Fin DRG Sote n ohjaamiseen tarvittava tieto Petra

Fin. DRG – Sote: n ohjaamiseen tarvittava tieto Petra Kokko, toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy Tiedolla johtamisen verkostopäivät, Naantali 9. 2. 2017 Page

Petra Kokko Ainutlaatuinen osaamiskeskittymä • FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä • Yhtiön palvelut keskittyvät • • • julkisten palvelujen kehittämiseen, johdon konsultointiin, monialaiseen koulutukseen, yhdyskuntasuunnitteluun, talonrakennukseen ja korjausrakentamiseen SOTE johtamisen järjestelmiin ja palveluihin • Yhtiön osaamisessa yhdistyy monipuolinen toimialaosaaminen vahvaan kokemukseen erityisesti julkisen hallinnon kehittämisestä kotimaassa ja kansainvälisesti • Yhtiön asiakaskuntaan kuuluu julkishallinnon lisäksi laajasti myös yksityisen sektorin asiakkaita • Yhtiön omistaja on Suomen Kuntaliitto • 2015 liikevaihto 71, 1 Meur, n. 40% ulkomailta. Henkilömäärä n. 675 henkeä 26. 11. 2020 Page 2

Johdon konsultointi Kuntarekry FCG Konsultointi uudistuva kumppani FCG Konsultointi Hyvinvointi ja ICT-palvelut Valmennus Ecomed ratkaisut Page

Petra Kokko FCG: n SOTE-johtamisen järjestelmät ja palvelut • • Pohjoismaiden johtava osaamiskeskittymä Toimialasta n. 30 vuoden kokemus Käytössä n. 65 henkilön asiantuntemus Toiminta-alueena Suomi, Ruotsi, Norja (Islanti, Latvia, Viro) • Palvelutarjonta: • Tietojärjestelmät • kehitys, toimitukset, tuki ja ylläpito • Luokitusmenetelmien kehitys ja ylläpito • Konsultointi ja tutkimus 26. 11. 2020 Page 4

Petra Kokko Tuotteiden positioituminen järjestäjille ja tuottajille 1. Alue-Ecomed alueellisen SOTE toiminnan seuranta ja ohjaus 2. Ecomed ICS välisuoritekustannuslaskenta 3. Ecomed PP tuotekustannuslaskenta ja hinnoittelu Taustatietoja: - THL ja tutkimustieto - Kela-etuudet - Sote-rahoitus - 1 5 4. Ecomed KPP: tuotekustannusten ja tuotannon seuranta ja raportointi 5. Ryhmittelijätuotteet: tapahtumatason ja episoditason luokitukset (DRG, palvelupaketit, ”Fin. DRG”) Maakunta järjestäjä Alueelliset episodit, palvelupaketit tms. voivat koostua yhden tai useamman palveluntuottajan palveluista ”Yhteinen kieli” 5 2 1 3 4 5 SOTE-keskus 2 1 3 4 Maakunnan liikelaitos 5 2 3 4 5 Yksittäisen palvelun tuottaja Omaan käyttöön: - tuotannon omakustannusarvot - tarkempi tuotannon suunnittelu ja seuranta (BI, rap) - ennakoiva analytiikka - hinnoittelukoneet & kannattavuuslaskenta è Ecomed ratkaisut mahdollistavat nykyisten organisaatioiden tiedolla johtamisen tuen ja samalla organisaatioiden muutoksen tukemisen järjestäjäksi tai tuottajaksi 26. 11. 2020 Page 5

