huomaa, että pisteet kuuluvat mukaan edellä mainittuihin lyhenteisiin. Joskus soittaja tarvitsee tietoa siitä, onko kyseessä matka-, työ- vai kotinumero. p. matkapuh. kotipuh. matkap. gsm 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 20

Numeroilmaukset Kansainväliset puhelinnumerot Kansainvälisen puhelinnumeron merkitsemistapa perustuu Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) telestandardointisektorin suositukseen E. 123. Suositus koskee puhelinnumeroiden painattamista esimerkiksi käyntikortteihin ja lomakkeisiin. Kansainvälinen puhelinnumero esitetään muodossa +358 9 123 4567 +46 8 123 4567 Esimerkkejä: +358 9 123 4567 +358 17 123 4567 +358 50 123 4567 +358 10 234 5678 + 358 6/5/2021 (Uusimaa I: n telealueen puhelinverkon liittymä) (Kuopion telealueen puhelinverkon liittymä) (matkapuhelinliittymä) (010 -alkuinen yrityspuhelinnumero) kuvaa ulkomaantunnusta siinä maassa, josta soitetaan Suomen maannumero DOKTUM / www. doktum. fi 21

Numeroilmausten taivutus q. Sijapäätettä ei näkyviin, jos taivutus näkyy seuraavasta sanasta: Keskustelin asiasta 14 työntekijän kanssa. q. Perusluku: sijapääte numeron perään: Muutamme Kotikatu 1: een. q. Järjestysluku: päätteen edelle tunnus: Tulin kisassa 34: nneksi. q. Järjestysnumerot 11 -19: Nousu 13: nneksi oli hienoa! q. Järjestysluvun partitiivimuoto -tta/ -ttä: En voi jäädä lomalle ennen kesäkuun 25: ttä. q. Partitiivi näkyviin myös peruslukuun: Kirjoitin yhtä aikaa 23: a tekstiä. q. Roomalainen numero on jo järjestysluku, ei siis tunnusta: Kaarle XII: lle järjestettiin hienot juhlat. Vrt. Joka 12: nnelle jaettiin ilmainen lippu. 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 22

Vierassanat q. Sitaattilainat Säilyttäneet alkuperäisen kirjoitusasunsa cappuccino, curling q. Yleislainat Sitaattilainoista suomen kieleen muotoutuneita lainasanoja: youghurt, jogurtti, jukurtti pizza, pitsa q. Erikoislainat Lainattu alun perin suomeen jonkin erikoisalan kieleen muista kielistä, eniten ongelmia oikeinkirjoituksessa. filatelia, foorumi, egoisti, profeetta, traaginen 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 23

Vierassanat Yhdyssanan osana vierassana – tuleeko yhdysmerkki? Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on outo tai hankalasti hahmottuva, yhdysmerkkiä voi käyttää selvyyssyistä: par-tulos, no-näytelmä, catering-ala Muutoin vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä: squashpallo, scifielokuva, galluptulos, primekorko, rockmusiikki, muotishow, freelancetoimittaja Kun yhdyssanassa on vierasperäinen etuliite ja jälkiosa on suomalainen sana, yhdysmerkkiä ei yleensä käytetä: biojäte, pseudotiede, antisankari Jos etuliite sisältyy vierassanaan, joka on lainattu sellaisenaan, yhdysmerkkiä ei käytetä: disinformaatio, ateisti, reproduktiivinen, antidoping Yhdysmerkkiä käytetään samaa sanaa toistavissa vierassanoissa osien välissä: agar-agar, cha-cha 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 24

Vierassanat Milloin suhu-s ja suhu-z? Vierassanojen kirjoittamisessa noudatetaan sitä suomen kielen yleisperiaatetta, että yhtä kirjainta vastaa yksi, aina sama kirjain. Suhu-s: n merkki on š ja suhu-z: n merkki ž. Kirjoitetaan kašmir, šaahi, šeikki, šillinki, tšekki; maharadža, džonkki. Erityisesti vierasperäisissä nimissä on huolehdittava suhu-s: n ja suhu-z: n merkitsemisestä oikein. Kirjoitetaan Gorbatšov, Ingušia, Tšaikovski, Tšehov, Tšekki, Tšetšenia; Azerbaidžan, Fidži, Tadžikistan, Žukov. Monet sellaiset vierassanat, joissa alkuaan on ollut suhu-s, ovat kotoistuneet niin, että sekä š että s ovat mahdollisia (esimerkiksi bolsevikki tai bolševikki, sekki tai šekki, samaani tai šamaani) tai tavallinen s on yksinomainen (esimerkiksi attasea, fetissi, plyysi, seriffi). Lue lisää vierassanojen kirjoittamisesta: http: //www. kotus. fi/index. phtml? i=481&s=2611#faq_481 6/5/2021 DOKTUM / www. doktum. fi 25