Junayhteys joukkoliikennepalveluna Lauri Kangas Possible Cities 6 3

Junayhteys joukkoliikennepalveluna Lauri Kangas Possible Cities 6. 3. 2019

Esityksen rakenne • • Joukkoliikenteestä yleisesti Joukkoliikenneverkon tasot, saavutettavuus ja suhde käyttöön Esimerkki Saksasta Ajatuksia soveltamisesta Lohjan ja Porvoon tapauksiin

Joukkoliikenne - yleistä

Joukkoliikenne on liikkumispalvelu Mobility as a service, jo tänään. Jarrett Walkerin mukaan: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. “It takes me where I want to go. ” “It takes me when I want to go. ” “It’s a good use of my time. ” “It’s a good use of my money. ” “It respects me. ” “I can trust it. ” “It gives me freedom to change my plans. ” Joukkoliikenne on järjestelmä • Ei vain yksittäisiä linjoja Jarrett Walker 2011: Human Transit: How clearer thinking about public transit can enrich our communities and our lives

Palvelun järjestäminen • Joukkoliikenteen elinkaarikustannuksista valtaosa muodostuu liikennöinnistä • Yhteiskunta vastaa infran lisäksi myös palvelun järjestämisestä • Markkinaehtoista joukkoliikennettä on lähinnä kaukoliikenteessä • Näissäkin tapauksissa palvelun on oltava järjestettävissä taloudellisesti • Infraa suunniteltaessa on siis mietittävä myös palvelun järjestämisen reunaehtoja • Ratkaiseva ero muuhun liikenneinfraan

Reunaehdoista • Jotkin asiat ovat geometrisia lainalaisuuksia, joita ei voida muuttaa • Toiset ovat arvovalintoja, joita voidaan tehdä lainalaisuuksien puitteissa • On tärkeää pyrkiä ymmärtämään näiden ero • Esimerkiksi matkustajamäärän maksimoiminen ja mahdollisimman laajan alueen palveleminen ovat toisilleen vastakkaisia tavoitteita Nielsen et al 2005. Hi. Trans Best Practice Guide: Public transport – planning the networks

Ole matkan varrella • Joukkoliikenteen hyödyllisyyden mitta on kyky palvella mahdollisimman monia matkustustarpeita samalla linjalla tai linjastolla • Kiertely hidastaa enemmistön matkoja ja vähentää käyttöä • Kiertely on myös kallista • Linjan haaroittaminen puolittaa palvelun haaroilla • Hiljaisina aikoina kaikkien haarojen liikennöinti tuottaa herkästi ylitarjontaa runko-osuudelle Ylempi: Jarrett Walker 2009: https: //humantransit. org/2009/04/be-onthe-way. html Alempi: Nielsen et al 2005. Hi. Trans Best Practice Guide: Public transport – planning the networks

Vaihdot ja verkon rakenne • Vaihdot mahdollistavat samoilla resursseilla enemmän vuoroja yksittäisille linjoille • Linjasto on myös yksinkertaisempi • Kaupungin koko vaikuttaa mahdollisiin verkon malleihin • Pienimmillään yksi solmupiste, jossa linjat kohtaavat tiettyinä aikoina • Suurimmillaan verkolla on useita eri tasoja, joilla voi olla eri muodot • Pitkämatkaisten (nopeiden) yhteyksien verkot ovat yleensä säteittäisiä 8 Nielsen & Lange 2016: Byttepunkter for sømløse kollektivnett

Vuoroväli ja liikennöintiajat • Tiheä vuoroväli tarjoaa liikkumisen vapautta • ”On demand” ei välttämättä ole nopeampaa kuin tiheä vuoroväli • Toteutuu käytännössä vain isoimmissa kaupungeissa • Laajat liikennöintiajat takaavat, että aina pääsee perille • Kotiin silloinkin, kun ilta venyy • Voidaan järjestää myös seudullisilla yhteyksillä Nielsen & Lange 2016: Byttepunkter for sømløse kollektivnett

Joukkoliikenneverkon ja saavutettavuuden tasot

Joukkoliikenneverkon tasot • Joukkoliikenteen linjanopeus riippuu pitkälti pysäkkivälistä • Mitä pidempi pysäkkiväli, sitä huonommin linja soveltuu lyhyille matkoille • Saavutettavuudesta tulee pisteittäistä • Tasot eivät riipu välineestä, vaan tarjotusta palvelusta • ”Service first, not technology first” • Raiteilla silti kiistattomia hyötyjä sekä teknisesti että imagossa Orth et al. 2015. A Level-Based Approach to Public Transport Network Planning

