Johdatus viestintn viimeinen luento Leif berg syksy 2001

Johdatus viestintään viimeinen luento Leif Åberg syksy 2001

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 12. 9. 2 sisäisviestintä 19. 9. 3 keskinäisviestintä 26. 9. 4 organisaatioviestintä 03. 10. 5 organisaatioviestintä 10. 6 joukkoviestintä 17. 10. 7 joukkoviestintä 24. 10. välitentti 31. 10. ei luentoa 07. 11. 8 joukkoviestintä 14. 11. 9 verkko- ja kansalaisviestintä 21. 10 viestinnän tulevaisuus ja kooste 28. 11. lopputentti 12. rästitentti 10. 01. 2002

Suomen mediamaisema • joukkoviestintää käytetään paljon • painetut viestimet edelleen vahvoilla • samalla “Internet country”

Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia Mittaustapa muuttunut tv: n osalta: muutos ei ole näin huikea !

Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2000 minuuttia ja % kokonaisajasta Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2000

Sama toisella tavalla ilmaisten: Median parissa vietetty aika 2000 keskiarvo kaikista, min/pv (kaikki 12 -69 v) 7 tuntia 38 min

Internetin käyttö Suomessa 1000 käyttäjää

Internetin käyttö Suomessa • • noin 50% suomalaisista käyttänyt vuosikasvu hieman taittunut: nyt vain +15% yli 2 miljoonaa viikkokäyttäjää 24 % lukenut sanoma- tai aikakauslehtiä Internetin välityksellä, suurin ryhmä 15 -24 -vuotiaat – Iltalehti 48 % lukeneista, Ilta=Sanomat 45 % ja HS 31% • 485. 000 tele-shoppaajaa -99 • verkkomediat ja sähköposti käytetyimmät • seuraava murros: digicash • (Lähde: Taloustutkimus Oy)

Uudet tekniset viestimet tietoyhteiskunnan raameissa

Yhteensopimattomuuden haaste: aatamin- ja eevanaikuiset ihmiset toimivat 1800 -luvun organisatorisissa puitteissa ja käyttävät jo tulevaisuuden viestintäteknologiaa

Viestinnän kehitysvaiheet: lineaarinen koodi vallitsee • puhe 35 000 vuotta sitten: alkuaan hyvin arkaainen lineaarinen koodi • kirjoitustaito 5 000 vuotta sitten: painoviestinnän esimuoto • painoviestintä 500 vuotta sitten: painettu lineaarinen koodi, viestintä demokratisoituu

• sähköinen viestintä 160 vuotta sitten: ensin analoginen, paljon myöhemmin digitaalinen koodi • digitaalinen koodaus ja mikroprosessorit 50 vuotta sitten: sähköinen lineaarinen koodi • verkot ja tietokannat 10 vuotta sitten: vastaanottajavetoinen, pull-media, mutta edelleen lineaarinen koodi

Tietoyhteiskuntakeskustelun kolme aaltoa (Helena Tapper) 1 tietoyhteiskunta tietotaloutena, 1940 -luvun lopulla painopiste tietosektorin taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa

2 tietoyhteiskunta jälkiteollisena yhteiskuntana, 1960 -luvulla painopiste mainframeinformaatiojärjestelmissä ja teledemokratiakokeiluissa

3 tietoyhteiskunta verkostoituneena globaalisena tietoyhteiskuntana, 1990 -luvun alusta painopiste information super highwayajattelussa, hajautetuissa verkoissa ja käyttäjissä

Suomi tietoyhteiskunnaksi: kansalliset linjaukset • lähtökohtana Suomen selviytymisen kannalta kansantalouteen ja hyvinvointiin kohdistuvat uhat ja paineet • teesi: ongelmien ratkaisussa pitkällä aikavälillä viesti- ja viestintätekniikka sekä verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja

• visio: Suomi on 2000 -luvun alkupuolella verkostomaisesti toimiva tietoyhteiskunta, maailman ykkösluokassa sovelluksissa ja tietoteollisuudessa

Suomen erinomaiset lähtökohdat: • • • koulutus ja tekninen osaaminen tietotekniikan käyttö tietotekniset sovellukset avoin kilpailu telepalveluissa tietoliikenteen infrastruktuuri

Teknisten viestimien kehittämisen vaiheet (Winston, B. Misunderstanding Media)

2. muunnos: odottamaton välttämättömyys Vaihe 2: prototyypit Vaihe 3: keksintö 3. muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen Teknisen toteutuksen taso Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso Menneisyys Tulevaisuus

Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi • tieteellinen perustietämys esimerkiksi painoteknologiasta, sähkömagneettisista ilmiöistä tai fotokineesistä

Teknisen toteutuksen taso 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Ensimmäinen muunnos: idean muodostuminen • muuttaa tieteelliset prosessit mahdollisten käytännön ratkaisujen testaamiseksi • luovuus, intuitio ja mielikuvitus korostuvat

Teknisen toteutuksen taso Vaihe 2: prototyypit 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Vaihe 2: prototyypit • ‘teknologistit’ alkavat rakentaa laitteita, joiden arvelevat toteuttavan ensimmäisen muunnoksen ideoita

