ITOIKEUS z Viveca Still Ohjelmistojen IPR ja sopimusasiat















































- Slides: 47
IT-OIKEUS z. Viveca Still: Ohjelmistojen IPR- ja sopimusasiat z. Tuomas Pöysti: IT- ja tietohallintosopimukset, tietosuoja, tietoturva, rikosoikeus © Viveca Still, 2001
Ohjelmistojen oikeudellinen suoja z. Mitä suojataan, miten ja miksi? y. Immateriaalioikeudellinen suoja: tekijänoikeus, patentti, hyödyllisyysmalli, piirimalli x. Sopimuksesta riippumaton suoja y. Sopimusoikeudellinen suoja x. Sopimukseen perustuva suoja y. Tekninen suoja © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeudellinen suoja z. Kenellä on tekijänoikeus? z. Tekijänoikeuden laajuus, voimakkuus ja kesto z. Tekijänoikeus vs. vapaa kilpailu z. Tekijänoikeus vs. informaation vapaus z. Tekijänoikeuden kehityksestä © Viveca Still, 2001
Kenellä on tekijänoikeus? z. Joka on teoksen luonut (TOL 1 §) y. Palvelussuhteessa tehty tietokoneohjelma tai tietokanta tekijänoikeus työnantajalla (TOL 40 b §) x. Ei koske korkeakoulun opetus- ja tutkimustyötä y. Yhteisteos jaettu tekijänoikeus (TOL 7 §) y. Käännös, muunneltu teos, kokoomateos tekijänoikeus omaan työpanokseen (TOL 4 § ja 5 §) © Viveca Still, 2001
Ero tekijänoikeus lähioikeudet z. TOL perustuu jaottelulle tekijänoikeus ”tekijänoikeutta lähellä olevat oikeudet” y. Lähioikeudet ”epätäydellisiä” tekijänoikeuksia. y. Esim. esittävien taiteilijoiden, yleisradio-, levy - ja elokuvayhtiöiden, valokuvaajien oikeudet z. Erottelu vaikuttaa esim. kanneoikeuteen y. Onko Nintendo elokuvateos vai tietokoneohjelma? x. Vrt Ruotsin HD B 4402 -97 ja Lewig Galoob Toys, © Viveca Still, 2001 Inc. V. Nintendo of America, Inc. 1992
Tekijänoikeuden laajuus z. Ideaa ei suojata, vaan muoto z. Teos abstraktiona vs. teoskappale y. Kappaleen myynti teoksen lisensiointi y=> Omistusoikeuden siirtäminen ei ole tekijänoikeudellisesti relevantti teko; Poikkeuksena tietokoneohjelmat, tietokannat? z. Teoskynnys y. Mitä tietokoneohjelmassa suojataan? y. Ks. Saarenpään artikkeli © Viveca Still, 2001
Mitä tietokoneohjelmassa suojataan? z. Lähdekoodi z. Rakenteelliset elementit z. Tekijänoikeuden ala- ja yläraja z. Tietokoneohjelman suojan erityispiirteet: ykieli, laitteistot ja erilaiset rajapinnat standardeineen © Viveca Still, 2001
Davisin samanlaisuusvertailu: z. Keskeiset tekijät: y. Lähdekoodi sinänsä y. Lähdekoodin sisältämä dokumentaatio y. Lähdekoodissa muistipaikkojen nimet y. Lähdekoodissa tarpettomiksi käyneet koodit y. Samanlaiset ohjelman sisältöä koskevat väärinkäsitykset ja virheet y. Samanlaiset makrot, koska niiden kirjoittaminen on tavanomaista ohjelmointia © Viveca Still, 2001 vaikeampaa
y. Datan rakenteen samanlaisuudet y. Tiedostojen samanlainen rakenne y. Käyttäjäliitynnän ja rajapintojen samanlaisuus y. Ohjelmointikäsiala y. Datan kulun kaavio y. Vuokaavio, ei kuitenkaan yleisimmän tason y. Ongelmanratkaisumalli (dekompositio) y. Ohjelmaan liittyvät palvelut © Viveca Still, 2001
