Ihminen toimijana ja laitteen kyttjn Mit on kytettvyys

Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä Mitä on käytettävyys? Mikä on käyttöliittymä? Miten ihminen käyttää? Miten ihminen oppii? Jussi Mantere Nokia Research Center 1 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

LUENTO 2 2 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

It’s great to look at! WO W! It feels great to touch! It’s wonderful in use! 3 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 It’s just what I want! I’ll buy another one!

It’s great to look at! WO W! It feels great to touch! It’s wonderful in use! 4 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 It’s just what I want! I’ll buy another one!

KÄYTETTÄVYYS ”Helppokäyttöisyys” ”Käyttäjäystävällisyys” ”Ei ärsytä” ”Small number of clicks” ”Tehokas” ”Tylsä” ”Hyvännäköinen” 5 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 ”Ei voi tehdä virheitä”

KÄYTETTÄVYYS ”Käyttäjä”Helppoystävällisyys” käyttöisyys” (ISO 9241 -11) Mittaa sitä, ”Ei missä määrin tietyt käyttäjät ärsytä” tietyssä tilanteessa voivat käyttää tuotetta tiettyyn ”Small tarkoitukseen, kriteereinä number • käytön tehokkuus ”Tehokas” of clicks” • käytön vaikuttavuus ”Tylsä” • käyttäjän subjektiivinen tyytyväisyys ”Hyvännäköinen” ”Ei voi tehdä virheitä” Vaikuttavia tekijöitä: kokemukset, odotukset, tunnetilat, käyttökonteksti (ympäristö, aika, tilanne…) 6 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Ergonomia • Fyysinen käytettävyys • “Smart devices” – kokonaisvaltaisen käytettävyyden merkitys • Muotoilu, mekaniikka ja ohjelmiston logiikka tukevat toisiaan 7 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

ESTEETÖN SUUNNITTELU • Käyttö mahdollista – toimintakyvystä riippumatta, ilman apuvälineitä • Osatekijät: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys 8 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

KÄYTTÖLIITTYMÄ “Käyttöliittymä ei ole kerros maalia, jolla tuote peitetään, vaan teräskehikko, jonka varaan se rakennetaan. ” (Ben Shneiderman) 9 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

KÄYTTÖLIITTYMÄ • Käyttöliittymä on se osa palvelusta, jonka käyttäjä kokee • Käytettävyys koko palvelun ominaisuus • • • www: ssä sisältöä ei voi erottaa käyttöliittymästä myös palvelun laatu vaikuttaa Huonoa teknologiaa ei voi peittää (hyvin) ? !! Mallit ja käsitykset, joita käyttäjä muodostaa vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa 10 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 Järjestelmän osat, jotka käyttäjä voi havaita ja joiden kanssa hän on vuorovaikutuksessa

FYYSISET LAITTEET • Toiminta näkyvissä • Fyysistä palautetta toiminnasta • Suunnittelu on pitkälti muotoiluongelma • Ovet, vesihanat • Pitkä suunnitteluperinne, “näin se tulee tehdä” -mallit syvällä kulttuurissa 11 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

OHJELMISTOT JA KULUTTAJAELEKTRONIIKKA • Tekniikka ”piilossa” • Palaute ei yleensä fyysistä • Käyttöliittymät monimutkaisempia • Vähemmän perinteitä Suunnittelijan pitää tuntea ihmisen ajatus- ja toimintatapoja! Analogiat perinteisiin fyysisiin laitteisiin hyvä huomioida! 12 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Ihminen toimijana 13 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Toiminnan kehä (Norman, 1990) Arviointi Totean, että olen onnistunut tavoitteessani, lamppu valaisee! Tavoitteet Tarvitsen lisää valoa lukeakseni kirjaa! Havainnon tulkinta Lampun täytyy olla päällä! Tuloksen havaitseminen Havaitsen kuinka valon määrä lisääntyi! 14 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 Aikomukset Painan valonkatkaisinta! Toiminnan määrittely Täytyy ylettää katkaisijaan, täytyy ojentaa sormi Toiminnan täytäntöönpano

