I PYYNTIKULTTUURISTA MAANVILJELYYN Historian taidot s 34 35

I PYYNTIKULTTUURISTA MAANVILJELYYN Historian taidot, s. 34– 35

1. Harjoitustehtävä • Mitkä eri tekijät johtivat kaupunkikulttuurien syntyyn Lähi-idän alueella 5000– 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua?

1. Harjoitustehtävä Oppikirjan valmiiseen miellekarttaan voi lisätä: • Tieteitten alku, esim. geometrian kehittyminen maanmittauksen myötä, keinokastelulaitteiden suunnitteluun liittyvien teknisten menetelmien kehittäminen, vuodenkierron, tulvien ja sateiden seuraaminen ja niiden sekä taivaankappaleiden liikkeiden avulla kalenterien luominen. • Kaupankäynnin lisääntyminen sekä oman alueen sisällä että naapurikaupunkien ja -alueitten kanssa. • Hallinnon kehittyminen. • Lakien säätäminen ja vähitellen niiden kirjaaminen lakikokoelmiksi.

Kysymys on ollut yo-tutkinnon historian reaalikokeessa keväällä 2008. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton tekemä piste-ehdotus kuului seuraavasti: • Siirtyminen keräilystä ja metsästyksestä maanviljelykseen vaati pysyvää asutusta. Lähi-idän suurissa jokilaaksoissa oli viljelylle edulliset luonnonolot. Väestö kasvoi ravinnon lisääntyessä. Yhteisöjen koko kasvoi kylistä kaupungeiksi. (3– 4 p. ) • Viljely edellytti järjestettyä yhteistyötä (esimerkiksi kastelujärjestelmät). Tuotannon ylijäämä mahdollisti ammattien eriytymisen ja kaupankäynnin. Esimerkkejä korkeakulttuurin tunnuspiirteistä (kirjoitustaito, hallinnon ja lakien kehitys). (5– 6 p. )

2. Tee itse • Maatalouteen siirtymistä on pidetty niin käänteentekevänä asiana ihmiskunnan historiassa, että sitä kutsutaan neoliittiseksi vallankumoukseksi. Onko käsite neoliittinen vallankumous perusteltu? Oliko maatalouteen siirtyminen onnellinen käänne ihmiskunnan historiassa?

2. Tee itse • Vastauksen johdantokappaleessa kannattaa esitellä maatalouteen siirtymisen aika ja paikka: siirtyminen oli pitkä prosessi ja se eteni eri puolilla maailmaa eri tahdissa. Ensimmäisenä siirtyminen tapahtui ns. hedelmällisen puolikuun alueella. • Siirtymistä nimitetään myös neoliittiseksi vallankumoukseksi, mikä kertoo muutoksen vaikuttavuudesta. Prosessi tarkoitti sekä viljan ja muiden kasvien viljelyä että kotieläinten kasvatusta. • Käsitettä vallankumous voi kyseenalaistaa sillä, että kyseessä ei ollut yhtäkkinen tai lyhyen aikavälin sisällä tapahtunut muutos, vaan kyse on tuhansia vuosia kestäneestä prosessessista, joka eteni eri puolilla maailmaa eri tahdissa. • Tosin maatalouteen siirryttiin eri puolilla maailmaa ja eri korkeakulttuureissa suurin piirtein samoihin aikoihin.

• Osiossa, jossa kysytään, oliko maatalouteen siirtyminen onnellinen käänne, on tärkeää huomata näkökulmat sekä puolesta että vastaan. • Puolesta: • Asutus vakiintui ja päästiin jatkuvasta kiertämisestä. • Väkiluku lisääntyi, mikä mahdollisti ammattien eriytymisen ja kaupunkimaisen asutuksen. • Syntyi uutta kulttuuria, kuten kirjoitustaito. • Ruoantuotantoa voitiin itse lisätä toisin kuin pyyntitaloudessa. • Vastaan: • • • Viljasadot olivat usein pieniä ja epävarmoja. Huono sato merkitsi nälänhätää. Viljelijän ravinto oli vähäisempää ja yksipuolisempaa kuin metsästäjän. Monet tartuntataudit levisivät. Raskaaseen työntekoon jouduttiin käyttämään enemmän aikaa kuin keräilijä-metsästäjät käyttivät. • Vastauksen voi lopettaa lyhyeen yhteenvetoon ja viittaukseen tulevasta valtavasta kehityksestä, jonka maatalouteen siirtyminen mahdollisti.