Teoslajeja z. Kirjallinen taiteellinen teos ysuullinen esitys ysävellys- tai näyttämöteos yelokuvateos yvalokuvateos ymuu kuvataiteen teos yrakennustaiteen, taidekäsityön taideteollisuuden tuote etc. ytietokoneohjelma © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeuden voimakkuus z. Yksinoikeus - oikeus korvaukseen - ei edes korvausta (tekijänoikeuden rajoitukset ja poikkeukset) z”Yksinoikeus määrätä teoksesta” y. Taloudelliset oikeudet xoikeus valmistaa kopioita, levittää tai muutoin saattaa yleisön saataviin y. Moraaliset oikeudet xisyysoikeus xrespektio-oikeus © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeuden poikkeukset z. Tietokoneohjelmien osalta on olemassa erityissäännöksiä TOL 25 j§: yoikeus valmistaa ohjelmasta sellaiset kappaleet ja tehdä ohjelmaan sellaisia muutoksia, jotka ovat tarpeen ohjelman käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen (koskee myös virheiden korjaamista) x. Tästä voi sopimuksin poiketa © Viveca Still, 2001
yvarmuuskappaleen valmistaminen x. Pakollinen rajoitus y”oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, tarkastella, tutkia ja kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoitten ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos hän tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen tai ohjelman näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä. ” x. Pakollinen rajoitus © Viveca Still, 2001
z. TOL 25 k§: Oikeus kopioida ja kääntää ohjelman koodi, jos toimenpiteet välttämättömiä yhteentoimivuuden saavuttamiseksi y. Vain sillä ehdolla, että 1) sen tekee siihen oikeutettu taho (lisenssinhaltija), 2) yhteentoimivuuden kannalta tarpeellinen tieto ei ole helposti ja nopeasti saatavilla ja 3) toimenpiteet rajoittuvat vain ohjelman tarpeellisiin osiin. © Viveca Still, 2001
z. TOL 25 k§ jatkuu: y. Näin saatuja tietoja ei saa 1) käyttää muuhun tarkoitukseen, 2) antaa muille, 3) käyttää ilmaisumuodoltaan huomattavassa määrin samanlaisen tietokoneohjelman kehittämiseen, valmistamiseen tai markkinoille saattamiseen taikka muuhun tekijänoikeutta loukkaavaan toimeen. y. TOL 25 k§ on pakottava. © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeuden kesto z 70 vuotta tekijän kuolemasta y 70 vuotta julkaisemisesta tietyissä tapauksissa ylähioikeuksien osalta suoja-aika on 50 vuotta x. Poikkeus: Luettelo, talukko tai ohjelma, jossa yh yhdisteltynä suuri määrä tietoja -> 10 v. Julkaisemisesta tai 15 v. Valmistumisesta xulkomainen sanomalehtitiedotus -> 12 v. © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeus vs. vapaa kilpailu z. Tekijänoikeus monopoli (yksinoikeus esteenä kilpailijoiden toiminnalle), joka periaatteessa ristiriitadassa vapaan kilpailun kanssa y. Ilman tekijänoikeutta ei olisi insentiivejä tuottaa teoksia y. Oikeuden väärinkäyttö vaarana © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeus vs. informaation vapaus z. Tekijänoikeus saattaa estää informaation kulkua yhteiskunnassa ysiksi tekijänoikeudesta säädetty poikkeuksia, esim. sopimuslisenssi (oikeus korvaukseen, ei käytön estäminen), käyttöoikeus (sitaattioikeus, päiväntapahtumat, luovutetun teoksen näyttäminen, julkinen esittäminen opetuksessa ja jumalanpalveluksessa, julkiset lausumat, asiakirjajulkisuus ym. ) y. Väärinkäyttö vaarana, esim. scientologi-kirkko © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeuden kehityksestä z. Tekijänoikeuden expansiivisuus y. Tekijänoikeuden laajuuden, voimakkuuden ja keston lisääntyminen, teoslajien ja relevanttien henkilörelaatioiden lisääntyminen y. Tekijänoikeusmaksimalismi jatkuu - vai häämöttääkö raja? © Viveca Still, 2001
