IV Luonnon monimuotoisuus BI 1 IV Luonnon monimuotoisuus

IV Luonnon monimuotoisuus BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

16. Eläinkunta Sisällys 1. Avainsanat 2. Eläimet 3. Sienieläimet 4. Polttiaiseläimet 5. Laakamadot 6. Nivelmadot 7. Nilviäiset 8. Niveljalkaiset BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta 9. Piikkinahkaiset 10. Selkäjänteiset 11. Kalat 12. Sammakkoeläimet 13. Matelijat 14. Linnut 15. Nisäkkäät 17. Tehtävät 18. Kuvat Otava

Avainsanat • • • eläinkunnan evoluutio sienieläimet polttiaiseläimet laakamadot nivelmadot nilviäiset niveljalkaiset piikkinahkaiset selkäjänteiset (kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät) BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Eläimet • • Eläimet ovat monisoluisia, aitotumaisia, heterotrofisia eli toisenvaraisia eliöitä. Nykymaapallon eläimet jaetaan 34 pääjaksoon. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Sienieläimet • • • Vanhimpia ja alkeellisimpia monisoluisia. Askel yksisoluisuudesta monisoluisuuteen. esim. järvisieni, pesusieni BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Polttiaiseläimet • • • Rakenteeltaan yksinkertaisia eläimiä. Hermo-, aistin-, ja poltinsoluja sekä kyky liikkua. jako: polyypit, meduusat ja korallit. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Laakamadot • • Kehittyneitä piirteitä: kaksikylkisyys, kyky liikkua ja alkeellinen hermosto. Jako: lattanat sekä loisina elävät verimadot ja heisimadot. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Nivelmadot • • • ruumiinontelo, kaksiaukkoinen ruuansulatuskanava ja suljettu verenkiertojärjestelmä tikapuuhermosto jako: harvasukamadot, monisukamadot ja juotikkaat. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Nilviäiset • • kehittynyt ruuansulatuskanava, avoin verenkierto, kidukset tai alkeelliset keuhkot. jako: simpukat, kotilot ja pääjalkaiset. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Niveljalkaiset • • • Eläinkunnan runsaslajisin pääjakso. 80 % eläinlajeista on niveljalkaisia. Jaokkeellinen, nivelikäs ruumis ja tikapuuhermosto. Aistit ovat melko hyvin kehittyneet. Suojaava kitiinikuori toimii ulkoisena tukirankana. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Piikkinahkaiset • • Kehittynyt ryhmä yksilönkehityksen ja ruumiinontelon rakenteen vuoksi. Tunnetuimpia ovat meritähdet ja merisiilit. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Selkäjänteiset Yhteisiä piirteitä: – kaksikylkisyys – jaokkeellinen ruumis – lihaksisto – ainakin jossakin kehitysvaiheessa selkäjänne, selkäydin ja pyrstöevä tai häntä. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Kalat • • Vanhimpia selkärankaisia ovat ympyräsuiset eli leuattomat kalat Leuallisten kalojen evoluutiossa on kolme linjaa: – rustokalat, – varsievä- ja keuhkokalat – varsinaiset luukalat. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Sammakkoeläimet • • Polveutuvat elämän vanhalla ajalla eläneistä varsieväisistä kaloista. Pystyvät elämään osittain kuivalla maalla. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Matelijat • • Ilmaston kuivuminen johti lajien joukkosukupuuttoon, jolloin matelijat pääsivät uusille elinalueille. Ovat täysin maaelämään sopeutuneita – sarveistunut iho – keuhkohengitys – sisäinen hedelmöitys – kuivuutta kestävät munat. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Linnut • • Kehittyivät pienikokoisista petohirmuliskoista. muninta, tasalämpöisyys, tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, höyhenpeite, hyvät aistit ja muisti BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Nisäkkäät • • • Lintujen tavoin kehittyneet matelijoista elämän keskiajalla. karvapeite, tehokas verenkierto, hyvät aistit ja hyvin kehittyneet aivot jako – munivat nisäkkäät – pussieläimet – istukalliset nisäkkäät BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Tehtävät 1. 2. 3. 4. 5. Esimerkkilajit Poikkeukselliset nisäkkäät Pääjaksot Vedestä maalle Matelijoiden valtakausi BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

1. Esimerkkilajit Tee taulukko vihkoosi ja täytä. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

2. Poikkeukselliset nisäkkäät Selvitä, miksi nokkaeläimet ja pussieläimet ovat poikkeuksellisia nisäkkäitä. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

3. Pääjaksot Ryhmätyö pääjaksoista. Kertokaa seuraavat asiat: • esimerkkilajeja • ruumiin muoto (epäsäännöllinen, säteittäissymmetrinen, kaksikylkinen) • hermosto ja aistit • hengitys • verenkiertoelimistö • ruuansulatuselimistö • erityselimistö (kuona-aineiden poisto) • lisääntyminen • elinympäristöt • tietoja evoluutiosta • merkitys ihmiselle ja ekosysteemeille. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

4. Vedestä maalle Eläinten evoluutiossa siirtyminen vedestä maalle oli huomattava taitekohta. Millaisiin rakenteellisiin ja fysiologisiin sopeutumiin tämä johti? (YO-tehtävä S-96) BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

