Karies hallinta Julkaistu 16 10 2020 Perustuu 27

Karies (hallinta) Julkaistu 16. 10. 2020 Perustuu 27. 8. 2020 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Karies (hallinta)

Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.

Luentomateriaalin käyttö • Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. • Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. • Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. • Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. • Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa.

Keskeistä 1(2) • • Kariesta on lähes kaikilla suomalaisilla, ja suomalaisilla on edelleen parannettavaa hampaiden puhdistuksessa. Karieksen hallintaan kaikilla kuuluvat – hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnaa käyttäen kahdesti päivässä – hammasvälien puhdistus päivittäin yläkouluikäisestä alkaen – ateriarytmi, johon kuuluvat säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat – napostelun, sokeroitujen juomien ja makeisten runsaan ja usein toistuvan käytön rajoittaminen – veden käyttäminen janojuomana – terveellisten elintapojen turvaaminen kaikissa elämänvaiheissa.

Keskeistä 2(2) • • Ellei karieksen hallinta onnistu pelkästään terveellisin elintavoin ja omahoidon keinoin, selvitetään reikiintymisen syyt ja suunnitellaan sen perusteella yksilöllinen karieksen hallintasuunnitelma. Yksilöllisen karieksen hallinnan hoitotulokset arvioidaan ja jatkosuunnitelma tehdään vastaanotolla toteutetun hoidon päätteeksi tai viimeistään 3– 6 kuukauden kuluttua siitä. Karieksen hallinnassa on huomioitava lasten erityisasema ja ikäihmisten tarvitsema apu suun omahoitoon. Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää suun terveyden kannalta turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja.

Kariesriskiin vaikuttavia tekijöitä (esitiedoissa) • • • Hampaiden riittämätön puhdistaminen A, B Fluorihammastahnan riittämätön käyttö (vähemmän kuin 2 krt/pv) A Fluorittoman tahnan käyttö B Sokerien tai muiden helposti fermentoituvien hiilihydraattien runsas tai tiheään toistuva nauttiminen A Napostelutyyppinen ruokailu B ja sokeripitoiset juomat A Hampaiston ja leukojen alueelle kohdistunut sädehoito Vain oireenmukainen hammashoitopalvelujen käyttö Huono hoitomyöntyvyys ja pelko Sosioekonomiset tekijät esim. koulutustaso, kulttuuritausta ja työtilanne Haastavat elämäntilanteet Lääkitykset ja sairaudet, jotka vähentävät syljeneritystä

Kariesriskiin vaikuttavia tekijöitä (suussa) • • Plakki useilla reikiintymiselle alttiilla hammaspinnoilla Vähentynyt syljen eritys Hoitamattomat etenevät kiille- ja dentiinikariesvauriot Hampaistossa karieksen aiheuttama pulpiitti, ulseraatio, fisteli, absessi (PUFA) Hampaita juurihoidettu tai poistettu karieksen vuoksi edellisten 3 vuoden aikana Osaproteesit, oikomiskojeet ja muut plakkia retentoivat kohdat Erosiiviset kulumismuutokset hampaissa Suuhengitys

Kariesriskiin vaikuttavia tekijöitä (lapset ja nuoret) • Esitiedoissa havaitut tekijät: – – • Yöaikainen pitkään (yli 18 kuukautta) jatkunut ja tiheä tuttipulloruokailu tai imetys Hiljattain hoitoa vaatineet kariesvauriot vanhemmilla tai sisaruksilla Nukutushammashoidot lapsella tai perheessä Säännöllisen hammashoidon päättyminen nuorilla Suussa havaitut tekijät: – – Puhkeavat hampaat (ikäkaudet 0, 5– 2, 5– 7 ja 10– 13 vuotta) Näkyvä plakki pienten lasten yläetuhampaiden etupinnoilla Kiilteen kehityshäiriöt maito- tai pysyvissä hampaissa Oikomiskojeet

Kariesriskiin vaikuttavia tekijöitä (aikuiset ja iäkkäät) • Esitiedoissa havaitut tekijät: – – – • Runsas hoitohistoria: korjaava hoito ja proteettiset ratkaisut Fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkeneminen Ympärivuorokautinen laitoshoito Purentaelimistön toiminnan heikkeneminen Säännöllisen hammashoidon katkeaminen Suussa havaitut tekijät: – Paljastuneet hammaskaulat ja niiden vaikea puhdistettavuus

