Harhaopit 1500 luvulla Mit Luther oikein vastusti ja

















- Slides: 17

Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki? TL Ilmari Karimies Teologinen tiedekunta, Systemaattinen teologia

Kolme tapaa ymmärtää vanhurskauttaminen n Augustinolainen / luterilainen (antipelagiolainen) n radikaali langenneisuus: langenneen ihmisen tahto/rakkaus ja Jumalan tahto/rakkaus ovat toisilleen vastakkaisia n ihminen vastustaa tämän vuoksi aina välttämättä Jumalan armoa, eikä voi valmistautua siihen tai myötävaikuttaa valmistautumiseen (ansiollisesti) - ihminen voi tehdä ulkoisia asioita, jotka vievät hänet armonvälineiden yhteyteen n armo tuhoaa ihmisen vanhan ”luonnon” ja sen omavanhurskauden n armo muuttaa ihmisen tahdon perussuuntautumisen n armo on siten vanhurskauttamisen välttämätön edellytys Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 2

Kolme tapaa ymmärtää vanhurskauttaminen n Tomistinen n ihminen suuntautuu luonnostaan hyvää kohti (Jumala korkein hyvä) n ihmisen kyvyt eivät kuitenkaan riitä tavoittamaan Jumalaa (luotuisuuden rajoitteisuus, synti) - I answer that, Imperfect happiness that can be had in this life, can be acquired by man by his natural powers, in the same way as virtue, in whose operation it consists: on this point we shall speak further on (63). But man's perfect Happiness, as stated above (Question 3, Article 8), consists in the vision of the Divine Essence. Now the vision of God's Essence surpasses the nature not only of man, but also of every creature, as was shown in the I, 12, 4. […]Consequently neither man, nor any creature, can attain final Happiness by his natural powers. (Sth Ia IIae q 5 a 5 resp) Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 3

Kolme tapaa ymmärtää vanhurskauttaminen n Tomistinen - armo luo ”sillan” Jumalan ja luonnon välille - Jumalan armo on siten Tuomaalle välttämätön: - I answer that, Acts conducing to an end must be proportioned to the end. But no act exceeds the proportion of its active principle; and hence we see in natural things, that nothing can by its operation bring about an effect which exceeds its active force, but only such as is proportionate to its power. Now everlasting life is an end exceeding the proportion of human nature, as is clear from what we have said above (Question 5, Article 5). Hence man, by his natural endowments, cannot produce meritorious works proportionate to everlasting life; and for this a higher force is needed, viz. the force of grace. And thus without grace man cannot merit everlasting life; yet he can perform works conducing to a good which is natural to man, […] (Sth Ia IIae q 109 a 5 r) Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 4

Kolme tapaa ymmärtää vanhurskauttaminen n Tuomaalla armo vaikuttaa yhdessä tahdon kanssa: - I answer that, As stated above (Question 111, Article 2), grace is taken in two ways: first, as a habitual gift of God. Secondly, as a help from God, Who moves the soul to good. Now taking grace in the first sense, a certain preparation of grace is required for it, since a form can only be in disposed matter. But if we speak of grace as it signifies a help from God to move us to good, no preparation is required on man's part, that, as it were, anticipates the Divine help, but rather, every preparation in man must be by the help of God moving the soul to good. And thus even the good movement of the free-will, whereby anyone is prepared for receiving the gift of grace is an act of the free-will moved by God. And thus man is said to prepare himself, according to Proverbs 16: 1: "It is the part of man to prepare the soul"; yet it is principally from God, Who moves the free-will. Hence it is said that man's will is prepared by God, and that man's steps are guided by God. (Sth Ia IIae q 112 a 2 r) n Tuomaan mallissa armo ja luonto eivät ole vastakkaisia, vaan armo korjaa ja täydentää luontoa ja ohjaa sen päämääräänsä n Armo vapauttaa tahdon ja myötävaikuttaa sen kanssa, mutta on välttämätön edellytys Jumalan tavoittamiseksi Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 5