2. muunnos: odottamaton välttämättömyys Teknisen toteutuksen taso Vaihe 2: prototyypit 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Toinen muunnos: odottamaton välttämättömyys • prototyypeistä keksintöjä a) muiden teknisten keksintöjen seurauksena, kuten rautatiet -> lennätin b) sosiaaliset paineet, kuten aikanaan uudenaikaisten yritysten edellyttämät kirjoituskoneet, puhelimet ja kopiokoneet tai globaalisten organisaatioiden verkkokokoukset c) kaupalliset tarpeet, kuten nopeat tietoliikenneyhteydet kotitietokoneiden kehittyessä

2. muunnos: odottamaton välttämättömyys Teknisen toteutuksen taso Vaihe 2: prototyypit Vaihe 3: keksintö 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Vaihe 3: keksintö • odottamaton välttämättömyys toimii katalyyttinä, kiihdyttimenä • esimerkkejä: -kirja, sanomalehti, verkkolehti -sähke, teleksi, sähköposti, tekstiviestit -puhelin, kännykkä, kommunikaattori -laskutikku, mekaaninen laskin, sähköinen laskin, tietokone

2. muunnos: odottamaton välttämättömyys 3. muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen Teknisen toteutuksen taso Vaihe 2: prototyypit Vaihe 3: keksintö 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Kolmas muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen • sitkatekijöitä, hidastavat uudisteen käyttöönottoa: a) olemassaolevat sosiaaliset kaavoittumat, kuten viestimien tapakäyttö b) vaikeus kammeta hallitsevassa asemassa oleva pois markkinoilta, kuten Apple (tai Linux) vastaan Microsoft c) jo tehdyt investoinnit viestintään, kuten Windows. XP vastaan Windows 2000 tai Mini. Disc vastaan CD

2. muunnos: odottamaton välttämättömyys Vaihe 2: prototyypit Vaihe 3: keksintö 3. muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen Teknisen toteutuksen taso Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Vaihe 4: tuotanto, spin-off’it, korvaajat • uudiste hyväksytään tuotantoon, mutta sitä voidaan muuntaa tai ottaa käyttöön eri tavalla kuin alunperin tarkoitettiin • spin-off’it eli sivutuotteet: CD-telineet; kännykänkuoret yms; Harry Potterin sivutuotteet • korvaajat: tuote korvautuu paremmalla, kuten mekaaniset laskimet sähköisillä tai Polaroidpikakamerat videolevyillä tai digikameroilla

2. muunnos: odottamaton välttämättömyys Vaihe 2: prototyypit Vaihe 3: keksintö 3. muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen Teknisen toteutuksen taso Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat 1. muunnos: idean muodostuminen Tieteellisen pätevyyden taso Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Menneisyys Tulevaisuus

Varjotoiminnot, shadow functions • David Holzman, Xerox Research Division • jokainen tekninen kehitys synnyttää ns varjotoimintoja • joita usein yritetään ratkaista teknisesti • jolloin syntyy uusia varjotoimintoja

Viestinnän varjotoiminnot • kaikki yhteydenpitoon liittyvät häiriöt, jotka estävät henkilöä toimimasta tehokkaasti työssään • esimerkki: puhelimen contact - privacy -dilemma

Viestinnän tutkimuksen suuntauksia ja perinteitä Kooste ja yhteennivominen

Vaikeuksia. . . 1 monet vanhat ongelmat on ratkaistu, uusia on ilmaantunut. Teoreettinen pluralismi hyväksytty tai oikeastaan jouduttu hyväksymään 2 viestinnän tutkimus on ollut halutonta vaikuttamaan käytäntöihin 3 viestinnällä ei selkeää tieteen statusta: ”ei tutki sellaista, joka olisi vain viestinnälle omaa” 4 ideologisia ja metodisia kiistoja edelleen Journal of Communication 1993

• siten on vaikeaa esittää yhtä tieteenalan kehityskuvaajaa • joukkoviestinnällä omansa, organisaatioviestinnällä omansa

Joukkoviestintätutkimuksen kehityksestä (Veikko Pietilä 1998) 1 hajanaisten avausten vaihe – vuosisadan vaihteesta 1930 -luvun lopulle 2 valtavirrat muodostuvat – 30 -luvulta 60 -luvun loppuun – MCR: Hovland, Lazarsfeld, Mc. Combs & Shaw, Noelle-Neumann – frankfurtilaisuus: Adorno, Horkheimer – kanadalaiset teknologiamallit: Mc. Luhan, Innis

3 ’ylikansallistumisvaihe’ – 60 -luvun lopulta eteenpäin – uusvasemmistolaisuus: mm Birminghamin koulukunta (Hall ym) – kulttuuritutkimus: Hall, Carey, Morley

Joukkoviestintätutkimuksen kehityksestä (Terhi Rantanen 1997) • varhainen saksalainen sanomalehtitiede 1850 -luv • Chicagon koulukunta 1920 -luv. • empiirisen viestinnän tutkimuksen nousu USAssa 1920 -luv. • tutkimuksen institutionalisoituminen II maailmansodan aikana • frankfurtilaisuus ja kriittinen tutkimus 1930 -luv. • kanadalaiset viestintäteknologiateoreetikot 1950 -luv. • kulttuurintutkimus 1960 -luvulta

Organisaatioviestinnän tutkimuksen kehityksestä Elisa Juholinin (1999) mukaan • kolme paradigmaa: – traditionaalis-funktionaalinen paradigma • mm Wiio, Åberg – dissipatiivinen paradigma • mm Aula – yhteisen vastuun, eräänlaisen ”kansalaisviestinnän” paradigma • mm Juholin