Potilaskohtaisen riskin arviointi 1(2) • Potilaan hampaiden reikiintymisen riski arvioidaan rekisteröityjen altistavien tekijöiden (ks. diat 6– 9) perusteella pieneksi, kohtalaiseksi tai suureksi. Pieni riski (Dioihin 6– 9 merkityt) lihavoidut tekijät puuttuvat. Hampaissa ei havaita kariesriskiä suurentavia tekijöitä, ja muut tekijät ovat suositusten rajoissa (esim. sokeriset välipalat, suuhygienia, fluorin käyttö). Kohtalainen Potilasta ei voida selkeästi sijoittaa pienen tai suuren riskin luokkaan. riski Lapsilla hampaiden puhkeaminen suurentaa riskin vähintään kohtalaiseksi. Suuri riski Mikä tahansa (dioihin 6– 9 merkitty) lihavoitu tekijä todetaan tai 1. tai 2. osion tekijöitä todetaan useampia.

Potilaskohtaisen riskin arviointi 2(2) • Hampaiden reikiintymiseen liittyviä potilaskohtaisia altistavia tekijöitä sekä oireita kartoitetaan kyselemällä. – Kyselyn runkona voidaan käyttää altistavien tekijöiden pohjalta tehtyä tarkastuslistaa, ks. täältä. – Potilaiden haastattelussa voidaan käyttää niin sanottua motivoivaa haastattelua. • Yksilöllinen karieksen hallinnan suunnittelu edellyttää – reikiintymisriskin arviointia – kliinistä tutkimusta – kariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden arviointia.

Kliininen tutkimus • Kariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden havainnointi on suositeltavaa tehdä näönvaraisesti käyttämällä apuna kuituvaloa ja tarvittaessa röntgenkuvausta. – Apuna voidaan käyttää myös uusia havainnointimenetelmiä, kuten digitaalista kuituvaloa (NIR-LT) ja laserfluoresenssi-mittausta. • Kariesvaurioiden standardoitu luokittelujärjestelmä (ICDAS) – lisää näönvaraisen havainnoinnin tarkkuutta A – auttaa arvioimaan kariesvaurion eri asteita ja aktiivisuutta – luokittelee kariesvauriot 6 luokkaan alkaen varhaisvaiheen alkavasta kiillevauriosta (ICDAS 1) laajaan, yli puolet hammaspinnasta tuhonneeseen dentiinivaurioon (ICDAS 6).

Kiillevaurioiden ICDAS-luokittelu

Dentiinivaurioiden ICDAS-luokittelu

Kariesvaurioiden havainnointi: kuituvalo (FOTI) ja röntgenkuvaus (Bitewing) Kuituvalo (FOTI) • saattaa olla hyödyllinen apuväline etenkin pysyvien hampaiden vaurioiden havaitsemisessa C. • on helppokäyttöinen ja edullinen sekä yleensä yhdistettävissä tai yhdistettynä hammashoitoyksikköön. Bitewing-kuvaus (röntgenkuvaus) • auttaa havaitsemaan erityisesti sivualueen hampaiden välipintojen dentiinikariesvaurioita sekä pysyvissä A että maitohampaissa C. • Bitewing-kuvien ottaminen on aiheellista varsinkin lapsilla ja nuorilla, jos näönvaraisessa tutkimuksessa löytyy yksikin kiilteen läpäissyt vaurio.

Kariesvaurioiden havainnointi: digitaalinen kuituvalo (NIR-LT) ja laserfluoresenssi Digitaalinen kuituvalo (NIR-LT) • ilmeisesti helpottaa kariesvaurioiden havainnointia näönvaraisen tutkimuksen lisänä B. • sopii erityisesti hammasvälien kiille- ja dentiinivaurioiden tutkimiseen tietokoneen näytöltä ja kuvan tallentamiseen tietokoneen muistiin kuituvalon valaisemasta hampaasta • ei aiheuta potilaalle säderasitusta • edellyttää käytön opettelua ja toistaiseksi erillisen tietokoneen. Laserfluoresenssi • saattaa olla käyttökelpoinen alkavien kariesvaurioiden etenemisen ja pysäytyshoidon onnistumisen seurantaan B. • Väärien positiivisten löydösten takia korjaavan hoidon päätöksiä ei tule tehdä yksinomaan laserfluoresenssiarvojen perusteella.