Kolme tapaa ymmärtää vanhurskauttaminen n Myöhäiskeskiajan nominalismi ja voluntarismi n Johannes n korosti Duns Scotus, William Ockham, Gabriel Biel sekä ihmisen että Jumalan tahdon vapautta ontologisista sidonnaisuuksista n Jumalan ei tarvitse vuodattaa armoa, jotta ihminen voisi rakastaa Jumalaa - ”potentia absoluta” ja liittoteologia - armo voi kuitenkin tarjota lisäapua n ihmisen tahto radikaalisti vapaa valitsemaan minkä tahansa päämäärän n ihminen voi vapaasti päättää uskoa ja rakastaa Jumalaa kykyjensä mukaan, minkä Jumala lukee vanhurskaaksi - ”fides acquisita actum producere posset sine fides infusa […] non tamen posset producere actum ita perfectum et intensum ac firmum sine infusa” (Biel Coll III dist 23 q 2) - ks. Hägglund: Theologie und Philosophie bei Luther und in der occamistischen Tradition Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 6

Kolme tapaa ymmärtää ihmisen ja Jumalan suhde vanhurskauttamisessa n Antipelagiolaisuus n Jumalan armo yksin n Semipelagiolaisuus n ihmisen tahto + Jumalan armo - uskon alku vapaan tahdon varassa, uskon kasvu Jumalan armo - entä Tuomas? n Pelagiolaisuus n Ihmisen tahto Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 7

Disputaatio skolastista teologiaa vastaan 1517 n 4. Niinpä totuus on, että ihminen, joka on tullut ”pahaksi puuksi” ei voi muuta kuin haluta ja tehdä pahaa. 6. On väärin sanoa, että tahto voi luonnostaan mukautua järjen oikeaan päätelmäkäskyyn (Scotusta ja Bieliä vastaan) 7. Tosiasiassa tahto tuottaa vääristyneen ja pahan aktin vailla Jumalan armoa 13. On täysin absurdia tehdä seuraava johtopäätös: erehtyväinen ihminen voi rakastaa luotua yli kaiken, joten hän voi rakastaa myös Jumalaa (Scotusta ja Bieliä vastaan) Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 8

Disputaatio skolastista teologiaa vastaan 1517 n 20. ”Ystävällisyyden akti” (actus amicitiae) ei ole luonnon asia, vaan se kuuluu edeltävän armon piiriin (Bieliä vastaan) 21. Ihmisluonnossa ei ole muuta kuin konkupisenssin aktia Jumalaa kohtaan 22. Jokainen konkupisenssin akti Jumalaa kohtaan on paha ja hengellistä huorintekemistä 23. Eikä se pidä paikkaansa, että konkupisenssin aktin voi suunnata oikein toivon hyveen avulla (Bieliä vastaan) 24. Sillä toivo ei ole vastoin rakkautta, joka etsii ja haluaa yksin sitä, mikä on Jumalan 25. Toivo ei kasva ansioista, vaan passioista, jotka tuhoavat ansiot (yleistä näkemystä vastaan) 27. […] se on jo toteutuneen kääntymyksen akti, ajallisesti ja luonteeltaan armoa seuraava Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 9

Disputaatio skolastista teologiaa vastaan 1517 n 30. Ihmisen puolelta mikään muu ei edellä armoa kuin indisponoituminen [vastahankaisuus] ja kapina 33. On myös väärin sanoa, että sen tekeminen, mikä on vallassamme (facere quod in se est), on armon esteiden poistamista (eräitä vastaan) 34. Lyhyesti: ihmisluonnolla ei ole järjen oikeaa päätelmäkäskyä (rectum dictamen) eikä hyvää tahtoa 35. Eikä se ole totta, että ylitsepääsemätön tietämättömyys vapauttaa kaikesta vastuusta (kaikkia skolastikkoja vastaan) 38. Yksikään moraalinen hyve ei ole vailla ylpeyttä tai surua, se on, vailla syntiä Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 10