FCG: n hallinnoimat luokitustuotteet Petra Kokko • Nord. DRG ja p. DRG® /EPR sekä kehitteillä oleva d. DRG • Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon potilasluokittelujärjestelmät, joiden avulla voidaan mm. tarkastella tuotantoa asiakaskeskeisesti ja tuotteistaa palveluja RAFAELA® -hoitoisuusluokitusjärjestelmä • • Tuottaa tiedot potilaiden yksilöllisen hoidon tarpeesta, hoitotyön työpanoksesta, hoitohenkilöstön kustannuksista ja hoitohenkilöstön työn tuottavuudesta. Järjestelmän tuottaman tiedon avulla voidaan mm. kohdentaa hoitohenkilöstövoimavarat potilaiden hoidon tarpeen mukaan • FIM® / Rehab. FIM • • • FIM-mittari on toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointimenetelmä Todennetaan, onko vajaakuntoinen henkilö toiminnoissaan itsenäinen vai tarvitseeko hän avustajan apua; seurataan, tapahtuuko toimintakyvyssä ja avuntarpeessa muutoksia tai todentaa sen hetkinen toimintakyky yksittäisellä arvioinnilla Tietoa voidaan hyödyntää laaja-alaisesti sekä moniammatillisesti eri asiakas/potilasryhmillä aina kuntoutuksesta vammaispalveluihin dokumentoinnissa, seurannassa, tulosten analysoinnissa ja suunnittelussa • RAVA® / RAVATAR • • • Ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan ns. RAVA-indeksi ja RAVA-luokka, joita voidaan käyttää viitteellisinä arvoina, kun arvioidaan ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollista avuntarvetta tietoa voidaan hyödyntää yksilötasolla toimintakyvyn arvioimiseen ja muutosten seurantaan, organisaatiotasolla mm. toiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen ja kunnan ja valtakunnan tasolla mm. palvelurakenteen ohjaukseen ja määrittämiseen • TUVA®/ TUVATAR • • Mielenterveysasiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari Tietoa voidaan hyödyntää asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadinnan sekä tilanteen seurannan ja arvioinnin apuvälineenä. Kerätyn aineiston avulla voidaan arvioida ja kehittää hoitolaitosten toiminnallista rakennetta. 26. 11. 2020 Page 6

Tiedolla johtaminen sote-palveluissa Kustannuslaskenta Optimaalinen resursointi KPP -mallit Petra Kokko Tarve RAFAELA® FIM® Potilasryhmittelyt Panokset Kustannukset ja resurssit RAVA® Hoivan tarve TUVA® RAI p. DRG® Tulokset d. DRG Nord. DRG EPR Tuotokset Suoritteet Toiminnan ja talouden ohjaus = Tiedolla johtaminen Tuloksellisuuden arviointi (tuottavuus, kustannukset, laatu ja vaikuttavuus) 26. 11. 2020 Page 7

Petra Kokko Potilasryhmittely 26. 11. 2020 Page 8

Petra Kokko DRG, Diagnosis Related Groups • DRG -järjestelmä on alun pitäen kehitetty Yhdysvalloissa, Yalen yliopistossa (Robert Fetter, John Thompson et al), 1970 -luvulla • Alkuperäinen tarkoitus oli luoda sairaalan johdolle työkalu • sairaalan suoritteiden mittaamiseen ja arviointiin • sairaaloiden toiminnan vertailemiseen • Vähitellen järjestelmää alettiin käyttää hyödyksi toiminnan seurannassa sekä laskutuksessa aikaisemman seurannassa laskutuksessa suoriteperusteisen laskutusjärjestelmän (fee-for-service) sijaan • Eri sairaaloilla on erilaisia potilaita – kustannusten vertailu ei ole mahdollista ilman potilasjakauman (casemix) aiheuttaman kustannusvaihtelun vakiointia • Tänä päivänä järjestelmää käytetään yli 50 maan sairaalatoiminnan ohjaamiseen ja palveluiden kansalliseen hinnoitteluun. 26. 11. 2020 Page 9

Petra Kokko DRG-järjestelmän kehittyminen • D 26. 11. 2020 Page 10 Lähde: Geissler et al 2011

Nord. DRG: n kehittyminen Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 11