Hoitosuunnitelma – karieksen hallintasuunnitelma • • Karieksen hallintasuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelman laatimista havainnollistamaan on tässä suosituksessa käytetty värikoodausta, ks. diat 18 ja 19. – Vihreä – Pieni todennäköisyys uusien vaurioiden syntymiselle ja alkavien vaurioiden etenemiselle: omahoito ja tarvittaessa yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma – Keltainen – Kohtalainen todennäköisyys uusien vaurioiden syntymiselle ja alkavien vaurioiden etenemiselle: yksilöllinen tehostettu omahoito-suunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla sekä tarvittaessa paikkaushoito – Punainen – Suuri todennäköisyys uusien vaurioiden syntymiselle ja alkavien vaurioiden etenemiselle: yksilöllinen tehostettu omahoito-suunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla, paikkaushoito

Uusien vaurioiden syntymisen ja alkavien vaurioiden etenemisen todennäköisyys sekä hoitosuunnitelma Potilaan kariesriski Vauriot Ei aktiivisia Pieni (ei altistavia tekijöitä) • Omahoito Kohtalainen • Omahoito – • tarvittaessa yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma • Yksilöllinen tehostettu • omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito • vastaanotolla Suuri (useita altistavia tekijöitä) Aktiivisia kiillevaurioita tai yksittäinen Useampia dentiinin keskikolmannekseen tai syvemmälle ulottuva vaurio ulottuvia aktiivisia kariesvaurioita • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla, tarvittaessa korjaavat hoitotoimenpiteet Yksilöllinen tehostettu • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla • Korjaavat hoitotoimenpiteet Yksilöllinen tehostettu • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla Korjaavat hoitotoimenpiteet • Korjaavat hoitotoimenpiteet

Karieksen hallintatoimet kotona ja vastaanotolla Ks. tarkemmin suosituksesta löytyvä sähköinen kaavio. © Suomalainen. Lääkäriseura Duodecim Kaaviossa esitetään karieksen hallintatoimet kotona ja vastaanotolla, kun todennäköisyys hampaiden reikiintymiselle on pieni, kohtalainen tai suuri.

Elintavat ja kaikille suositeltava omahoito Karieksen hallintaan kaikilla kuuluvat seuraavat: • hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnaa käyttäen kahdesti päivässä A, A ja hammasvälien puhdistus yläkouluikäisestä alkaen • ateriarytmi, johon kuuluvat säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat B • napostelun, sokeroitujen juomien ja makeisten runsaan ja usein toistuvan käytön rajoittaminen A, A • veden käyttäminen janojuomana.

Hampaiden huolellinen puhdistus 1(2) • Kaikkien pitää harjata hampaansa kaksi kertaa päivässä joko itse tai avustettuna A, fluorihammastahnaa käyttäen A vähintään 2 minuutin ajan. • Puhkeavien tai vasta puhjenneiden poskihampaiden purupinnat tulee puhdistaa erityisen huolellisesti C. Kuva. Harjakset eivät tavoita puhkeavan hampaan purupintaa hammasrivin suuntaisesti harjattaessa (a). Hammasharja täytyy asettaa puhkeavan hampaan purupinnalle erikseen (b).

Hampaiden huolellinen puhdistus 2(2) • • • Sähköhammasharjalla hampaat puhdistuvat paremmin kuin tavanomaisella harjalla B. Motoriset taidot ovat vasta kouluiässä kehittyneet sellaiselle tasolle, että lapsi kykenee itsenäisesti puhdistamaan hampaansa. Huoltajien tulee valvoa yläkouluikään asti, että hampaat tulevat riittävän puhtaiksi C. Yläkouluikäisten ja aikuisten on hyvä puhdistaa hammasvälinsä päivittäin. Läheisten tai hoitajien on huolehdittava niiden henkilöiden suuhygieniasta, jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan siitä itse.

Fluorihammastahnan käyttö Kaikkien pitää harjata hampaansa kaksi kertaa päivässä (joko itse tai avustettuna) fluorihammastahnaa käyttäen A. Harjauksen jälkeen suun voi huuhdella pienellä vesimäärällä. Fluorittomien hammastahnojen käyttöä ei suositella. Fluorihammastahnan käyttö aloitetaan, kun lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat. Kuva: Gettyimages Alle kouluikäisillä fluorihammastahnan annostelua tulee valvoa hammasfluoroosin ehkäisemiseksi.