Patenttioikeudellinen suoja z. Mikä on patenttioikeus? z. Nykytilanne: voiko tietokoneohjelmia patentoida? z. Vertailu tekijänoikeudellinen, patenttioikeudellinen suoja © Viveca Still, 2001
Mikä on patenttioikeus? z. Suojan kohde: idea, funktionaalisuus z. Keskeisenä ideana taloudellisen panostuksen suoja (taloudelliset oikeudet), tekijänoikeudessa tärkeää myös tekijän kunnia (moraaliset oikeudet) z. Suojaedellytykset y. Uutuus y. Keksinnöllisyys y. Tekninen teho, luonne ja toistettavuus © Viveca Still, 2001
Nykytilanne: ohjelmstojen patentoitavuus z. Patentti. L 1 § y”Keksinnöksi ei katsota pelkästään 1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää, 2) taiteellista luomusta, 3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä 4) tietojen esittämistä” z. Tietokoneohjelma osana keksintöä on patentoitavissa EU: ssa n. 20. 000 © Viveca Still, 2001
Nykytilanne. . . z. EU: ssa patentoitavuus pohdinnan alla z. Patentoitavuuden puolesta: x. Ei syytä erottaa tietokoneohjelmia muusta teknologiasta periaatteellisella tasolla x. Vaatimus teknisestä luonteesta ja tehosta estää patenttien liian laajan käytön x. USA: ssakin tietokoneohjelmapatentit mahdollisia x. Patentoimiseen liittyvä rekisteröiminen lisää tiedonvaihtoa ohjelmistoinnovaatioista © Viveca Still, 2001
Nykytilanne. . . z. Patentoitavuutta vastaan: xpatenttien väärinkäytön riski ilmeinen xristiriidassa open source-ajattelun kanssa, vaikeuttaa yhteensopivuus- ja standardointipyrkimyksiä xpatentin loukkaamisen todennäköisyys , vaikeuttaa ohjelmoijien työtä xtietokoneohjelmien laatu heikkenee, sillä se suosii objektikoodituotteet lähdekoodituotteiden kustannuksella xlähdekoodit alttiita patenttiloukkauksille © Viveca Still, 2001
Tekijänoikeudellinen patenttioikeudellinen suoja y. Tekijänoikeus suojaa muotoa, esitysasua patentti ideaa, toiminnallisuutta y. Tekijänoikeudessa pitkä suoja-aika ( 70 v), patenttioikeudessa paljon lyhyempi (20 v) y. Patentti vaatti rekisteröimistä, tekijänoikeus ei y. Patentti-yksinoikeus: vain tuotteiden ammattimainen valmistaminen y. Tekijänoikeus + patenttioikeus = erittäin voimakas suoja © Viveca Still, 2001
Hyödyllisyysmalli z”Pikkupatentti” y. Helpompi saada, heikompi suoja z. Suojaedellytykset: uutuus, keksinnöllisyys, teollinen hyödynnettävyys y. Vrt. patentti, jossa vaaditaan myös tekninen teho ja luonne z. Suoja-aika: 4+4+2 vuotta © Viveca Still, 2001
Piirimalli z. Yksinoikeus integroidun piirimalliin x. Piirimalli = integroidun piirin osien kolmiulotteinen sijoittelu, millä tavoin tahansa toteutettuna tai ilmaistuna x. Integroitu piiri = virtapiiri, jossa elementit, joista vähintään yksi on aktiivinen, sekä osa tai kaikki niiden välisistä liitännöistä, on sijoitettu puolijohdealustaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja joka on tarkoitettu suorittamaan elektronisia piiritoimintoja z. Suoja-aika 10 vuotta © Viveca Still, 2001