Petra Kokko Kansainvälinen ’kieli’ hoitotoiminnan casemixin vertailuun LFK • Itävalta HRG • Englanti Nord. DRG GHM • Suomi, Viro, Ruotsi jm • Ranska G-DRG • Saksa AR-DRG • Irlanti DBC JPG AP-DRG (CMS-DRG) • Alankomaat • Puola • Portugal • Espanja (Katalonia) Lähde: Geissler et al 2011 26. 11. 2020 Page 12

Petra Kokko Mihin DRG: tä voidaan käyttää? • Toiminnan taloudelliseen seurantaan ja arviointiin, johtopäätösten tekemiseen • Toiminnan suunnitteluun ja suorituskyvyn mittaamiseen • Budjetin jakamiseen • Hinnoittelun perusteena, laskutuksessa • DRG on keskikustannuksiin perustuva järjestelmä • Vertailuun samantasoisten yksiköiden välillä (yo-sairaalat, keskussairaalat, aluesairaalat, klinikat) 26. 11. 2020 Page 13

Petra Kokko DRG-järjestelmän käyttötarkoitus eri maissa 26. 11. 2020 Page 14 Lähde: Geissler et al 2011

Nord. DRG: n käyttö suunnittelussa ja seurannassa Petra Kokko Sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Toiminnan suunnittelussa Kyllä Toiminnan seurannassa Kyllä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri     Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kyllä Ei (laskutuksen seurannassa) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Kyllä Ei Kyllä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hinnoittelun valmistelun osalta Kyllä Toivottavasti Kyllä Osittain = hinnoittelun toteutumisen seuranta Kyllä Toivottavasti Kyllä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä      Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Kyllä Vähäisessä määrin Kyllä Jossain määrin Kyllä Satakunnan sairaanhoitopiiri Seuranta pyritään ottamaan käyttöön 2016 kuluessa Vaasan sairaanhoitopiiri Ei Kyllä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukunta-yhtymä 26. 11. 2020 Page 15

Petra Kokko Fin. DRG tänään ALUEELLISET HOITOKETJUT (Episodiluokitus, EPR+p. DRG) AVOHOITO ESH Nord. DRG PTH p. DRG+APR Suun TH d. DRG LAITOSHOITO KANSALLISET PRIMAARILUOKITUKSET TIETO KÄYTETYISTÄ RESURSSEISTA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIIN TARVITTAT TIEDOT 26. 11. 2020 Page 16

Petra Kokko Fin. DRG: n kehittäminen esim. palvelupakettien avulla Järjestäminen ALUEELLISET HOITO- JA PALVELUKETJUT (p. DRG+EPR) Toiminnan ja talouden ohjaus tuotannossa AVOHOITO ESH Nord. DRG PTH p. DRG Suun th d. DRG Sosiaalipal velujen asiakasryh mittelyt LAITOSHOITO PRIMAARILUOKITUKSET JA TIETO RESURSSEISTA SEKÄ VAIKUTTAVUUDEN SEURANTAAN TARVITTAVISTA TIEDOISSTA 26. 11. 2020 Page 17

Petra Kokko Sitran selvityksiä 113 Sote tiedoista tekoihin ”Sote-palvelupaketit on uusi sosiaali- ja terveydenhuollon raportointimalli. Palvelupaketit ovat ensisijaisesti järjestämisvastuussa olevien maakuntien ja palveluiden tuottajien sekä järjestäjien ja valtion välinen raportoinnin työkalu, jota voidaan käyttää seurantaan ja ohjaukseen. ” ”Johtopäätöksenä mallin soveltuvuudesta ohjauksen työkaluksi todettiin, että se tuottaa hyödyllistä tietoa erityisesti kansallisen tason ohjaukseen sekä järjestäjälle. ” ”Tuottajan tietojohtamisen työkaluksi palvelupakettimalli ei ole riittävä. ” ”Tulevaisuudessa tietojärjestelmien tulee mahdollistaa asiakassegmentointi, ja segmentoinnin perusteena voi olla esim, DRG, PDRG, APR, toimintakyky tai muu vastaava luokitus. ” 26. 11. 2020 Page 18

Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 19

Petra Kokko Yhteenveto Siun soten potilasryhmitysten ja palvelupakettien koelaskennasta Potilasryhmitysten (EPR) ja palvelupakettien yhteiskäyttö alueellisen tietovaraston tiedoilla mahdollistaa monipuolisen tuotannon ja resurssien/kustannusten tarkastelun Kattava tuotannon, kustannusten ja niistä johdettujen palveluiden käytön ja tuottavuuden vertailu/seuranta - alueellinen tai asiakassegmenttien resursointi/rahoitus - tuotannon ohjaus ja seuranta, toimintamallien arviointi Yleiskuvan hahmottamisesta aina yksityiskohtaisimpiin prosesseihin - tunnuslukujen systemaattinen soveltaminen eri raportoinnin tasoilla • Miika Linna, dos. (terveystaloustiede), Tk. T 26. 11. 2020 Page 20

Petra Kokko Kustannuslaskenta 26. 11. 2020 Page 21

KPP (kustannukset per potilas) –laskentamalli Petra Kokko Kustannukset episodeittain Episodi C Episodi B Episodi A Episodi D Episodien muodostaminen p. DRG–ryhmittelyille kontakteille Kustannukset kontakteittain DRG-kontakti A DRG-kontakti C DRG-kontakti B DRG-hoitojakso p. DRG–ryhmittely toteutuneille kontakteille Kustannukset potilaittain ja käynneittäin Potilas A käynti 1 Potilas B käynti 1 Potilas A hoitojakso 1 Potilas C käynti 1 Kustannukset välisuoritteittain Hoitopäivävälisuorite Käyntivälisuorite Toimenpide Laboratoriotutkimus Kuvantamistutkimus Kustannuslaskenta suoriteperusteista ja toimintoperusteista laskentamenetelmää käyttäen Kustannukset tileittäin Henkilöstökulut Tarvikekulut Tutkimuskulut Muut kulut 26. 11. 2020 Page 22

KPP-kustannuslaskennasta Petra Kokko • Kustannuslaskenta toteutetaan toimintokohtaisena (ABC) laskentana • Henkilöstöresurssi on suurin kuluerä, joten sen kohdistamiseksi oikein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kannattaa nähdä vaivaa • Toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä syntyy potilaskohtaisen kustannuslaskennan kautta • Määrittely, miten kliinisen toiminnan välisuoritekustannukset kohdennetaan potilaiden hoitokontakteihin • Välisuoritteiden kohdistamissäännöillä on iso vaikutus lopputuotteen keskikustannukseen > tarvitaan yhteiset säännöt • Johtamisen väline, joka antaa tietoa potilaan hoitoprosessin kustannuksista ja jolla voidaan suunnitella resurssien käyttöä • Antaa pohjan hoitotoiminnan vertailukelpoisuuteen • Tarvitaan oman hoitotoiminnan keskikustannuksien ja painokertoimien laskemista varten • FCG ylläpitää KPP-laskennan ohjeistuksia Suomessa; http: //soteluokitustuotteet. fi/kehittäminen/kansallinen-drg-keskus 26. 11. 2020 Page 23

Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 24

Petra Kokko Laskentaperiaatteet DRG–ryhmittelyn kannalta • Potilaskohtaisessa kustannuslaskennassa jokaisen välisuoritteen kustannukset pitää olla laskettu ja hinnoiteltu • Sairaalan potilaskohtainen kustannuslaskenta perustuu aina ensisijaisesti sairaalan oman toiminnan kustannuksiin • Sairaalan omasta kustannus- ja suoriteaineistosta voidaan muodostaa omat painokertoimet DRG -tuotteistuksen pohjaksi painokertoimet potilaskohtaisen kustannuslaskennan avulla, tai käyttää muun sairaalan tai kansallisia painokertoimia • Painokertoimia käytettään: • Tuottavuusvertailussa • Hinnoittelussa DRG–painokerroin = DRG: n kustannusten keskiarvo Koko aineiston kustannusten keskiarvo 26. 11. 2020 Page 25