Fluorihammastahnan käyttösuositus Kuvien copyright: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Vesi janojuomana Janojuomaksi suositellaan tavallista vesijohtovettä. Myös maustamaton hiilihapollinen tai -hapoton pullovesi käy. Veden käyttöön janojuomana kannattaa totutella jo varhain. Maustettuihin vesiin tulee suhtautua varauksellisesti, sillä ne saattavat sisältää hampaita syövyttäviä happoja tai sokeria. Juomien sisältämät sokerit (myös fruktoosi) lisäävät hampaiden reikiintymistä. Sokeria sisältävät tai happamat juomat ovat hampaille haitallisia A. Kuva: Gettyimages Hapan juoma voi usein nautittuna syövyttää hampaiden pintoja eli aiheuttaa hammaseroosiota, sisältääpä se sokeria tai ei.

Säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio • • Säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio suojaavat hampaita reikiintymiseltä B. Sokeria tai muita helposti fermentoituvia hiilihydraatteja sisältäviä tuotteita ei tule käyttää usein eikä suuria määriä, ja niiden käyttö tulee rajoittaa aterioiden yhteyteen A. – Aikuisilla yleisimmät lisättyjen sokerien lähteet ovat makeutesokeri, makeiset, juomat, leivonnaiset ja keksit. – Lapsilla tärkeimmät lisättyjen sokerien lähteet ovat sokeroidut juomat ja mehut, makeiset ja suklaa, leivonnaiset, aamiaismurot, jälkiruoat ja makeutetut maitotuotteet, esimerkiksi sokeroitu kaakao. – Perunalastuja tai muita samankaltaisia naposteltavia ei tule nauttia usein, koska ne tarttuvat hampaisiin ja aiheuttavat pitkäkestoisen happohyökkäyksen B.

Lasten karieksen hallinta • Karieksen hallinnassa on huomioitava lasten erityisasema. Lasten hampaat puhkeavat ja hampaisto kehittyy samalla, kun he opettelevat hyviä terveystottumuksia. – Vanhempien roolimalli on tärkeä. – Karieksen hallintaa edistävät elintavat tulee juurruttaa jo varhaislapsuudessa, jolloin niistä tulee parhaiten elinikäinen tapa. – Pikkulapsia ei pidä totuttaa sokerin käyttöön, ja heitä pitää suojata varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta. – Huoltajien tehtävänä on huolehtia siitä, että lasten hampaat pestään puhtaiksi kahdesti päivässä käyttäen fluoritahnaa suositusten mukaan.

Iäkkäiden karieksen hallinta • • • Iäkkäiden karieksen hallinnassa hoidon ensisijainen tavoite on puhdas, kivuton ja tulehdukseton suu. Terveydessä ja toimintakyvyssä voi olla suuriakin rajoitteita, jotka usein heikentävät omatoimisuutta ja voivat vaikeuttaa erityisesti hampaiden puhdistusta. Kuva: Kaija Komulainen Suosituksesta löytyvät lisämateriaalit: – Karieksen hallinta iäkkäillä – Muistisairaan suun hoito – Suunhoito kotihoidon asiakkailla, hoivapalveluissa ja laitoksissa – Kun henkilö vastustelee suun puhdistusta – vinkkejä haastaviin tilanteisiin Kuvassa on eri kokoisia kolmitasoharjoja. Jos potilaan hampaiden puhdistaminen on vaikeaa, hampaat voidaan puhdistaa kolmitasoharjalla.

Kariesvaurioiden pysäytyshoito • Ellei karieksen hallinta onnistu pelkästään terveellisin elintavoin ja omahoidon keinoin, selvitetään reikiintymisen syyt ja tehdään yksilöllinen karieksen hallintasuunnitelma. – Suunnitelma laaditaan ammattihenkilön ja potilaan yhteistyönä. – Motivoiva haastattelu on suositeltava ohjausmenetelmä, kun tavoitteena on potilaan terveyskäyttäytymisen muuttuminen A. – On tärkeää pyrkiä selvittämään potilaan omat tavoitteet, tavoiteltavan muutoksen merkitys ja käytettävissä olevat resurssit, sillä ne ohjaavat potilaan motivoitumista. • Suosituksen kaavioon (ks. dia 19) on koottu karieksen hallinta-toimet kotona ja vastaanotolla, kun todennäköisyys hampaiden reikiintymiselle on pieni, kohtalainen tai suuri.