Ongelmakohdat (Norman, 1990) Kuinka tiedän, että se tapahtui minkä halusin? Kuinka tiedän mitä se tarkoittaa? Tavoitteet Arvioinnin kuilu Kuinka näen mitä tapahtui? 15 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 Kuinka tiedän mitä voin tehdä? Täytäntöönpanon kuilu Kuinka tiedän mitä seuraavaksi pitää tekemäni? Kuinka helposti homma hoituu?

Tuotteen käyttöliittymän “lukeminen” Kuinka tiedän mitä voin tehdä? • Uutta tuotetta käyttäessään ihminen pyrkii lukemaan sitä ts. etsii siitä vihjeitä oikealle toimintatavalle • mielikuvat vastaavista tuotteista • visuaaliset vihjeet: näkyvyys, affordanssi • palaute • kytkennät: asioiden järjestys, ryhmitys ja sijoittelu, nimet, muodot Kuinka tiedän mitä seuraavaksi pitää tekemäni? 16 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Näkyvyys • Toiminnot käyttäjän näkyvissä • Aloittelijalle: mitä on tarjolla? • Kokeneelle: vähentää muistikuormaa, tehostaa käyttöä 17 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Affordanssi eli käyttömahdollisuus • Laitteen ominaisuus, joka kertoo miten tuotetta käytetään • muotoilu, käyttötapa, visuaalinen asu • Kulttuurista riippuvainen, opitaan • Affordanssi kertoo mitä tarjolla - miten käytetään? 18 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Palaute • Paras palaute, kun käyttäjä näkee selvästi tapahtuiko se, mitä hän odotti • Palaute toimintotilasta • Esim. painikkeen ja otsikon vastaavuus 19 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Luonnolliset kytkennät Esimerkki huonoista kytkennöistä 20 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 • Toimintoa laitteessa vastaa toiminto luonnollisessa tehtävässä • Termien vastaavuus • Sijaintien vastaavuus • Tehtävän suoritusjärjestys • Painike ja toiminto vastaavat toisiaan

Vasteajat Aika, joka kuluu siihen, että käyttäjä saa jonkinlaisen palauteen tekemästään toiminnosta. • • Välitön vaste: vähemmän kuin 100 ms Käyttäjä keskittyy vielä tehtävään: 1 -2 s Yli 1 -2 s: vaatii palautetta, jotta käyttäjä uskoo, että jotain tapahtuu Yli 10 s: käyttäjä ryhtyy tekemään jotain muuta Huom! Vasteajat ovat vielä lyhyempiä mobiilikäytössä – käyttäjän huomiosta kilpailevat ympäristön ärsykkeet! • Huomio siirtyy noin 5 sekunnissa 21 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Tarkkaavaisuus • Ihmisellä rajallinen kapasiteetti käsitellä tietoa • Fokusoitu eli kohdistettu tarkkavaisuus • kiinnitetään huomio yhteen signaaliin suuresta joukosta muita signaaleja, esim. “cocktail party” ilmiö • Jaettu tarkkaavaisuus • tehdään useaa asiaa samaan aikaan (esim. laitteen käyttö ja tehtävän suoritus) 22 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Tarkkaavaisuuden ohjaaminen Silmä poimii: • kuvan ennen tekstiä • liikkeen ennen paikallaan olevaa • realistisen kuvan ennen ei realistista (yleensä) • värillisen ennen mustavalkoista • lähellä olevan ennen kaukana oleva • isot ennen pientä 23 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 • kirkkaat värit ennen murrettuja • lämpimät värit ennen kylmiä • tumman ennen vaaleaa • eksoottiset muodot ennen tavanomaista • poikkeavan ennen säännönmukaista • sisällöllisesti kiinnostavan ennen ei kiinnostavaa