Petra Kokko Resurssien käytön suunnittelu p. DRG-kontaktien lukumäärä potilasta kohti Kunta 1 Kunta 2 Potilaskohtaisessa tarkastelussa sydän- ja verenkiertoelimistön pitkäaikainen ongelma: • Resurssien suuntaaminen kahdella eri tavalla saman ongelman hoitoon • Organisaation strategia ja käytäntöjen erilaisuus toiminnan arvioinnissa Lähde: p. DRG-organisaatioiden perusdata 2013 -2014 26. 11. 2020 Page 26

Petra Kokko Kustannusten allokointi Keskimääräiset kustannukset potilasta kohti Kunta 1 Kunta 2 Potilaskohtaisessa tarkastelussa sydän- ja verenkiertoelimistön pitkäaikainen ongelma: • Resurssien erilaisesta suuntaamisesta aiheutuvat kustannukset • Kustannusvaihteluista aiheutuneiden säästöjen/kulujen arviointi toiminnan kokonaisuudessa Lähde: p. DRG-organisaatioiden perusdata 2013 -2014 26. 11. 2020 Page 27

SOTE ohjaus 2019 Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 28

Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 29

Petra Kokko Hoidon ja hoivan tarve 26. 11. 2020 Page 30

RAFAELA® -hoitoisuusluokittelujärjestelmä Petra Kokko • Terveydenhuollon hoitotyön hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jolla pyritään optimoimaan hoitotyöhön tarvittavan resurssin käyttöä sekä arvioimaan hoitotyön laatua ja sisältöä. • Sisältää mittarit; OPCq (somaattinen vuodeosastohoito) ja POLIHOIq (somaattinen polikliininen hoito), PPCq (Psykiatrinen vuodeosastohoito), PERIHOIq (Perioperatiivinen hoito) Kehitysvammahuollon mittari (Kehitysvammatyö), SÄDEHOIq (sädehoitotyö) ja PAONCIL-mittari. • Käytössä kaikissa Manner-Suomen sairaanhoitopiireissä (pl. ISSHP ja EKSOTE) sekä useammassa perusterveydenhuollon organisaatiossa ja toimipisteessä. • Kehittämistyöryhmät: • Psykiatrian avohoidon ja vuodeosastohoidon yhdistetty mittari • Hoitotyön kustannuslaskenta • POLIHOIq mittarin päivittäminen 26. 11. 2020 Page 31

FIM® -toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointijärjestelmä Petra Kokko • Vajaakuntoisen henkilön toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin käytettävä järjestelmä. Kartoitetaan 18 päivittäistä avaintoimintoa avuntarpeen näkökulmasta • Hyödynnetään esim. kuntoutuksen seurannassa sekä vammaispalveluissa • Käytössä 37 eri organisaatiossa, rekisterinpitäjinä sekä julkisia että yksityisiä • Kehittämistyötä tehdään FIM-indeksin laskentaan sekä arviointijärjestelmän jalkauttamista vammaispalveluihin 26. 11. 2020 Page 32