Tehostettu omahoito karieksen hallinnassa Potilaan omahoidon tehostamiseen voivat kuulua • hampaiden puhdistamisen tehostaminen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota kohtiin, joissa on jäännösplakkia tai alkavia, eteneviä kariesvauriota C, A • puhkeavien hampaiden puhdistamisen tehostaminen • ruokavalion muokkaaminen hampaille terveelliseksi esimerkiksi ruokapäiväkirjan avulla • ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen ruokailukerran päätteeksi (yhteensä ≥ 5 g/pv) B • lisäfluoridi omahoitoon yksilöllisen suunnitelman mukaan esimerkiksi suurentamalla hammastahnan käyttömäärää tai -tiheyttä tai ottamalla käyttöön fluoritabletit, -huuhteet tai -geeli. 16 vuotta täyttäneelle voidaan määrätä reseptillä 5 000 ppm: n fluorihammastahnaa.

Alkavien kariesvaurioiden pysäytys vastaanotolla Vastaanotolla tehtäviä alkavien vaurioiden pysäytystoimenpiteitä voivat olla • paikalliset fluorikäsittelyt B • pysyvien poskihampaiden pinnoittaminen A • hammasvälien alkavien vaurioiden pysäyttäminen resiini-infiltraatiolla B. Hoitotulokset arvioidaan, ja jatkosuunnitelma tehdään 3– 6 kuukauden kuluttua.

Yksilöllinen tarkastus- tai tutkimusväli Potilaalle korostetaan, että hoitojaksojen välillä hänen itsensä tulee huolehtia karieksen hallinnasta terveellisten elintapojen ja omahoidon avulla. Yksilöllinen tarkastus- tai tutkimusväli määritetään jokaiselle potilaalle suun tutkimuksen yhteydessä tai viimeistään hoitojakson päätteeksi. Seuraavan tarkastuksen tai tutkimuksen ajankohta sovitaan yhdessä potilaan kanssa ja kirjataan potilaskertomukseen.

Suun terveyden kannalta terveellinen elinympäristö • • • Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää suun terveyden kannalta turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja. Kunnilla on vastuu edistää kuntalaisten suun terveyttä. Vastuu terveellisten elintapojen opettamisesta on lapsen huoltajilla, koska heidän antamansa malli on keskeinen terveellisten elämäntapojen juurruttamisessa. – Kotien on myös saatava tukea suun terveydenhuollosta, neuvoloista ja muilta toimijoilta, kuten päivähoidosta, koulusta, harrastustoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta.

Karieksen hallinta päivähoidossa Säännöllinen ateriarytmi Veden käyttö janojuomana Mehujen ja makeisten käytöstä luopuminen ja niiden korvaaminen terveellisillä vaihtoehdoilla Ohjattu hampaiden harjaus fluorihammastahnalla, ks. lisätietoa täältä Ohjattu hampaiden harjaus esimerkiksi ruokailun jälkeen esikoulussa Ksylitolituotteiden ohjattu käyttö aterian tai välipalan jälkeen B Kuva: Sirpa Järvinen

Karieksen hallinta kouluissa ja harrastuksissa Kasvavien ja paljon liikkuvien nuorten tulee saada tarvitsemansa energia aterioista ja terveellisistä välipaloista. Terveydelle sekä hampaille haitalliset sokeriset juomat ja välipalat pitää korvata terveellisillä. Kouluissa ja harrastepaikoissa tulee turvata mahdollisuus juoda hanavettä janojuomana. Makeiset, virvotusjuomat ja energiajuomat eivät kuulu terveelliseen ruokaympäristöön. Ksylitolituotteiden käyttö on suositeltavaa B. Koulujen opetusohjelmaan pitäisi sisältyä suuhygieniaopetusta.