Ohjelmistosopimukset z. Sopimuksenteon perusteet liiketoimintanäkökulmasta, IPRnäkökulmasta y. Eritysesti sopimukset ohjelmistojen tekijänoikeuksista © Viveca Still, 2001
Milloin sopimuksia tarvitaan? z. Kun lainsäädännössä ei pakottavaa määräystä, tai lainsäädäntö antaa pelivaraa. z. Riskien hallinta liiketoiminnassa © Viveca Still, 2001
Mistä voi sopia? z. Pääperiaate: sopimusvapaus y. Kuitenkin: pätemättömyysperusteet, oikeustoimikelpoisuus, pakottava lainsäädäntö, sovittelumahdollisuus y. Sopimuslajien merkitys (esim. standardisopimus, kuluttajasopimus) y. Erityisesti huomioitava kilpailuoikeudesta johtuvat sopimusrajoitukset © Viveca Still, 2001
Sopimuksenteon asialista 1/3 z. Onko vastapuolella oikeus pätevästi sopia asiasta? y. Kelpoisuus y. Toimivalta y. Pakottava lainsäädäntö x. Joissakin tapauksessa on joustoa vain toiseen suuntaan, esim. TOL: ssa usein tekijän hyväksi z. Pitkä vai pätkä? Mitä suurempi rahallinen arvo tai strateginen merkitys, sitä tärkeämpi hyvä sopimus © Viveca Still, 2001
Sopimuksenteon asialista 2/3 z. Sopimuksen tehtävät: ysopimuskumppanin sitouttaminen yprosessista sopiminen xmuista myös jatkosopimukset yongelmien ennakoiminen xtoimintamallit ongelmatilanteissa xhaittojen minimointi xvastuunjako ja seuraamukset sopimusrikkomuksesta yliiketoimintamallin tukeminen xmahdollisten sopimusverkostojen huomioon © Viveca Still, 2001
Sopimuksen asialista 3/3 z. Sopimusrelaatioiden tunnistaminen y. Työntekijä, kuluttaja, tasavertainen liikekumppani, multilateraaliset sopimukset x. Muista heikomman osapuolen lain suoja! x. Muista kilpailuoikeudelliset rajoitukset sopimuksen pätevyyteen z. Tunnista, milloin ja missä määrin mallisopimusten hyödyntäminen on järkevää © Viveca Still, 2001
IT 2000 -sopimukset z. Yleissopimus y+ y+ y+ laitteet valmisohjelmat asiakaskohtaiset ohjelmat konsultointi laitteiden huoltopalvelu ohjelmistojen ylläpitopalvelut z. Pientoimitusehdot © Viveca Still, 2001
IT 2000 -sopimukset z. Mallisopimusten paradigma: B 2 B, hankkija -toimittaja, yleisiä liiketoimintamalleja z. Ei tue muita liiketoimintamalleja hyvin -> toki niistä voi lainata ideoita z. Hyvä puoli on julkinen luotettavuus y. Erityisesti keskuskauppakamarin mukanaolo viestittää siitä, että malleissa huomoitu ”hyvä liiketapa” © Viveca Still, 2001
IPR-sopimusehdot z. Immateriaalioikeudet osana laajempaa sopimuskokonaisuutta: osatekijä liiketoimintasopimuksissa (esim. projekti, alihankinta, jälleenmyynti, ylläpito, yhteistyö, käyttöoikeus) z. Liiketoimintasopimuksissa sovitaan myös muista kuin immateriaalioikeuksista © Viveca Still, 2001
Ohjelmistosopimukset - B 2 B-sopimukset z. Käytetään hyvin paljon eri nimikkeitä: projektisopimus, alihankintasopimus, jälleenmyyntisopimus, VAR-sopimus, ASPsopimus, käyttöoikeussopimus, ylläpitosopimus, escrow-sopimus, yhteistyösopimus… z. Oleellista ei ole nimike, vaan toiminnan tunnistaminen © Viveca Still, 2001
TOL: n sopimuspykälät z. TOL 3 luku: Tekijänoikeuden siirtyminen z 27 §: Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain ytaloudellisten oikeuksien pilkkominen luvallista yalueelliset rajoitukset luvallisia (vai onko? ) yajalliset rajoitukset luvallisia yyksinoikeus/käyttöoikeus yongelma: koskeeko luovutus tulevia © Viveca Still, 2001 käyttötapoja?
