Johdatus viestintn 5 luento keskinisviestint Leif berg syksy

Johdatus viestintään, 5. luento: keskinäisviestintä Leif Åberg syksy 2003

Keskinäisviestintä • suoraa vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä • jakautuu – pari- eli dyaadiseen viestintään – monenväliseen keskinäisviestintään eli pienryhmäviestintään

Keskinäisviestinnän ominaispiirteitä: • reaaliaikaista: tässä-ja-nyt • dynaamisuus korostuu: itse prosessi vaikuttaa lopputulokseen • ryhmädynamiikka vaikuttaa • eleet ja ilmeet vaikuttavat

Keskinäisviestintään vaikuttavat tekijät (Littlejohn 1992) viestijöiden ominaisuudet A konteksti: tilannetekijät B prosessuaaliset tekijät

Viestijöiden ominaisuudet • viestintäarkuus (apprehension, mm James Mc. Croskey 1970, Sallinen-Kuparinen -86): kielteinen, pysyvä tai tilannekohtainen puhumistapaan liittyvä affektiivinen reaktio, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä faktorit: 1 viestintähaluttomuus, 2 itsetunnon vähäisyys, 3 sosio-affektiivinen huolestuneisuus, 4 esiintymisjännitys

Viestijöiden ominaisuudet (jatkoa) • viestintätyyli (Robert Norton 1973): päämuodot: dominoiva, dramaattinen, radikaali, huomaavainen, avoin, ystävällinen • homophily-heterophily -malli: koettu samanlaisuus - erilaisuus

Tilannetekijät ja niiden tulkinta • Retorinen herkkyys: kyky ja halu sovittaa viestit yleisön mukaisiksi (Roderick Hart 1972) • Akkommodaatioteoria (Howard Giles 1987): viestijät sovittavat viestintäkäyttäytymistään, pyrkien joko konvergenssiin tai divergenssiin

• puheaktiteoria (J. L. Austin ja J. R. Searle, 1962): "How to Do Things with Words” – Teoria jakaa kielen käytölliset esiintymät kahteen suureen ryhmään: lauseisiin ja lausumiin • Lauseet ilmaisevat "lokutiivisia akteja” (foneettinen akti eli äännös, faattinen akti eli lauseen morfeemit; ja reettinen akti eli asiasisältö) • Lausumilla tarkoitetaan sitä, miten tiettyä lausetta käytetään puhetilanteessa

Illokutiivinen ja perlokutiivinen akti • Illokutiivinen akti – voidaan saada selville kysymällä, mitä puhuja on lauseellaan puhetilanteessa oikein tarkoittanut, mihin hän on pyrkinyt • Perlokutiivinen akti – syntyy siitä, miten kuulijat reagoivat puhujan illokutiiviseen aktiin • puheaktien sijaan puhutaan nykyään myös viestintäakteista

Puheaktien keskinäinen suhde • lokutiivinen: – kun sanomme jotain, välitämme sisällön; ”kas, bensatankin varoitusvalo syttyi” • illokutiivinen: – tällä sanomisella pyrimme johonkin, (nyt pitäisi mennä kohtapuoliin tankkaamaan) • perlokutiivinen: – joka saa aikaan toisessa joitain vaikutuksia ”pitääkö aina puuttua minun ajamiseeni!”

Illokutiiviset merkitykset (Searle) – direktiivinen: puhuja haluaa kuulijan tekevän jotakin – kommissiivinen: puhuja ilmaisee halunsa tehdä itse jotakin tulevaisuudessa – ekspressiivinen: puhuja ilmaisee tunteensa tai tunteenomaisen reaktionsa johonkin – representatiivinen: puhuja ilmaisee uskonsa lauseen totuusarvoon – deklaratiivinen: lausuma johtaa muutokseen kielenulkoisessa todellisuudessa

Transaktioanalyysi (Eric Berne, Dorothy Jongewood) • lähtökohta: osapuolet vaikuttavat toisiinsa viestinnän aikana • prosessuaalinen malli: vuorovaikutus koostuu peräkkäisistä transaktioista, joihin kuuluu ensimmäisen lähettämä ärsyke ja toisen antama vastaus

transaktiot ovat limittäisiä 3. { { 1. B A . . { { A 2. 4.