Karieksen hallinta hoivapalveluissa ja laitoshoidossa • Iäkkäiden ja laitoshoidossa olevien päivittäisestä suuhygieniasta huolehtiminen on lähes kokonaan läheisten ja hoivapalvelujen henkilökunnan vastuulla. – Noin 80 % ympärivuorokautisen hoivan asukkaista tarvitsee apua päivittäiseen suuhygieniaansa. • • • Hammaslääkäreiden ja muun suun terveydenhuollon henkilökunnan tehtävä on ohjeistaa ja opastaa hoitohenkilökuntaa päivittäiseen suuhygieniasta huolehtimiseen. Säännöllisten yksilöllisen tarpeen mukaan suunniteltujen suun terveystarkastusten toteutumisesta huolehditaan myös hoivapalvelujen piirissä olevilla. Muistisairaus aiheuttaa aina haasteita omahoidon ja hammashoidon toteutumiselle, ks. diat 37 ja 38.

Muistisairaan suunhoito 1(2) • • • Peruspalveluissa sovitaan ja kirjataan menettelytavat, joilla muistisairaan henkilön hammashoitoon ohjaus, suunhoito ja hoidon säännöllisyys järjestetään. Hammaslääketieteellisen hoidon tavoite on suun pitäminen infektiovapaana ja kivuttomana, myös muistisairailla. Varmistetaan, että hampaat ja proteesit puhdistetaan päivittäin huolellisesti, joko itsenäisesti, ohjattuna tai avustettuna. – Hampaat harjataan 2 kertaa päivässä miedonmakuisella fluorihammastahnalla riittävän pienellä ja pehmeällä hammasharjalla tai sähköhammasharjalla. – Irtoproteesit harjataan käyttäen saippuapohjaista pesuainetta tai proteesitahnaa vähintään 1 kerran päivässä. Proteesit säilytetään yön yli pois suusta.

Muistisairaan suunhoito 2(2) • • Kuivan suun oireita lievitetään huolehtimalla riittävästä ruuan ja nesteen saannista, tarkistamalla lääkelista vuosittain ja käyttämällä kuivan suun hoitoon tarkoitettuja paikallistuotteita. Ruokailusta huolehtivan on hyvä tiedostaa, että jokainen sokeria sisältävän tuotteen tai juoman nauttimiskerta aiheuttaa suuhun happovaikutuksen. Suuvesien jatkuvaa käyttöä ei suositella. Jos hampaiden infektiot aiheuttavat yleisterveydellisen riskin, voidaan joutua poistamaan hampaita tai saneeraamaan hampaistoa laajemmin.

Korjaava hoito • Korjaavaan hoitoon joudutaan turvautumaan, jos – alkavan kariesvaurion pysäyttämistoimia ei ole aloitettu riittävän ajoissa tai – kariesvaurioiden pysäyttämisessä ei ole onnistuttu. • On tärkeää, että paikkaushoidon ohella pysäytetään myös potilaalla mahdollisesti olevat alkavat kariesvauriot. • Potilaan kanssa yhdessä luodaan pohja sille, että hampaiden reikiintyminen saadaan tulevaisuudessa ehkäistyksi osana jokapäiväistä elämää.

Lopuksi Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus • elää turvallisessa ympäristössä • tehdä terveellisiä valintoja • saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja. Ympäristö ei saa altistaa hampaille haitallisille tottumuksille, esimerkiksi napostelulle. Elinympäristön terveellisyyden kohentaminen vaatii hallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry: n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Vuokko Anttonen, professori emerita, EHL; Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö Jäsenet: Mirkka Järvinen, FT, suuhygienisti, Tt. M; Espoo Kaija Komulainen, HLT; Itä-Suomen yliopisto Antti Kämppi, HLT, EHL, FM, yliopistonlehtori; Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osasto. Anne Laajala, EHL; Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopistosairaala Marja-Liisa Laitala, professori, EHL; Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö Marina Merne-Grafström, HLT, EHL, ylihammaslääkäri; Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kaisu Pienihäkkinen, kariesopin dosentti, EHL; Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos Marja Pöllänen, parodontologian dosentti, EHL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja Eija Salmela, HLT, EHL, yliopistonlehtori; Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osasto ja HUS Luentomateriaalin on laatinut oppimateriaalitoimittaja Tiina Tala, Käypä hoito. Asiasisällön ovat tarkistaneet Vuokko Anttonen ja Marja Pöllänen.