Jaettu tarkkaavaisuus • Laitteen käyttötilanne aina: tehdään kahta tai useampaa asiaa yhtaikaa • Vaikuttaa: tehtävien vaikeus, harjoitus ja kokemus (=automatisoituminen), tehtävien samanlaisuus • Käyttöliittymän läpinäkyvyys • jääkö työmuistin kapasiteettia itse tehtävään vai vieko laitteen käyttö kaiken? • Kumpi automatisoituu? 24 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Automatisoituminen • Hyvin opittu toiminto automatisoituu toistojen myötä • “Muistista palautetaan kerralla koko hyvin assosioitu toimintosarja” • Lihasmuisti! Urheilu, soittaminen • Vaikea unohtaa • Taitojen perusta - virheiden lähde • Tutumpi toimintosarja korvaa samalla lailla alkaneen, vieraamman toimintosarjan • Toiminta oikea mutta väärälle kohteelle 25 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Stroop -efekti punainen keltainen vihreä sininen punainen 26 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Ihminen oppijana 27 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Uuden laitteen käytön oppiminen? “Tyhjä taulu” 28 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004 ista ja e j h o ö t t y ä Laitteen k iirtyy s ä t s ä m y t käyttöliit tiin s i u m n e s i tietoa ihm

Uuden laitteen käytön oppiminen? Tavoitteet Aikaisempaa tietoa Tarkkaavaisuus - havaitseminen - tulkinta Toiminta 29 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Transfer eli siirtovaikutus • Osaamisen siirtyminen tehtävästä, tilanteesta tai kontekstista toiseen • Positiivinen transfer • aiempi tieto tukee toimintaa uudessa tilanteessa • Negatiivinen transfer • aiempi tieto haittaa uuden oppimista • Odotukset järjestelmän toiminnalle -> tarve standardoida! • Oppiminen kontekstisidonnaista, mutta kontekstia voi laajentaa 30 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Mentaaliset mallit laitetta käytettäessä • Ihminen muodostaa laitteesta ja sen toiminnasta mieleensä mallin • Malli laitteen toiminnasta auttaa toimimaan oikein uusissa tilanteissa • Vääränlainen malli voi jossain tilanteessa johtaa käyttäjää tekemään virheen • Väärä malli ei välttämättä muutu helposti • Usein käyttäjä luulee tehneensä virheen, kun laite tai ohjelma ei toimikaan odotetusti 31 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Laitteen tai palvelun suunnitteluun: • Anna heti alussa oikea käsitys asioista • Tunnista mahdolliset väärät käsitykset • Mistä asioista käyttäjällä on aikaisempia käsityksiä? Millaisia, mistä peräisin? • Suunnittele laite tai palvelu vastaamaan aikaisempia käsityksiä • standardit! • Tuo selvästi esille poikkeamat ja niistä saatava hyöty 32 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Oppimisen tukeminen laitteen suunnittelulla • Mitä käyttäjän pitäisi tietää järjestelmästä? • Miten tuetaan oppimista ja oikeiden mallien syntymistä/aktivoitumista? • Tunnistaminen vai muistaminen? • Merkityksellisen vai merkityksettömän tiedon muistaminen? • Tehtävän ja laitteen suhde: tarkkaavaisuuden jakautuminen? 33 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004

Luentotehtävä: käytettävyyden arviointi ja parantaminen Oheinen kuva esittää matkakortin lukulaitetta. Miettikää luennon perusteella: 1. Yksi yleinen käyttötilanne 2. Oletetun käyttäjän toiminta sitä suorittaessaan 3. Vähintään yksi mahdollinen käytettävyysongelma (“virhetilanne”) tässä suorituksessa 4. Ko. ongelman syy 5. Ratkaisu ongelmaan – millaisella suunnittelulla ongelman voisi välttää? 34 | S-72. 040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka | 22. 9. 2004 | Jussi Mantere 2004