5. Matelijoiden valtakausi Elämän keskiajalla (mesotsooisella maailmankaudella) matelijoiden laji ja yksilömäärä oli suurimmillaan. Kauden lopulla n. 65 milj. vuotta sitten suurin osa matelijoista hävisi lyhyessä ajassa. a) Mitkä syyt johtivat matelijoiden valta-asemaan? b) Miten matelijoiden sopeutumislevittäytyminen ilmeni? c) Mitä käsityksiä on esitetty matelijoiden valtakauden päättymisen syistä? (YO-tehtävä K-94) BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Vastaus: 1. Esimerkkilajit Luokka Esimerkkilaji Iho Hengitys -elimet Sydän & verenkierto Lämpötalous Lisääntyminen Rusto-kalat hai hammassuomut kidukset 1 eteinen ja kammio, avoin verenkierto vaihtolämpöinen sisäinen hedelmöitys Luukalat ahven suomupeite kidukset 1 eteinen ja kammio, avoin verenkierto vaihtolämpöinen ulkoinen hedelmöitys Sammakkoeläimet rupikonna kostea, ohut iho, keuhkot 2 eteistä, 1 kammio vaihtolämpöinen ulkoinen hedelmöitys BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Vastaus: 1. Esimerkkilajit Luokka Esimerkkilaji Iho Hengityselimet Sydän & verenkierto Lämpötalous Lisääntyminen Matelijat kilpikonna, sisilisko, krokotiili, kyy sarveistunut keuhkot 2 eteistä, 1 kammio vaihtolämpöinen sisäinen hedelmöitys, muna, poikasia ei ruokita Linnut keisaripingviini, talitiainen höyhenpeite suojaa keuhkot täydellinen verenkierto: 2 eteistä ja kammiota tasalämpöinen sisäinen hedelmöitys, muna, poikasia ruokitaan Nisäkkäät vesinokkaeläin, kenguru, hirvi yleensä karvapeite suojaa keuhkot täydellinen verenkierto: 2 eteistä ja kammiota tasalämpöinen sisäinen hedelmöitys, istukkanisäkkäillä sikiö kehittyy kohdussa, poikanen imee maitoa BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Vastaus: 2. Poikkeukselliset nisäkkäät Nokkaeläimillä ja pussieläimillä ei ole istukkaa. Nokkaeläimen poikanen syntyy munasta. Poikasta imetetään maidolla. Pussieläimen poikanen syntyy pienenä ja vähän kehittyneenä. Se kiipeää emon pussiin, jossa se jatkaa kehittymistään. Energiaa se saa imemällä pussissa olevasta nisästä maitoa. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Vastaus: 4. Vedestä maalle • Tukiranka vahvistui siten, että se pysyi kannattamaan maaeläintä. • Keuhkot kehittyivät, verenkiertoelimistö kehittyi tehokkaammaksi. Sydän kehittyi nelilokeroiseksi. • Kuiva iho, matelijoilla paksu ja suomuinen iho. • Välikorvaan kehittyneet tärykalvo ja kuuloluut mahdollistivat kuulemisen. Näköaisti kehittyi tarkaksi, sarveiskalvoa puhdistavat ja suojaavat silmäluomet ja kyynelrauhaset kehittyivät. • Munuaisten avulla maaselkärankainen pystyi vähentämään vedenhukkaa. • Sisäinen siitos, sikiökalvot, muna, kohtu. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Vastaus: 5. Matelijoiden valtakausi a) • • Ilmasto muuttui kuivemmaksi, jolloin sammakkoeläimiä paremmin kuivaan ilmaan sopeutuneet matelijat saivat kilpailuedun (suomupeite, muna, keuhkot, hyvä tukiranka, paremmin maanpinnalla toimivat aistit). Monet sammakkoeläinryhmät kuolivat syystä tai toisesta sukupuuttoon kahdessa suuressa sukupuuttoaallossa (permi-trias ja trias-jura). Näin matelijat valtasivat monia kilpailijoilta vapautuneita elinympäristöjä. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Vastaus: 5. Matelijoiden valtakausi b) Kehittyi monia uusia matelijaryhmiä erilaisiin elinympäristöihin: • vesielämään sopeutuneita liskoja (kala- ja joutsenliskot) • lentoliskoja • suuria nelijalkaisia kasvinsyöjäliskoja • kahdella jalalla liikkuneita petoja. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava

Vastaus: 5. Matelijoiden valtakausi c) • • • Liitukauden lopussa ilmasto viileni, mikä heikensi vaihtolämpöisten eläinten elinmahdollisuuksia. Asteroidin törmäys maahan synnytti paksun ja melko pysyvän tomuja pölypilven, joka esti auringon säteiden pääsyn maanpinnalle. Ilmasto viileni, tuottajien perustuotanto väheni ja monia eliöryhmiä, mm. hirmuliskoja, kohtasi sukupuutto. Myös aktiivinen tulivuoritoiminta mahdollisesti vaikeutti vaihtolämpöisten matelijoiden menestymistä. Nisäkkäiden sopeutumislevittäytyminen mahdollisesti nopeutti joidenkin hirmuliskolajien sukupuuttoa. BI 1 • IV Luonnon monimuotoisuus • 16. Eläinkunta Otava