Johdatus viestintn kolmas luento Leif berg syksy 2001

Johdatus viestintään, kolmas luento Leif Åberg syksy 2001

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 12. 9. 2 sisäisviestintä 19. 9. 3 keskinäisviestintä 26. 9. 4 organisaatioviestintä 03. 10. 5 organisaatioviestintä 10. 6 joukkoviestintä 17. 10. 7 joukkoviestintä 24. 10. välitentti 31. 10. ei luentoa 07. 11. 8 verkkoviestintä 14. 11. 9 viestinnän tulevaisuus 21. 10 kooste 28. 11. lopputentti 12. rästitentti 10. 01. 2002

Keskinäisviestintä • suoraa vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä • jakautuu pari- eli dyaadiseen viestintään monenväliseen keskinäisviestintään eli pienryhmäviestintään

Keskinäisviestinnän ominaispiirteitä: • reaaliaikaista: tässä-ja-nyt • dynaamisuus korostuu: itse prosessi vaikuttaa lopputulokseen • ryhmädynamiikka vaikuttaa • eleet ja ilmeet vaikuttavat

Keskinäisviestintään vaikuttavat tekijät (Littlejohn 1992) viestijöiden ominaisuudet A konteksti: tilannetekijät B prosessuaaliset tekijät

Viestijöiden ominaisuudet • viestintäarkuus (apprehension, mm James Mc. Croskey 1970, Sallinen-Kuparinen -86): kielteinen, pysyvä tai tilannekohtainen puhumistapaan liittyvä affektiivinen reaktio, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä faktorit: 1 viestintähaluttomuus, 2 itsetunnon vähäisyys, 3 sosio-affektiivinen huolestuneisuus, 4 esiintymisjännitys

Viestijöiden ominaisuudet (jatkoa) • viestintätyyli (Robert Norton 1973): päämuodot: dominoiva, dramaattinen, radikaali, huomaavainen, avoin, ystävällinen • homophily-heterophily -malli: koettu samanlaisuus - erilaisuus

Tilannetekijät ja niiden tulkinta • Retorinen herkkyys: kyky ja halu sovittaa viestit yleisön mukaisiksi (Roderick Hart 1972) • Akkommodaatioteoria (Howard Giles 1987): viestijät sovittavat viestintäkäyttäytymistään, pyrkien joko konvergenssiin tai divergenssiin

Transaktioanalyysi (Eric Berne, Dorothy Jongewood) • lähtökohta: osapuolet vaikuttavat toisiinsa viestinnän aikana • prosessuaalinen malli: vuorovaikutus koostuu peräkkäisistä transaktioista, joihin kuuluu ensimmäisen lähettämä ärsyke ja toisen antama vastaus

transaktiot ovat limittäisiä 3. { { 1. B A . . { { A 2. 4.

TA: n toimintatilat: vanhempi aikuinen lapsi

TA: n toimintatilat: hoivaava vanhempi arvosteleva vanhempi aikuinen luonnonlapsi pikku professori mukautunut lapsi

Transaktio voi olla täydentyvä • ärsykkeeseen vastataan symmetrisesti • viestintä ei katkea itse transaktiosta johtuen täydentymätön • ärsyke ja vastaus eivät ole symmetrisiä • johtaa usein viestinnän keskeytymiseen

täydentyvä transaktio: HV AV A A LL PP ML

täydentymätön transaktio: HV AV A A LL PP ML

NLP • neurolinguistic programming • yhdistää neurologian, kielenkäytön ja sisäänrakennetut mallit • John Grinder ja Richard Bandler (1975): “the study of the structure of subjective experience”

NLP on kokoelma malleja, kuten • mallit, jotka linkittävät aistit, ajattelun ja fysiologiset prosessit: esimerkiksi nonverbaaliset vihjeet kuten silmän liikkeet, eleet, hengitys tai äänen sävy • lauseiden syvärakenteen ja yksilölliset representaatiojärjestelmät, esimerkiksi auditorinen: “I hear what You say” visuaalinen: “I see what You mean” kinesteettinen: “I’ve got a handle on that”

• päätösmallit: päätösmalli käyttäytyminen

• päätösmallit: päätösmalli käyttäytyminen toward goals tai away from non-goals

• päätösmallit: motivointi päätösmalli käyttäytyminen toward goals tai away from non-goals

Monenvälinen keskinäisviestintä dyaadiseen verrattuna mukaan tulevat • monimutkaisemmat dynaamiset prosessit • ryhmädynaamiset tekijät

Monenvälisen keskinäisviestinnän prosessissa korostuvat • eleet, ilmeet ja muu nonverbaalinen viestintä • tilannetekijät kuten tilan käyttö ja sijoittuminen • ryhmän kehitysvaihe ja tuolloin esiin nousevat ryhmädynaamiset tekijät (kuten roolit, normit ja ryhmädynaamiset pelit)

Eleet ja ilmeet (Ekmanin ja Friesenin funktiomalli) 1 Tunnusmerkit • merkkejä, jotka ryhmän - tai laajemmankin joukon - jäsenet tunnistavat ja joilla on suora puhuttu vastine • yleensä tilanteessa, jossa puhe ei riitä, kuten peukalokyyti tai kätten taputus

2 Kuvaajat • liittyvät puhuttuun, korostavat sitä • esimerkkejä: sormien käyttö luetteloinnissa tai kurvikkaan ihmisen kuvaus

3 Säätelijät • kumppanin viestinnän sanatonta säätelyä • pään nyökkäys, otsan rypistys, kulmakarvojen nosto, haukottelu tai kellon katselu

4 • • • Tunteen ilmaukset osoittavat tunnetiloja pääasiassa kasvoilla, myös koko keho yleismaailmallisia: yllättyneisyys, pelko, viha, inho, onnellisuus, suru, mielenkiinto

5 Sopeutteet • auttavat sopeutumaan kiusalliseen tilanteeseen • mm korvikeyskä, nenän niisto, kynän pureskelu, solmion oikaisu, tavaroiden järjestely pöydällä, käsien nyrkkiin puristaminen

Ryhmädynaamisia käsitteitä

Ryhmäroolit • • asiajohtaja yhdessäolojohtaja asiantuntija viihdyttäjä sovittelija vaitelias vaiennettu

Normit • ovat käyttäytymistä sääteleviä ja rajoittavia ohjeita • epäviralliset normit syntyvät pienryhmissä, esimerkiksi normi työtahdista tai ryhmän “nokkimisjärjestys” • voivat olla virallisten normien suuntaisia tai vastaisia

• normeihin liittyy palkkioita ja sanktioita: fyysisiä: taputus olkapäälle, kuritus aineellisia: palkankorotus, sakko henkisiä: kiitos, moite

• uudessa ryhmässä normit muodostuvat testauksen ja kokeilun kautta ryhmän toiminnan alkuvaiheessa • vanhat ryhmän jäsenet ovat tärkeitä normien siirtäjiä

Normien merkitys yksilön kannalta ryhmän ja työyhteisön kannalta • luovat turvallisuuden tunnetta: käyttäytymis- • sosiaalisen valvonnan odotukset väline • kahlitsevat ja • toimintaa turvataan, rajoittavat yksilön vaikka valvonta ei olisi vapautta: turhautumia konkreettista ja aggressioita

Ryhmän synergia mikä tahansa ryhmä voi vertyä synergiseksi: • synergia: 1+1+1=4 • ryhmä saa aikaan normaalitasoaan enemmän • jäsenet nauttivat työnsä jäljestä

Synergiselle ryhmälle ominaista • • suuri innostus korkea sitoutumis- ja motivaatioaste kokeilunhalu ryhmäylpeys ryhmä luo oman sisäisen murteensa ryhmä ei piittaa säännöistä toimissa sekoittuu työ ja huvi

Mikä laukaisee ryhmän synergian? • • haaste projekti tai muu uusi kokoonpano uusi, karismaattinen jäsen uusi - jopa nykyinenkin - johtaja, joka antaa tilaa ideoille

Mihin ryhmän synergia häviää? • • kun haaste muuttuu arkiseksi kun kantava hahmo lähtee kun ryhmän työ päättyy kun naapuriosaston esimies huolestuu

Ryhmädynaamiset pelit (TA) • • • pelaamisen syitä: ajankulu, vaihtelu palkkion eli sivelyn (stroke) saaminen pyrkimys saada muut toimimaan halutulla tavalla oman roolin vahvistaminen oman roolin muuttaminen

Syytöspelejä: • Mukautuneen lapsen tai Arvostelevan vanhemman pelejä • Jos sinua/häntä ei olisi -peli • Katso mitä sait minut tekemään -peli

Hyökkäyspelejä • Arvostelevan vanhemman tai Pikku professorin pelejä • Sainpas sinut -peli • Mitähän jos sinä ja hän ottaisitte yhteen peli • Pilkkuvirheen etsintä -peli • Kyllä mutta. . . -peli

Itsensä vähättelypelejä • • Mukautuneen lapsen pelejä Miksi minulle aina käy näin -peli Voi minua raukkaa -peli Mie oon muualta -peli

Pelien lopetus • • vievät aikaa ja vaikuttavat ihmissuhteisiin älä itse pelaa älä tallaa muita tai itseäsi lokaan opi antamaan ja vastaanottamaan positiivisia sivelyjä • katkaise peli ulkopuolisena: keskeytä tai tee peli näkyväksi • anna täydentymätön transaktio

Viestintä ja vaikuttaminen • viestintä on vaikuttanut, kun se on saanut aikaan jonkin muutoksen vastaanottajassa • viestintä on onnistunut, kun se saa aikaan lähettäjän haluaman muutoksen • viestinnän tehoa arvioitaessa tulevat mukaan viestintään käytetty aika ja vaiva

Pääsääntö: • mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen

vaikea ryhmän arvojen muutos, yhteisökulttuurin muutos pysyvä ryhmän käyttäytymisen muutos yksilön arvojen muutos pysyvä yksilön käyttäytymisen muutos ryhmähengen muutos ryhmän sitoutumisen muutos yksilön motivoituneisuuden ja sitoutumisen muutos yksilön asenteiden muutos yksilön tietojen muutos yksilön mielipiteiden muutos helppo

vaiva Ryhmän “vyörytys”! Ryhmähenki! Haaste! Synergia! Lisäksi: ryhmän käyttäytymisen muuttuminen Motivointi! Ryhmänsisäinen tuki ja painostus! Kokeilu! Lisäksi: Henkilökohtainen vaikuttaminen! Mielipidejohtajat! Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: yksilön käyttäytymisen muuttuminen Asiallinen tiedote, uutinen! Ymmärrettävyys! Uskottavuus! tietojen muuttuminen asenteen muuttuminen aika