Tasot yhdellä kaupunkiseudulla • Suuremalla kaupunkiseudulla kolmen tason järjestelmä on yleisin • Tasojen liittymiskohtiin syntyy erityisen hyvän saavutettavuuden solmuja • Alueen saavutettavuus on sitä parempi, mitä useammalla tasolla ja useammalta suunnalta yhteyksiä on Orth et al. 2015. A Level-Based Approach to Public Transport Network Planning

Kaupunkien välinen mittakaava • Kaupunkien ja seutujen välillä uusia tasoja • Interregio, regioexpress • Intercity • Kansainväliset yhteydet • Kaupunkiseudun sisäisen liikenteen ylin taso vastaa kaavion R-lähijunia • Kaupunkiseudun kolmitasoisen järjestelmän kaksi alinta tasoa jäävät tämän mittakaavan alapuolelle Pääradan junaliikenteen operointiselvitys 13

Tasot ja palvelun luonne • Lyhyitä matkoja palvelevat tasot kaupungin tai kaupunginosan sisällä • Palvelua kaikkiin liikkumistarpeisiin läpi päivän • Kaupunkien välistä liikkumista palvelevilla tasoilla pääpaino työ- ja opiskelumatkoilla • Vuoroväli voi olla harvempi • Taattava kuitenkin riittävät liikennöintiajat • Paikallisen jakelun aikataulut voidaan synkronoida pitkän matkan yhteyksiin • Tarjottavan yhteyden taso ja luonne vaikuttavat myös asemien vaikutusalueen arviointiin • Pitkän matkan työmatkayhteyksillä hyväksytään pidemmät kävelyt kuin arjen asiointimatkoilla 14

Vertailun vuoksi: Urban Fabrics

Esimerkki: München ja Baijeri 16

Pintaliikenteen päälinjasto (tässä ratikkaverkko) [Pintaliikenne = surface public transport eli katutason linjasto] 17

Ratikat (surface), metro ja S-bahn (rapid transit) 18

Lisätty taajamajunien hännät ja häivytetty raitiotie 19

Suurin osa seudullisista junista näkyvissä, metro häivytetty 20

Landshut • • 60 km Münchenistä 71 100 asukasta Rautateiden risteysasema Regionalbahn- ja regioexpress-junat pysähtyvät • Rautatieasema 1, 5 km vanhankaupungin reunalta • Bussilinjaston solmupisteet rautatieasemalla ja vanhassakaupungissa 21

Landshut 22

Ajatuksia soveltamisesta Lohjan ja Porvoon tapauksiin

Mittakaava • Lohja ja Porvoo ovat 50 km päässä Helsingistä • Itsenäisiä kaupunkeja • Yhteydet ovat selkeästi kaupunkien ja seutujen välisiä tavoitteena työmarkkina-alueen laajentaminen Raideliikenne mahdollistaa, 2018

Paikallinen taso • Paikallinen liikkuminen on ratkaistava omana tasonaan • Joukkoliikenne voi olla osa ratkaisua, mutta mahdollisuuksia on monia muitakin • Työmatkayhteyksillä myös autojen liityntäpysäköinnillä lienee paikkansa näillä etäisyyksillä • Vie kuitenkin tilaa parhaan palvelun alueelta asemien ympäristöstä tai maksaa rakenteellisena paljon • Erikoisuus: parkway-asemat 25 Elliott Brown, CC BY: SA 2. 0

Kansallisia erikoisuuksia • Kaukoliikenteellä ja tavaraliikenteellä on Suomessa ylikorostunut rooli • Kaukoliikenne on liiketaloudellisesti yleensä kannattavampaa • Lähiliikenteen matkustajamäärät voivat kuitenkin olla suurempia ja yhteiskunnalliset perustelut vahvempia • Pienien kaupunkien paikallisliikenne on nykyisin hyvin vähäistä • Tässä työssä nämä rajoitteet voi hyvin sivuuttaa: maailma on muutettavissa! 26 Liikennevirasto

Kiitos!

Further reading • Human transit – blogi ja kirja • https: //humantransit. org/basics • https: //humantransit. org/book • Hi. Trans Best practice guidet • Osa 2 ”Planning the networks”: http: //www. civitas. no/last-ned. html • Osat 1 ”Public transport & land use planning” ja 5 ”Public transport – Citizen’s requirements” löytyvät verkosta hakemalla • Byttepunkter for sømløse kollektivnett: Råd om planlegging og utforming • http: //www. civitas. no/last-ned. html