JOKIHELMISIMPUKKA Luokittelu Kunta Pjakso Luokka Lahko Heimo Suku

JOKIHELMISIMPUKKA

Luokittelu Kunta: Pääjakso: Luokka: Lahko: Heimo: Suku: Laji: Eläinkunta Animalia Nilviäiset Mollusca Simpukka Bivalvia Unionoida Jokihelmisimpukat Margaritiferidae Margaritifera margaritifera Kaksiosainen nimi: Margaritifera margaritifera Evoluutio • Heimo peräisin 100 miljoonan vuoden takaa liitukaudelta • Nykyinen Margaritifera poikkeaa jonkin verran esi-isistään • Jokihelmisimpukoiden suvussa vain muutamia lajeja • Muodostavat silti yhden laajimmalle levinneen suolattoman veden simpukkasuvun • Meille kotoinen raakku kuuluu näihin

Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen Uhanalaisuuden syitä - 1900 -luvun helmenpyynti (rauhoitus vuonna 1955) Ympäristömyrkyt, ilmansaasteet, torjunta-aineet jne. Öljyvahingot Veden laadun ja määrän muutokset Jokirakentaminen Metsä- ja suo-ojitus

Esiintymisalueet Suomessa • Lapin ja Koillismaan joissa runsaimmat esiintymät • Etelä-Suomessa ainoastaan Tampereella, Ruonanjoessa, lisääntymiskykyinen kanta • Satunnaisesti muualla Länsi-Suomessa Muualla maailmassa • Euroopan joet ja Pohjois-Amerikan itärannikon joet • Euroopassa pääosin Luoteis-Euroopan joet, jotka laskevat Jäämereen, Pohjois-Atlanttiin ja Vienanmereen • Etelässä rajana Alpit ja Idässä Venäjän Karjala sekä Baltian maat Elinympäristöstä tarkemmin • Elävät virtaavissa joissa ja puroissa, missä vesi puhdasta ja runsashappista • Veden lämpötilan on oltava juuri sopiva • Oltava riittävä taimen- ja lohipopulaatio toukkavaihetta varten

Lisääntyminen • Monimutkainen elinkierto, jossa monta mahdollista vaihetta raakun kehityksen epäonnistumiselle • Elinkierron vaiheet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Hedelmöittyminen Glokidiotoukka Isäntäkala talven yli Pohjasora 2 -3 vuotta Sukukypsyys noin 20 -vuotiaina Elävät yli 100 -vuotiaiksi

Raakkujen merkitys • Ihmiselle hyödytön ja harmiton, ekosysteemille tärkeä • Suodattavat joki-/purovettä ottaessaan vedestä ravintonsa • Vuorokaudessa yksi raakku voi suodattaa 50 litraa vettä ruumiinontelonsa lävitse • Suodattaessaan vettä se samalla puhdistaa sitä hyvissä raakkujoissa usein kristallinkirkas vesi • Luovat erinomaisen elinympäristön muille joen eliölajeille avainlaji Panu Oulasvirta -video

Suojelu • Siirtoistutusten menestyksen selvitys • Esiintymiä valvotaan ja uusia esiintymiä etsitään • Lisätään lohikalakantoja • Elinympäristöjä pyritään suojelemaan ja selvitetään miten niitä kannattaa entisöidä • Suojeluhankkeet ja kampanjat • WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus

Lähteet http: //www. metsa. fi/raakku http: //wwf. fi/elainlajit/jokihelmisimpukka/ https: //fi. wikipedia. org/wiki/Jokihelmisimpukka http: //www. ymparisto. fi/download/noname/%7 BB 97 CDB 4 E-7653 -4 BCA-B 87 C-7666233 A 597 C%7 D/38053 https: //lajikirjo. wordpress. com/2013/09/10/176/ http: //julkaisut. metsa. fi/assets/pdf/lp/Muut/raakku_1. pdf https: //lajikirjo. files. wordpress. com/2013/09/p 8140051_oulasvirta. jpg? w=625&h=469 http: //eralehti. fi/wp-content/uploads/2015/02/Raakkuja-300 x 225. jpg http: //wwf. fi/mediabank/5910_featuredimage http: //www. viljakkalanpuolesta. net/ruonanjoki/raakkuinfo 2. html http: //www. greeneconomycoalition. org/content/wwf-international https: //asiakas. kotisivukone. com/files/ammattilehti. kotisivukone. com/metsahallitus. jpg http: //www. sll. fi/site-actions/medialle/logot/SLLLOGO_GRAY. jpg