Jkauden jlkeinen aika Kpl 8 s 56 60

Jääkauden jälkeinen aika Kpl 8 s. 56 -60

Mannerjään sulaminen �Paikoin 3 km paksu jäävaippa painoi maankuorta lommolle jopa 1000 m jäätikkö suli Suomen päältä noin 10 000 vuotta sitten maa alkoi nousta palautuakseen jääkautta edeltäneeseen korkeustasoon (maan nousua tapahtui jo jään alla arviolta 500 m) lommoa on edelleen 80 -120 m, jonka oikenemisaika olisi 7 000 -12 000 vuotta maa kohoaa Pohjanmaan rannikolla lähes sentin vuodessa, Etelä-Suomessa muutaman millin

Tehtävä: Todisteita maan kohoamisesta jäätikön sulamisen jälkeen �Lue kpl 8 �Kerro tekstin perusteella, mistä voidaan päätellä, että maa on kohonnut jääkauden jälkeen (todisteita maan kohoamisesta) �Kirjoita vihkoon ranskalaisilla viivoilla

Vastaukset: Todisteita maan kohoamisesta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Salmet kuroutuvat umpeen Merestä (luodot) nousee uusia saaria Saaret liittyvät mantereeseen Matalat kalavedet jäävät vesijättömaiksi (käyttökelvottomia) Laaksosavikot Muinaisrannat eli pirunpellot Satamien ja kaupunkien siirtäminen/uudelleenrakennus rannikoille Rannan siirtyminen merelle päin

9. Satamaväyliä ruopattava 10. Järvien laskujoet muuttaneet suuntaa (reitit muuttuneet) 11. Jokisuiden siirtyminen 12. Tulvaongelmat Pohjanmaan virroissa 13. Merissä eläviä eläimiä ja kasveja jäänyt saarroksiin järvialtaisiin 14. Vesieläinten ja –kasvien fossiileja löytyy kuivalta maalta 15. Maanjäristykset

Kpl 8 Pohjolan luonto muuttuu Jääkauden aikana mannerjään peittämät alueet elotonta aavikkoa ja reuna-alueet kalliota ja kivikkoa � Kasvillisuus levisi jäätikön sulaessa �

1. ◦ ◦ ◦ 2. ◦ ◦ ◦ Arktinen kylmä ja kuiva ilmasto n. 10000 v. sitten Tundrakasvillisuus siirtyi jäänreunan mukana pohjoiseen: varpuja, ruohoa, ankaraa ilmastoa sietäviä ja matalakasvuisia kukkakasveja Vuoden keskilämpötila alle 0°C Tunturipeura, naali, sopuli, hylkeet, delfiinit Kuiva mannerilmasto 9000 v. Sitten ensimmäiset metsät Pohjolassa (matalat tunturikoivikot) Koivumetsiä (tuhat vuotta valtapuuna), jotka mäntymetsät myöhemmin syrjäyttivät männystä yleisin puulaji Vuoden keskilämpötila vaihteli 0 -6°C välillä

3. ◦ ◦ 4. ◦ ◦ Lämmin ja kostea meri-ilmasto n. 7000 v. sitten ilmasto alkoi lämmetä: vuoden keskilämpötilat 6 -8°C (lämpökauden huippu 6000 v. sitten) Puulajisto monipuolistui: tervaleppä, pihlaja, vaahtera, jalava (jalot lehtipuut) Viileä ja kostea väli-ilmasto Ilmasto viileni jälleen noin 5000 v. sitten Vuoden keskilämpötila 4 -5°C (EteläSuomessa) Kasvien pohjoisrajat siirtyivät nykyisille paikoille Kuusi levisi idästä