JOHANN FRIDRICH HERBART KLASSIKOT Johann Friedrich Herbart 1776

JOHANN FRIDRICH HERBART KLASSIKOT

Johann Friedrich Herbart (1776– 1841) Saksalainen filosofi, psykologi ja ”tieteelisn pedagogiikan” perustaja Kasvatustieteen rakentaija Kävi latinakouluun, oppi äidiltään maantidon, historian ja klassisten kielten Jenan yliopistossa , jolloin hän opiskeli filosofiaa ja tulivat eri mieltä hänen opettajansa Fichten juuri siksi Fichte oli opettanut hänet ajattelemaan loogisesti.

ØOpintojensa jälkeen Herbart toiminut kotiopettjana Svetsissä ØPestalozzin pedagogiika, Herbart tapasi ja tuli tietää Pestalozzin ØHerbart lähti opiskelemaan Kreikan ja matematiikkaa Bremen kolme vuotta, ja sitten lopulta siirtyi osallistua Göttingen välillä 1801 1809 Ø 1802 lähtien toiminut professorina Göttingenin yliopistossa

Herbarin vaikutus ja teoria üKasvatusfilosofia üPsykologia üOpetusteoria, pedagogiika üHerbari toiminut lehtorina Göttingenin ylioistossa

Sivistysfilosofinen konteksti-Pakko ja Vapaus o Luoda systemaattinen ja looginen kasvaustieteelinen oppirakennelma o Rakentui etiikasta ja psykologiasta o Etiika-pyrkiä o Psykologian- näyttää keinot

Filosofia, mukaan Herbart, alkaa jossa pohditaan kun meidän empiiristä käsityksiä, ja koostuu uskonpuhdistus ja laatiminen näiden, sen kolme ensisijaista toimialaa määräytyy niin monia erilaisia muotoja laatimiseen. Logiikka, joka seisoo ensimmäinen, on tehdä meidän käsityksiä ja tuomiot ja reasonings niistä johtuvat selkeä ja selvä

Psykologia Herbart käsitys Real Herbart osaltaan pedagogi ikan psykologi nen perusta auttaa helpottama an paremmin oppimista sekä varmistaa lasten luonteen kehittymise n. Hän näyttänyt psykologi an rooli koulutuks een. Herbart tuli eri mieltä Kantin miten todellin en tieto on saatu Herbart ajatellut, että ajatukset eivät olleet tarkkoja jäljitelmiä olemassa olevia tavaroita maailmassa, mutta että ne olivat suoraan seurausta vuorovaikutukse sta yksilön kokemuksia ulkoisen ympäristön. Yksityishenkilö voi vain saada kaikki tosiasiat ja niihin liittyvien totuuden ymmärtää, miten heidän henkinen edustustot yhdistää ja mahdollisesti estää tai edistää toisiaan.

Apperception oli keskeinen rooli Herbart koulutus teoria. Hän näki apperception enemmän keskeinen luokkahuoneessa kuin tunnekäsitys koska keskitytään lapsen apperceiving massa suhteessa materiaalin opetti voi ilmoittaa opettajat miten toteuttaa materiaalia siten ohjata lapsen ajatuksista osallistua tiettyjä tietoja.

Teologian Herbart järjestetään väite suunnittelusta yhtä pätevä jumalallisen aktiivisuutta ihmisen ja perustella usko supersensible todellinen, siitä, mikä on kuitenkin tarkka tieto ei ole puolustettavissa eikä käytännön syistä toivottavaa.

Pedagogiika Herbart omaksui että vain tulemalla tuottavia kansalaisia voisi ihmiset täyttämään todellisen tarkoituksen: "Hän uskoi, että jokainen lapsi on syntynyt ainutlaatuiset mahdollisuudet, hänen Yksilöllisyys, mutta tätä potentiaalia pysyi täyttämättä kunnes se analysoitiin ja transformoitiin koulutuksen mukaisesti, mitä hän pitää kertyneet arvot sivilisaation ". Vain muodollinen, tiukka koulutus voi, hän uskoi, tarjoavat puitteet moraalista ja henkistä kehitystä. Viisi johtoajatusta joka sävelsi käsite yksittäisten kypsymisen olivat sisäisen vapauden, Perfection, hyväntahtoisuus, oikeus-, ja Equity tai Älkää. Herbart suositteli, että opettajat käyttävät menetelmiä viisi muodollista vaihetta: "Tätä rakennetta opettaja valmistettu aihe kiinnostaa lapsia, esitti, että aihe, ja kysyi heiltä induktiivisesti, niin että he saavuttivat uutta tietoa sen perusteella, mitä he olivat jo tiedossa, katsoin taakseni, ja deduktiivisesti kiteytti opetus saavutukset, sitten liittyvät ne moraalisia opetuksia varten elämään ".

Estetiikka ja etiikka Herbart katsoo olevan pelkistettävissä viisi, jotka eivät myönnä muiden yksinkertaistamiseen; ja niitä vastaavat ovat niin paljon moraalisia ajatuksia, seuraavasti: Sisäinen vapaus, taustalla suhde on, että yksilön tahto hänen arvionsa siitä Herbart katsoo olevan pelkistettävissä viisi, jotka eivät myönnä muiden yksinkertaistamiseen; ja niitä vastaavat ovat niin paljon moraalisia ajatuksia, seuraavasti: Täydellisyyttä, suhde on se, että hänen useat volitions toisiaan osalta intensiteetti, lajikkeen ja keskittyminen Hyväntahtoisuus, suhde on, että välillä oman tahtonsa ja ajatus toisen

LÄHTEET • http: //luokamia. com/article/johann-friedrich-herbart • https: //fi. wikipedia. org/wiki/Johann_Friedrich_Herbart • Platonista transmodernismiin Kasvatusalan tutkimuksia Risto Rinne, Hnnelle Niemi, Jouni Välijärvi, Juhani Tähtinen