TA: n toimintatilat: vanhempi hoivaava vanhempi aikuinen lapsi luonnonlapsi arvosteleva vanhempi pikku professori mukautunut lapsi

Transaktio voi olla täydentyvä • ärsykkeeseen vastataan symmetrisesti • viestintä ei katkea itse transaktiosta johtuen täydentymätön • ärsyke ja vastaus eivät ole symmetrisiä • johtaa usein viestinnän keskeytymiseen

Täydentyviä ja täydentymättömiä transaktioita: HVAV HVAV HVAV A A A LL PP LL PP ML ML LL PP ML ML

Monenvälinen keskinäisviestintä dyaadiseen verrattuna mukaan tulevat • monimutkaisemmat dynaamiset prosessit • ryhmädynaamiset tekijät

Monenvälisen keskinäisviestinnän prosessissa korostuvat • eleet, ilmeet ja muu nonverbaalinen viestintä • tilannetekijät kuten tilan käyttö ja sijoittuminen • ryhmän kehitysvaihe ja tuolloin esiin nousevat ryhmädynaamiset tekijät (kuten roolit, normit ja ryhmädynaamiset pelit)

Eleet ja ilmeet (Ekmanin ja Friesenin funktiomalli) 1 Tunnusmerkit • merkkejä, jotka ryhmän - tai laajemmankin joukon - jäsenet tunnistavat ja joilla on suora puhuttu vastine • yleensä tilanteessa, jossa puhe ei riitä, kuten peukalokyyti tai kätten taputus

2 Kuvaajat • liittyvät puhuttuun, korostavat sitä • esimerkkejä: sormien käyttö luetteloinnissa tai kurvikkaan ihmisen kuvaus

3 Säätelijät • kumppanin viestinnän sanatonta säätelyä • pään nyökkäys, otsan rypistys, kulmakarvojen nosto, haukottelu tai kellon katselu

4 • • • Tunteen ilmaukset osoittavat tunnetiloja pääasiassa kasvoilla, myös koko keho yleismaailmallisia: yllättyneisyys, pelko, viha, inho, onnellisuus, suru, mielenkiinto

5 Sopeutteet • auttavat sopeutumaan kiusalliseen tilanteeseen • mm korvikeyskä, nenän niisto, kynän pureskelu, solmion oikaisu, tavaroiden järjestely pöydällä, käsien nyrkkiin puristaminen

Ryhmän synergia mikä tahansa ryhmä voi vertyä synergiseksi: • synergia: 1+1+1=4 • ryhmä saa aikaan normaalitasoaan enemmän • jäsenet nauttivat työnsä jäljestä

Synergiselle ryhmälle ominaista • • suuri innostus korkea sitoutumis- ja motivaatioaste kokeilunhalu ryhmäylpeys ryhmä luo oman sisäisen murteensa ryhmä ei piittaa säännöistä toimissa sekoittuu työ ja huvi

Mikä laukaisee ryhmän synergian? • • haaste projekti tai muu uusi kokoonpano uusi, karismaattinen jäsen uusi - jopa nykyinenkin - johtaja, joka antaa tilaa ideoille

Mihin ryhmän synergia häviää? • • kun haaste muuttuu arkiseksi kun kantava hahmo lähtee kun ryhmän työ päättyy kun naapuriosaston esimies huolestuu

Viestintä ja vaikuttaminen • viestintä on vaikuttanut, kun se on saanut aikaan jonkin muutoksen vastaanottajassa • viestintä on onnistunut, kun se saa aikaan lähettäjän haluaman muutoksen • viestinnän tehoa arvioitaessa tulevat mukaan viestintään käytetty aika ja vaiva

Pääsääntö: • mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen

vaikea ryhmän arvojen muutos, yhteisökulttuurin muutos pysyvä ryhmän käyttäytymisen muutos yksilön arvojen muutos pysyvä yksilön käyttäytymisen muutos ryhmähengen muutos ryhmän sitoutumisen muutos yksilön motivoituneisuuden ja sitoutumisen muutos yksilön asenteiden muutos yksilön tietojen muutos yksilön mielipiteiden muutos helppo

vaiva Ryhmän “vyörytys”! Ryhmähenki! Haaste! Synergia! Lisäksi: ryhmän käyttäytymisen muuttuminen Motivointi! Ryhmänsisäinen tuki ja painostus! Kokeilu! Lisäksi: Henkilökohtainen vaikuttaminen! Mielipidejohtajat! Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: yksilön käyttäytymisen muuttuminen Asiallinen tiedote, uutinen! Ymmärrettävyys! Uskottavuus! tietojen muuttuminen asenteen muuttuminen aika