TOL: n soimusrajoitukset z. Sopimusvapauden rajoituksia tekijän hyväksi: y. Kielto muunnella teosta ilman tekijän suostumusta (28 §) ykielto luvouttaa oikeutta eteenpäin ilman tekijän suostumusta (28 §) ymoraalisten oikeuksien luovutuskielto (27 §) © Viveca Still, 2001
z. Sopimusvapauden rajoituksia käyttäjän hyväksi yluovutusmahdollisuus liikkeen tai sen osan mukana y. Ohjelmistojen osalta pakottavat tekijänoikeusrajoitukset! © Viveca Still, 2001
Muista lisäksi: z. Käyttäjän ankara vastuu: vilpitön mieli ei auta y. Ole tarkkana, että saat kaikki tarvitsemasi oikeudet x. Esim. multimediateos, edelleenluovutustilanteet, työsopimukset z. Vaikka TOL 40 b §: n mukaan tekijänoikeus siirtyy työnantajalle, voidaan toisin sopia! © Viveca Still, 2001
Erityiskysymyksiä z. Shrink wrap / click wrap sopimuksten pätevyys ysopimuksentekoprosessi ytodisteet y(standardisopimus)ehtojen sitovuus z. Open source-lisenssi xwww. gnu. org/copyleft/ TAI www. mozilla. org/MPL/ yoikeus levittää, oikeus lähdekoodiin, muunteluoikeus © Viveca Still, 2001 y freeware, shareware
Kansainväliset aspektit z. Oikeussuoja ulkomailla sopimuksen tai lain nojalla y. Kv-sopimusten perusteella noudatettavat perusperiaattet ovat xvähimmäissuoja: kv-sopimuksen antama vähimmäissuoja xkansallinen kohtelu: ulkomaisille samat oikeudet kuin omille kansalaisille yoikeuden olemassaolo ja sisältö määrittäytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa oikeussuojaa vaaditaan -> muilta osin © Viveca Still, 2001 sopimusvapaus
IPR-sopimusten check-list z. Luovutuksen kohde: teoslaji z. Luovutuksen/käyttöoikeuden ala: miten ja mihin toimintaan aineistoa saa käyttää z. Saako yksinoikeuden vai ei? z. Alueelliset rajoitukset (FIN, EY, maailma) z. Lisensinsaajan tarkka määrittely (esim. konsernitilanteessa) z. Korvauksen laskemisperuste ja maksaminen © Viveca Still, 2001
z. Onko oikeuden siirtäminen (alilisensiointi tai edelleenluovutus) sallittu? z. Luovutetaanko samalla tietotaitoa tai liikesalaisuutta? Sen määrittely, salassapitovelvollisuus ja sopimussakko. z. Kilpailukiellot, yhteistyö- tai tukivelvoitteet, velvoitteet oikeuden hyödyntämiseen © Viveca Still, 2001
z. Edelleen kehittäminen -> uudet immateriaalioikeudet ja niiden omistussuhteet z. Vastuu sopimuksen ulkopuolisista oikeuden loukkauksista (vastuunjako ja regressioikeus) zvelvollisuus puolustaa ja pitää yllä oikeutta © Viveca Still, 2001
z. Seuraukset immateriaalioikeuden mitättömyydestä -> purkuperuste? -> vahingonkorvaus, vastuu alihankkijoista ym? z. Sovellettava laki ja riitojen ratkaiseminen © Viveca Still, 2001