Petra Kokko RAVA® - toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointijärjestelmä • Ikäihmisten (>65 vuotta) toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin käytettävä järjestelmä • Asiakasta arvioidaan 12 toiminnon avulla • Arvioinnin tuloksena asiakkaalle lasketaan RAVA®-indeksi, jonka perusteella hänet voidaan sijoittaa tiettyyn RAVA®-luokkaan (1 -6) • Käytössä 352 organisaatiossa, joista julkisia 143 kpl ja yksityisiä 209 kpl • Kehittämistyö: • Mittarin sisällön kehittäminen uudistamalla terminologia ja lisäämällä mittariin psykososiaalisia osa-alueita arvioivat osiot (päihteiden käyttö, ihmissuhteet ja turvallisuuden tunne) • Uudistetun mittarin validointi • Ikäihmisten palveluiden asiakaskohtainen kustannuslaskenta • keskimääräinen asiakaskohtainen kustannus hoitopäivälle tai käynnille (suorite) RAVA®-luokittain eri asumismuodoissa 26. 11. 2020 Page 33

TUVA® -toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointijärjestelmä Petra Kokko • Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin käytettävä järjestelmä, joka koostuu viidestä toimintakyvyn osa-alueesta. Toimintakyvyn lisäksi mittarissa arvioidaan 15 keskeisen mielenterveyshäiriöihin liittyvän oireen vaikutusta ja häiritsevyyttä päivittäiseen toimintaan ja toimintakykyyn. Mittarissa arvioidaan myös potilaan hoitoisuutta henkilökunnan subjektiivisen kokemuksen mukaan. • Käytössä 22 organisaatiossa, joista kuntia 6 kpl, kuntayhtymiä 1 kpl ja yksityisiä 15 kpl. • Kehittämistyö: TUVA-indeksin laskenta vuoden 2017 loppuun mennessä • Laskentaa varten tarvittavan aineiston (TUVA-arvioinnit ja kysely) keruu meneillään. Tämän jälkeen indeksin laskenta. TUVA-mittarin validointi • Validointityö toteutetaan mahdollisesti Tampereen yliopiston kanssa. • TUVA®-indeksi on apuna kunnan päättäjille asiakasprofiilin muodostamisessa, asiakkaan sijoittamisessa ja sopivan palvelurakenteen hahmottamisessa 26. 11. 2020 Page 34

Petra Kokko Tuloksellisuuden arviointi 26. 11. 2020 Page 35

Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 36

Petra Kokko Tuloksellisuuden arvioinnin kehikkoja Tausta Mittarointi Kattavuus /käyttö Sveus/IVBAR öppna jämforelser Porterin value – konseptiin perustuva Lukuisia (lähinnä ESH) potilasryhmiä ICHOM Harvard/ Karolinska Potilasryhmittäin vaihteleva monidimensionaali nen Lukuisia potilasryhmiä Euro. Reach WHO: n, OECD: n TH: n yleinen ym. suorituskyvyn arviointikehikkojen arviointi synteesi 26. 11. 2020 Page 37

Petra Kokko Tuottavuus (yksikkökustannukset) • Palveluiden käytön ohella toinen kustannusvariaation selittävä tekijä • Palveluiden määrä/potilas, yksikkökustannukset • Edellyttää palveluprosessien määriteltyihin sääntöihin perustuvaa luokittelua (Potilas- ja asiakasryhmitykset) • Edellyttää kustannuslaskennan tuottamaa informaatiota suhteellisista kustannuksista (kustannuspainot) • Pitkälle viety toteutus olemassa Fin. DRG: n pohjana – EPRryhmitys 26. 11. 2020 Page 38

Petra Kokko Alueelliset kustannukset ja tuottavuus: indikaattoreiden välinen yhteys kustannus asukas = Saatavuus/ peittävyys Käyttö vs tarve asiakkaat palvelut asukas X asiakkaat Järjestäjä monitoroi Tuottavuus X kustannus palvelut Tuottaja monitoroi 26. 11. 2020 Page 39

DRG-tuottavuuden laajennus: EPRhoitoepisodipisteen hinta Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 40

Petra Kokko Ryhmiteltyjen EPR-hoitokokonaisuuksien yhteys THL: n tarvekertoimeen Polvijärvi Juuka Kontiolahti 26. 11. 2020 Page 41

