Johdatus viestintn 2 luento viestint on prosessi Leif

Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi Leif Åberg syksy 2004

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 15. 09. 2 viestintä on prosessi 22. 09. 7 3 viestintä on merkityksen 8 antoa ja tulkintaa 29. 09. 9 4 viestintä on yhteisyyttä 06. 10 5 edelliset teemat jatkuvat 13. 10. 6 keskinäisviestintä 20. 10. välitentti 27. 10. organisaatioviestintä 03. 11. joukkoviestintä 10. 11. verkkoviestintä 17. 11. viestinnän tulevaisuus ja kooste 24. 11. ei luentoa 01. 12. lopputentti 08. 12. rästitentti 13. 01. 2005 (ja 23. 05. )

Edellisellä kerralla tapahtui: Peruskäsitteet: • viestintä • viestinnän kolme lähestymiskulmaa • viestinnän fysiologinen perusta

Viestintä on prosessi

Lineaarinen viestinnän malli X A X B= X

Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947) lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaanottaja

Tämän päivän prosessimallit • viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina • mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista – attraktorit, fraktaalit – perhosefekti – bifurkaatio eli jakson kahdentuminen

Uusissa viestinnän malleissa korostuvat siten • vastaanottaja: – passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi • merkityksenanto: – osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille • viestintätapahtuman dynaaminen satunnaisluonne: – itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen • konteksti, puitteet: – fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään

Epälineaarinen viestinnän malli idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Tärkeät vaiheet vuorovaikutus ideaa ”lamppu” tulkitaan, puetaan sanomaksi A ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi B

Lähettäjä idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Lähettäjä • oli aiemmin selkeästi fokuksessa • nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

Vastaanottaja idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Vastaanottaja • joku, joka ottaa sanoman vastaan • yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö • ongelmia: yleisön käsite – public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta – audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Sanoma • Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja • joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

Viesti • Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

Merkkejä: • • • äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke: • mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: • sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

Mahdollinen -> toteutuva ärsyke: • havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy • muutos: erotuskynnys ylittyy • äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

Kanava ja viestin idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Kanava ja viestin • Kanava: vakiintunut viestintäyhteys • Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

Häiriöt idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Häiriöt: • Este: sanoma ei mene lainkaan perille • Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä • Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen • Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. • Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

Palaute ja vuorovaikutus idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Palaute • järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta • Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan • Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

Vuorovaikutus • mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta • kaikki osapuolet saavat palautetta tästä • näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa ”vuorollaan” toiseen • lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa

Informaatio idea mielikuva ”lamppu” puetaan A sanoma kanava häiriöt B tulkitaan

Sanomat ja viestit kantavat informaatiota • Informaatioteorioita: – semanttinen – syntaktinen eli matemaattinen – pragmaattinen

Semanttinen informaatioteoria • Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' • Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria • Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen • Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

Pragmaattinen informaatioteoria • Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta • Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

Eräitä kaaosteoreettisia käsitteitä ja malleja • attraktori – järjestelmälle ominainen liikerata – yksinkertainen attraktori, esim heilurin liike – outo attraktori, esim veden pyörteily virrassa tai säätilan muuttuminen • fraktaali – Mandelbrot – eri mittakaavassa itseään toistava muoto – esimerkiksi rantaviiva

• perhosefekti – Lorenz – äärettömän pieni muutos alkuarvoissa voi prosessin myöhemmässä vaiheessa saada aikaan suuria muutoksia – esim perhosen siipien leyhähdys -> tornadon reitti

• bifurkaatio – May – Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi – Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu – Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta

diversiteetti Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen kohti järjestystä kohti kaaosta

Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula diversiteetti 1994, 1999 Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta

• Integroiva viestintä: – ohjaa kohti järjestystä – tarkkaa, kirjaimellista – reaktiivista – tarkoituksellista – toimii hyvin kriisin jälkeen • Dissipatiivinen viestintä: – – – ohjaa kohti kaaosta metaforista proaktiivista spontaania toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä