Ihmisoikeudet osana kansainvlist oikeutta Mia Mari Spolander OTT

Ihmisoikeudet osana kansainvälistä oikeutta Mia Mari Spolander OTT, VT, lainsäädäntösihteeri mia. spolander@formin. fi

Mitä on kansainvälinen oikeus? Valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeuden subjektien… Välisiä oikeussuhteita… Sääntelevien oikeusnormien kokonaisuus ≠ kansainvälinen yksityisoikeus (yksityishenkilöiden välisiin ylivaltiollisiin suhteisiin liittyvät säännöt)

Muuttuva kansainvälinen oikeus Aiemmin sodan ja rauhan oikeussääntöjä sääntelevä kokonaisuus Nyttemmin ylikansallisia suhteita sääntelevä, rajoiltaan epämääräinen kokonaisuus, jossa useita alajärjestelmiä, jotka eivät keskenään identtisiä periaatteiltaan Ihmisoikeudet, ympäristöoikeus, talousoikeus, avaruusoikeus, merioikeus, humanitaarinen oikeus jne. -> fragmentoitunutta Kansainvälistä politiikkaa ja kansainvälistä oikeutta usein vaikea erottaa toisistaan (toimijoiden etu- ja arvoristiriidat, säännöt yleisluontoisia ja tulkinnanvaraisia)

Miksi kansainvälistä oikeutta tarvitaan? Voidaan ennakoida kansainvälisen ympäristön kehitystä ja muutoksia, jotta voidaan saavuttaa esim. taloudellisia tai poliittisia etuja Voidaan ilmaista yhteisiksi koettuja ja tärkeinä pidettyjä arvoja ja intressejä On kaikkien (kansainvälisen oikeuden toimijoiden ja yksilöiden) yhteinen etu, että kansainvälistä oikeutta noudatetaan

Kansainvälisen oikeuden subjektit Valtiot Kansainväliset hallitustenväliset järjestöt YK Euroopan neuvosto EU Jne. . Yksityishenkilöt

VALTIO Neljä tunnusmerkkiä: Väestö Alue Hallitus… …joka käyttää suvereenia valtiovaltaa = Kyky tehdä ja toimeenpanna valtion sisäisiä ja ulkopoliittisia päätöksiä Milloin uusi valtio on syntynyt? Milloin valtio lakkaa olemasta?

Valtiotyyppejä Yhtenäisvaltio (yhtenäinen hallintokokonaisuus) Liittovaltio (osavaltioista muodostuva kokonaisuus) Reaaliunioni (kaksi suvereenia valtiota saman valtiojohdon alla sopimukseen perustuen) Konfederaatio (valtioliitto, jonka osapuolilla on oma kv. toimivaltansa) Personaaliunioni (usealla itsenäisellä valtiolla sama hallitsija) Suojeluvaltio l. Protektoraatti (ulkopoliittista toimivaltaa luovutettu suojelijavaltiolle) Pyhä Istuin (Italian valtion tunnustama suvereeni alue)

Kansainväliset järjestöt Tunnustetaan nykyisin täysivaltaisiksi kv-oikeuden oikeussubjekteiksi Usein perustamiskirjassa määräys oikeushenkilöllisyydestä Hallitustenväliset järjestöt (IGO) vs. Muut järjestöt (NGO) Punaisen ristin kansainvälinen komitea Edellytetään pysyvyyttä (myös joitakin muita kriteereitä)

Yksilö kansainvälisen oikeuden subjektina Yksilön kansainvälisoikeudellinen vastuu Kansainväliset rikokset Kansainväliset rikostuomioistuimet Yksilön kansainväliset oikeudet Ihmisoikeudet Yksityisen henkilön kanneoikeus EU-tuomioistuimessa Kansainvälinen välimiesmenettely Kansalaisaloite EU: ssa

Kansainvälisen oikeuden lähteet Valtiosopimukset Kansainvälinen tapaoikeus Yleiset oikeusperiaatteet [Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 38 art. ] Kansainvälisten järjestöjen päätökset (soft law) Kansainvälisten tuomioistuinten ja välityselinten ratkaisut Kansainvälinen lainoppi (tutkijain kirjoitukset, tieteisoppi)

Kansainvälinen tapaoikeus Yleinen käytäntö, joka hyväksytään sitovaksi Tavan todentaminen edellyttää jonkinlaista näyttöä, esim. sopimuksista, lausunnoista, puheenvuoroista, tuomioistuinratkaisuista jne. ”Jatkuva ja yhtenäinen käytäntö” Valtioiden käsitys noudattamansa tavan sitovuudesta Tapaoikeus voi sitoa myös sellaista valtiota, joka ei haluaisi sitä hyväksyä, jos tavan saama tuki on tarpeeksi laajaa Esim. valtion suvereenisuus, valtioseuraanto jne.

Yleiset oikeusperiaatteet ”Sivistysvaltioiden tunnustamat yleiset oikeusperiaatteet” Voi antaa tulkinta-apua tilanteissa, joissa sopimus- tai tapaoikeudesta ei löydy vastausta ”Vilpitön mieli” (good faith); sopimusten sitovuus; osapuolten kuuleminen; tuomion oikeusvoima Usein johdetaan valtionsisäisestä oikeudesta

Valtiosopimukset Nykyisin keskeisin kansainvälisen oikeuden lähde Kaikki YK: n jäsenvaltioiden tekemät sopimukset rekisteröitävä YK: n sihteeristössä, joka julkaisee ne United Nations Treaty Series (n. 47 000 sopimusta) Jaotteluja: Valtioiden väliset / kansainvälinen järjestö osapuolena Bilateraaliset / multilateraaliset Suulliset / kirjalliset

Valtiosopimukset (jatkuu) Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus 1969 Sop. S 32 -33/1980 Valtiosopimusten tekeminen ja niiden voimaantulo Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta Valtiosopimusten muuttaminen Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen Tallettajat, tiedotukset, oikaisut ja rekisteröinti

Valtiosopimusten tekeminen bilateraalinen vs. multilateraalinen Aloite kummalta tahansa osapuolelta Neuvottelut tai noottienvaihto Parafointi (tiedottaminen EK: lle; Pe. L 47§, 97 §) Allekirjoitus Valtionsisäiset toimenpiteet Eduskunnan hyväksyntä Ratifiointi (TP) Tallettaminen Aloite miltä tahansa valtiolta Neuvottelut tai valmistelu kvoikeuden toimikunnassa Lopullinen tekstin hyväksyntä (tiedottaminen EK: lle; Pe. L 47 §, 97 §) Allekirjoitus Valtionsisäiset toimenpiteet Eduskunnan hyväksyntä Ratifiointi (TP) Tallettaminen

Kansainvälisen oikeuden valtionsisäinen velvoittavuus Kv-oikeus asettaa valtiolle velvoitteita: Suhteessa toisiin valtioihin Valtionsisäisessä suhteessa Kansainvälinen velvoittavuus syntyy heti ratifioinnin myötä, ei riipu valtionsisäisestä voimaansaattamisesta Valtionsisäisen voimaansaattamisen kaksi mallia: Monismi Dualismi Suomessa jonkinlainen välimalli

Monistinen voimaansaattamismalli Kansainvälinen ja valtion sisäinen oikeus muodostavat yhtenäisen oikeusjärjestelmän Kv-oikeudelliset velvoitteet sitovat valtiota myös valtionsisäisesti ilman erillisiä voimaansaattamistoimia Velvoitteet sitoviksi ratifioinnilla Esimerkiksi Alankomaat, Kreikka

Dualistinen voimaansaattamismalli Valtion sisäinen oikeus ja kansainvälinen oikeus kaksi eri oikeusjärjestelmää Kv-oikeuden soveltaminen edellyttää erillisiä voimaansaattamistoimia Valtiosopimus saatettava jollakin menettelyllä osaksi valtion sisäistä oikeutta, esim. lailla Transformaatio: valtion sisäinen aineellinen oikeus saatetaan sisällöltään vastaamaan kv-oikeuden määräyksiä

Ylikansalliset päätökset Kv-toimielimen ”ylikansalliseen” päätöksentekoon perustuvat velvoitteet Esim. YK: n turvallisuusneuvoston pakotepäätökset Suomessa erillinen valtuuslaki näitä koskien EU: n tietyt, sitovat päätösmuodot Eivät edellytä valtiolta erillisiä voimaansaattamistoimia Noudatettava heti, ei edellytä valtion suostumusta Sekä ”ulkoinen” että ”sisäinen” sitovuus

Voimaansaattaminen Suomessa Monismin ja dualismin välimaastossa Kv-oikeuden velvoite saatetaan osaksi kansallista oikeusjärjestystä ns. blankettilailla Säännökset tällöin suoraan sovellettavaa oikeutta esim. tuomioistuimissa Kv-sopimukset tavallisen eduskuntalain tasoisesti voimassa, eivät lakihierarkiassa ylitä perustuslakia Pe. L 95 § ”Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen”

Voimaansaattamismenettely Suomessa Sopimusteksti valmis, hyväksytty Eduskunnalle tiedotetaan, jos tarpeen Sopimus allekirjoitetaan TP päättää asiasta valtioneuvoston istunnossa Allekirjoittamisen jälkeen ei saa enää säätää sopimuksen kanssa ristiriidassa olevia säädöksiä (!) Tarkistetaan, ovatko valtionsisäisen oikeuden määräykset sopusoinnussa sopimuksen kanssa Muutetaan, jos tarvetta

Voimaansaattamismenettely Suomessa (…jatkuu…) Laaditaan ratifiointia koskeva hallituksen esitys Eduskuntakäsittely Lähetekeskustelu Asiantuntijakuulemiset valiokunnissa (Pe. V, Ua. V) Yleensä kaksi täysistuntokäsittelyä, jälkimmäisessä päätös Hyväksyy blankettilain, jolla saatetaan voimaan lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset Muista määräyksistä säädetään asetuksella

Voimaansaattamismenettely Suomessa (…jatkuu…) Samanaikaisesti Ahvenanmaan suostumusmenettely, jos tarpeen VN antaa istunnossaan voimaansaattamista koskevan asetuksen TP ratifioi valtioneuvoston istunnossa ja allekirjoittaa ratifioimiskirjan Ratifioimiskirja talletetaan sopimuksen tallettajan huostaan Sopimus julkaistaan Sop. S: ssa, laki julkaistaan SSK: ssa

Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan demilitarisointia koskeva sopimus 1856 Osapuolina Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä (Krimin sota) Pariisin rauhansopimuksen myötä osapuoliksi myös Itävalta, Preussi ja Sardinia Kun Suomi itsenäistyi 1917, se halusi irrottautua sopimuksesta Kansainliitto ei hyväksynyt Suomen irrottautumista, koska sopimus oli jatkuvasti voimassa ja siitä oli tullut myös ”Euroopan julkista oikeutta”

Ahvenanmaan asema (jatkuu) Ruotsi vaati saaria itselleen, myös A. halusi liittyä Ruotsiin Suomen ja Ruotsin tekemä lista Ahvenanmaan ruotsinkielisyyden takeista 27. 6. 1921 (kv-oikeudellisesti sitova) -> takuulaki 189/1922 1921 Kansainliiton johdolla uusi sopimus linnoittamattomuudesta ja neutraloinnista 1921 tehtiin uusi sopimus (Sop. S 1/1922) Osapuolet: Islanti, Iso-Britannia, Italia, Latvia, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro (huom! Ei Venäjä) Alue kuuluu Suomelle, mutta on autonominen (jo 1920 itsehallintolaki) Suomi sitoutunut ”demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi”.

Ahvenanmaan asema (jatkuu) Kansainliitto edellytti, että alueen itsehallintoa ja ruotsinkielisyyden suojaa on parannettava Kansainliitto takasi vuoden 1921 sopimusta; oikeus valittaa rikkomuksesta kansainliiton neuvostolle (takuulaki) Kun Kansainliitto hajosi, Ahvenanmaan kv. valvonta lakkasi II MS: n aikana Suomi poikkesi 1921 sopimuksesta ja teki Ahvenanmaalla sotilaallisia valmisteluja Talvisodan jälkeen NL pakotti Suomen sallimaan demilitarisoinnin valvonnan Maarianhaminassa (Sop. S 24/40, edelleen voimassa)

Ahvenanmaan asema (jatkuu) Pariisin rauhansopimus 1947 vahvisti demilitarisoinnin (Sop. S 19 -20/1947) Uusi itsehallintolaki 1951 (670/51) ja 1993 voimaan tullut, nykyinen itsehallintolaki (1144/1991) Itsehallinnon ala jatkuvasti laajentunut Itsehallinnon piiriin kuuluvat mm. opetus- ja kulttuuriasiat, kielikysymykset, ympäristönsuojelu, kalastus, radio- ja tvlähetykset, sosiaalihuolto, terveydenhoito, kunnallisverotus, postilaitos, rakennus- ja kaavoitustoiminta

Ahvenanmaan asema (jatkuu) Itsehallintolain asema vahva, muuttaminen vaikeaa; vaatii myös Ahvenanmaan maakuntapäivien samansisältöisen lain, jonka takana 2/3 annetuista äänistä Itsehallinnon pääsisältö: Maakunta on yksikielinen Vain kotiseutuoikeuden haltijoilla on ”täydet kansalaisoikeudet” (esim. äänioikeus, vaalikelpoisuus, kiinteän omaisuuden omistusoikeus)

Ahvenanmaan asema (jatkuu) Ahvenanmaalla laaja oikeus päättää osallistumisestaan kansainvälisiin sopimuksiin Kun kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan Tällöin vaaditaan maakuntapäivien nimenomaisesti antama suostumus TP lähettää kirjeen ja pyytää suostumusta Esim. EU: n suhteen useita poikkeuksia, mm. verotuksen osalta