Disputaatio skolastista teologiaa vastaan 1517 n 40. Meistä ei tule vanhurskaita vanhurskaasti toimimalla. Vaan, kun meistä on tehty vanhurskaita, me toimimme vanhurskaasti (filosofeja vastaan) 55. Jumalan armo ei koskaan ole läsnä siten, että se olisi epäaktiivinen, vaan se on elävä, liikkuva ja toimiva Henki. Eikä koskaan edes Jumalan potentia absolutan perusteella voi tapahtua, että ihmisessä olisi läsnä ystävällisyyden akti (actus amicitiae) mutta Jumalan armo ei olisi läsnä (Bieliä vastaan) 66. Tekopyhien vanhurskautta on olla tappamatta ulkonaisesti ja teoissa, olla tekemättä pahaa jne. 68. On siis mahdotonta täyttää lakia millään tavalla ilman Jumalan armoa Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 11

Disputaatio skolastista teologiaa vastaan 1517 n 72. Sitä, mitä laki tahtoo, tahto on aina tahtomatta – ellei sitten siten, että se teeskentelee tahtovansa sitä pelkonsa tai [väärän] rakkautensa vuoksi. 76. Jokainen lain teko vailla armoa näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisäisesti se on syntiä. (Skolastikkoja vastaan) 84. Hyvä laki ja se, missä tullaan eläviksi, on Jumalan rakkaus, jonka Pyhä Henki vuodattaa sydämiimme 89. Armo on välttämätön välittäjä, joka sovittaa lain tahdon kanssa. 91. [Armoa] ei anneta siksi, että hyviä akteja tapahtuisi useammin ja helpommin, vaan siksi, että ilman armoa mitään rakkauden aktia ei tapahdu lainkaan (Bieliä vastaan). (Disputaation käännös Sammeli Juntunen, julkaisematon) Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 12

Mitä Luther sai aikaan? n Trenton konsiili, dekreetti vanhurskauttamisesta 1546 n ”Kirkolliskokous julistaa lisäksi, että aikuisten kohdalla vanhurskauttamisen alku on Jumalasta Jeesuksen Kristuksen kautta ja ennalta ehättävän armon vaikuttaessa. Se on siis lähtöisin Jumalan kutsusta, jolla kutsutaan kaikkea ansiota vailla olevat ihmiset. Näin ne, jotka syntien kautta olivat kääntyneet pois Jumalasta, nyt hänen herättävän armonsa kautta, joka auttaa ihmisiä kääntymään heidän Jumalalta tulevaan vanhurskauttamiseensa, vapaasti myöntyen tähän armoon ja käymällä yhteistyöhön sen kanssa, valmistautuvat vanhurskauttamiseen, niin että kun Jumala koskettaa ihmisen sydäntä Pyhän Hengen valaisulla, ihminen toisaalta ei ole kokonaan toimimaton vastaanottaessaan tämän valaisun, jonka hän olisi voinut torjua, ja toisaalta ei kuitenkaan ilman Jumalan armoa olisi voinut vapaalla tahdollaan itse johdattaa itseään vanhurskauteen Jumalan edessä. Siksipä Pyhässä kirjassa sanotaan: Kääntykää minun tyköni, niin minä käännyn teidän tykönne, jossa vapaudellemme osoitetaan kehotus ja johon vastaamme: Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme, jossa me tunnustamme Jumalan ennalta ehättävän armon. ” (Dekreetti vanhurskauttamisesta, luku 5). Voluntaristinen / nominalistinen malli tuomitaan (kaanon 3), mutta samoin käsitys, että armo ei vaikuta yhdessä tahdon kanssa (kaanon 4, 5, 7, 9 jne) n Armo vanhurskauttamisen alkusyy, mutta vaikuttaa yhdessä vapaan tahdon kanssa n n Armo vaikuttaa hyviä tekoja, joita ilman usko on kuollut Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 13

Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta n ”…Me tunnustamme yhdessä: Yksin armosta, uskossa Kristuksen pelastavaan työhön eikä oman ansiomme perusteella Jumala hyväksyy meidät ja me saamme Pyhän Hengen, joka uudistaa sydämemme ja varustaa ja kutsuu meidät hyviin tekoihin. ” (YJV 15 §) n ”Kun katolilaiset sanovat, että valmistautumisessa vanhurskauttamiseen ja sen vastaanottamisessa ihminen ’myötävaikuttaa’ suostumalla Jumalan vanhurskauttavaan toimintaan, he näkevät sellaisen suostumisen itsessään armon vaikutukseksi eikä ihmisen omista kyvyistä nousevaksi teoksi” (YJV 20 §) n ”Luterilaisen käsityksen mukaan ihminen on kyvytön myötävaikuttamaan pelastuksessa, koska hän syntisenä aktiivisesti vastustaa Jumalaa ja hänen pelastavaa toimintaansa. Luterilaiset eivät kiellä, että ihminen voi torjua armon vaikutuksen. Kun he korostavat, että ihminen voi vain vastaanottaa (mere passive) vanhurskauttamisen, he kieltävät sillä ihmisen omat mahdollisuudet tuoda jotakin omaa vanhurskauttamiseensa, mutta eivät kiellä sitä, että ihminen on koko persoonallaan osallinen uskosta, minkä Jumalan sana itse vaikuttaa. ” (YJV § 21) Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 14

Arviointia n Jäljelle jää edelleen esimerkiksi simul –käsitys ja kysymys kristityssä jäljellä olevan konkupisenssin syntiluonteesta n Taustalla erilaiset tavat käsittää kristityn persoona n Näiden taustalla erilaiset tavat tehdä teologiaa Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 15

Miten tehdään teologiaa? n Luther: Raamattu + Pyhä Henki + itsenäiset teologiset käsitteet n Skolastiikka: Filosofia muodostaa käsitejärjestelmän perustan, ja uskon sisältö pyritään muotoilemaan siitä johdetuin käsittein n Luther: Teologia turmeltuu, kun sinne tuodaan vierasta ainesta, käsitteet pitää ensin kastaa n Skolastiikka: Yleinen käsiteapparaatti, pätee myös uskoon n Luther: Uskonkohteet ovat luonnollisen järjen yläpuolella, niitä ei voi ymmärtää filosofian välinein n Skolastiikka: Uskon käsitteelisen sisällön voi ymmärtää teoreettisesti, vuodatettu usko auttaa pitämään uskonlauseita totena Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 16

Arviointia n Voittiko Luther? Lutherin kritiikin pääkohteena ollut nominalistien ja voluntaristien armo-oppi tuomittiin Trentossa n Toisaalta katolinen kirkko päätyi seuraamaan Tuomasta n Lutherin kritiikkiä on luettu anakronistisesti Tuomaaseen kohdistuneeksi n Luther ei ilmeisesti tuntenut Tuomaan teologiaa hyvin n Kun uskonkäsityksiä pyritään muotoilemaan jonkin käsitejärjestelmän avulla, käsitteisiin sisältyvät ennakkooletukset vaikuttavat samalla siihen, miten usko ymmärretään n Joudutaan arvioimaan, milloin tämä ei vaaranna uskon kokonaisuutta n Onko Tuomaan / YJV: n muotoilu mahdollinen? Harhaopit 1500 -luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki 17
2000-luvun artistit
Nationalismi 1800-luvulla
Luther starts the reformation
Martin luther hz muhammed
Martin luther king apartheid
Luther leads the reformation summary
Luther leads the reformation
Autocratic leader is also known as
Conclusion martin luther king
Martin luther king slides
Malcolm x vs martin luther king
Martin luther king 95 theses
Musikepochen zeitstrahl
De reformatie en de splitsing van de christelijke kerk
Martin luther king jr timeline of events
The reformation outcome martin luther and the reformation
Martin luther john calvin and henry viii
Luther calvin and henry viii