Kanteletar ja unohdetut aineistot Niina Hmlinen niina hamalainenkalevalaseura
- Slides: 15
Kanteletar ja unohdetut aineistot Niina Hämäläinen niina. hamalainen@kalevalaseura. fi Arkistokurssi 3. 2. 2020
Keruu- ja tallennuskäytännöt Keruutavat ja -olosuhteet – kansanrunojulkaisut -> runojen julkaiseminen tarkkaa ylöskirjaamista tärkeämpi Käsitys ’aidosta’ runosta ja tekijästä – aikakauden keskustelut Romantiikka; J. G. Herder Valintaprosessi: mikä osa perinteestä nostettu osaksi kansallista tarinaa (Anttonen 2012) Vaka V V [Vaka Vanha Väinämöinen] / Vaka - Oli m. m. m. [mulla muoto muinen / mulla musta muoto / mulla muoto musta] Kullervo K [Kalevan poika] --- [Hivus keltainen korea]? ?
Aineiston tallennus / arkistointi Mikä on tallennetun aineiston suhde sen alkuperään? Arkisto tuottaa tietoa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä – valikoiden SKS: n kaksi kokoelmaa jakaa tutkimusta
Ideologiaa, politiikkaa ’We hold a book in our hand, but we listen for a lost song’ (Taylor 2001: 38). Mitä pitäisi tallentaa ja arkistoida?
Lönnrotin unohtunut työ Jag hade trott mig få färdig förra och förnämste delen af Kanteletarrunorna till Sällsk’s årsdag -(SKS Lnak 19, kirje Carl Gustaf Borgille, 14. 3. 1883) http: //lonnrot. finlit. fi/omeka/items/show/403#? c=0&m =0&s=0&cv=1&z=0. 4087%2 C 0%2 C 1. 8175%2 C 1. 5906
SKS KIA Lna 57, vihko IV
Uusi rakenne ja muoto
Parempi syntymättä Parempi minun olisi, Parempi olisi ollut, Syntymättä, kasvamatta, Ilmahan sikeämättä, Maalle täytymättä, Ilmoille imettämättä. (Kanteletar I: 46, säkeet 1 -6)
Onnettomana I – kuva: I. K. Inha 1894, SKS KRA Oho raukkoa minuista -> O. tyttöä minua Oho lasta onnetonta; Oho kurjan päiviäni, Armottoman aikojani; Oho tuota onneani, Waivaista elämätäni; Parempi minun poloisen, Parempi olettelesi, Kun en oisi kurja raukka, Luotu tänne luonnonkana, ->Näille päiville pahoille Tään ilman ikäamatta, ->Ilmoille ilottomille Maale tälle täytymättä, (SKS KIA Lna 56, vihko III, säkeet 112)
Vaiennettu laulu Tämän suunnattoman työn yksityiskohtaiseen tutkimiseen ja esittelyyn ei tässä ole mahdollisuutta ja sitä vähemmän tarvettakaan, kun ei Lönnrot ehtinyt sitä kokonaan viimeistellä ja jo valmiit osat eivät laadultaan merkitse sanottavaa runollisuuden lisää Kantelettareen, pikemminkin päinvastoin-- (Anttila 1935: 308). -- se on havainnollisena esimerkkinä usein todetusta säännöstä, ettei kirjailijan pidä viimeisinä elinvuosinaan ryhtyä korjaamaan nuoruutensa ja miehuutensa aikana suorittamiaan töitä (Anttila 1935: 311).
Hyvä runo Ei yksikään kukka ole arempi vierasta koskemisen suhten, kun kansanlaulut. Joku ainoa vieras sana, jolla luultaisi parannettavan, usein pilaisi koko laulun somuuden. (Kanteletar 1840, esipuhe)
Lapsellinen luonnollisuus Miellyttävä ulkomuoto Säilytettävä kansanrunon lapsellinen luonnollisuus ja yksinkertaisuus Käytettävä kauniimpia ja täydellisimpiä toisintoja Kieli säilytettävä koskemattomana Runohenkilöiden nimet palautettava alkuperäisiksi Okkonen, Onni / Virittäjä 1908
Lyhyt, tiivis muoto Tunnelmarunot, jotka oli käsitetty pitkiksi, toisiaan seuraavien aiheiden sarjoiksi, olivatkin siis lyhyitä, tiiviitä kokonaisuuksia, laajuudeltaan useimmin vain kahdeksansäkeisiä! (Haavio, Martti 1952: 243 teoksessa Laulupuu. Suomen kansan tunnelmarunoutta)
Miksi ”Uusi Kanteletar” ei sopinut? Keskeneräinen työ Anttilan näkemys Kalevalan ylivalta Vääränlainen estetiikka Lönnrot oli liian myöhään liikkeellä Paradigman vaihdos
Kirjallisuutta Bendix, Regina 1997. In Search of Authenticity. The Formation of Folklore Studies (Madison, Wisconsin, The University of Wisconsin Press) Foucault, Michel [1969] 2005. Tiedon arkeologia (suom. Tapani Kilpeläinen) (Tampere, Vastapaino). Tuulikki Kurki (toim. ) 2004. Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1002 (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Schwartz, Joan M. and Cook, Terry 2002. Archives, Records, and Power: The Making of Modern Memory in Archival Science 2, pp. 1− 19 Steedman, Carolyn [2001] 2006. Dust. The Archive and Cultural History (Manchester, Manchester University Press) Taylor, Andrew 2001. ’Was There a Song of Roland? ’ Speculum 76 (2001), pp. 28− 65