Mistä tunnistaa ironian? Kirjoittaja/puhuja vetää sanottavansa niin yli, että alkaa epäillä, ettei hän ole tosissaan. Tavoite saattaa asia tai ilmiö naurunalaiseksi. Keinoja: Kärjistäminen Liioittelu Tavanomaisten odotusten pettäminen Erikoinen näkökulma Toisto Yllättävät rinnastukset ja vastakohdat Huom! Tekstissä voi tapahtua käänne alku voi olla asiallinen, loppu ironinen – tai päinvastoin
Lähikäsitteet Sarkasmi = sanallista ironiaa, jolla on kohde, yleensä joko henkilö tai tapahtuma Parodia = ivamukaelma Jäljittelee toista tekstiä ja koettaa saada sen naurunalaiseksi Liioittelee ja kärjistää alkuperäistä tekstiä Yleensä tunnettu kohde (tyyli, tekstilaji, muoti) Satiiri = kirjallisuuden laji tai esitystapa, joka ivaa esim. ajattelutapaa, ennakkoluuloa tai oletettua totuutta Liioittelee ja kärjistää
Huumorin keinot Retoriset keinot ka rjistykset liioittelu ja paisuttelu – vastakkainasettelu sanaleikit ja vitsit intertekstuaalisuus Kielioppisääntöjen rikkominen Oudot päättelyketjut Oudot henkilöhahmot, karikatyyrit Hassut tapahtumat Tapahtumien kuvaus liioitellusti tai muuten hassusti Humoristinen kuvitus Tärkeintä on miettiä, mikä itseä naurattaa!
Allegoria Esim. tutut kansantarinat, jossa eläimet toimivat ihmisten lailla (Korppi ja Kettu, Jänis ja Kilpikonna). Myös muu vertauskuvallinen esitys (Orwell: Vuonna 1984) Kun tulkitset allegoriaa etsi tekstin osille tulkinta, joka sopii kokonaisuuteen Avaa symbolit ja metaforat Huom! historiallinen konteksti Ole varovainen tulkinnoissasi