Esimerkki ICHOM – Dementian tuloksellisuuden PROM-mittareita Petra Kokko 1 Includes anxiety, depression, behavior, apathy, and psychosis. Tracked via the Neuropsychiatric Inventory (NPI). 2 Includes memory, orientation, verbal fluency, and executive function. Tracked via the Montreal Cognitive Assessment (Mo. CA). 3 Includes community affairs and relationships. 4 Includes instrumental and basic activities of daily living. Tracked via the Bristol Activity Daily Living Scale (BADLS). 5 Includes finance, enjoyment of activities, pain, and side effects of medication. Tracked via the Quality of Life-AD (QOL-AD) and Quality of Wellbeing Scale-Self Administered (QWB-SA). 6 Tracked via the Euro. Qol-5 D (EQ-5 D). 7 Tracked via the Clinical Dementia Rating (CDR). 26. 11. 2020 Page 42

Petra Kokko Tuloksellisuuden tutkimuskysymyksiä – Soveltaminen soten: n johtamisessa • Tuotannon/palveluiden kehittäminen (OM) • Rahoitus - laskutus, millä menetelmillä monitoroidaan ja kompensoidaan tuottajille/järjestäjille? • Vaikuttavuuden johtaminen, yleisesti suorituskyvyn indikaattoreiden laskenta ja kytkeminen kansallisen tason seurannan mittareihin • Järjestelmätason taloudellinen arviointi – mitkä (sote)rakenteiden ominaisuudet selittävät väestöön suhteutettujen kustannusten eroja? Väestön terveydentilan/hyvinvoinnin eroja? Yksityiset-julkiset • Erilaiset ’operations management’ kysymykset (laaja alue) 26. 11. 2020 Page 43

Alueellinen EPISODIPOTILASRYHMITYS, EPR = alueellisen toimintaprosessin kuvaus (terveydenhuollon tuote) Petra Kokko • EPR-ryhmittelijä yhdistää potilaan sairauden (ja siihen yhteen liittyvien sairauksien) hoidon läpi koko julkisen terveydenhuollon riippumatta hoidon portaan tasosta, yksiköstä tai palvelujen tuottajan ammattiryhmästä • Alueelliseen ryhmittelyyn sisällytetään kaikki alueen julkiset terveyspalvelut: terveyskeskuksien avotoiminta, tkvuodeosastohoito, osa sosiaalipalveluista (pitkäaikaislaitoshoito, palveluasuminen, kotihoito), erikoissairaanhoidon sairaaloiden avotoiminta ja osastotoiminta sekä yhteispäivystys • Kustannuslaskenta toteutetaan perus- ja erikoissairaanhoidon KPPtietoja käyttäen 26. 11. 2020 Page 44

Diabetes ja elinkomplikaatiot –episodin potilaiden hoidon määrä (kust/plas) episodiin kuuluvien sairausryhmien mukaan Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 45

Hoitokäytäntöjen erojen tarkastelu kuntien tai yksiköiden välillä (potilaan keskimääräiset kustannukset) Episodiryhmä-taso = saman potilaan saman sairauden ja siihen liittyvien sairauksien hoitoprosessi Petra Kokko 26. 11. 2020 Page 46

Petra Kokko Yhteenveto 26. 11. 2020 Page 47

Ohjaus edellyttää Petra Kokko • Tietoa toiminnan ja talouden toteutumisesta kaikilta tuottajilta • Laadukasta, eheää, rakenteisesti kirjattua dataa koko tuotannosta • Potilaskohtaiset kustannustiedot, vrt. Ruotsi ja Norja • Tuotteistaminen eli tuotoksien kuvaaminen yhteismitallisesti • Tietoa hoidon tarpeesta hyödyntäen päteviä mittareita • Tuloksellisuuden arviointiin mittarit, jotka kykenevät kuvaamaan palvelun tuottavuutta, laatua, kustannuksia ja vaikuttavuutta • Tietoa hoidon kokonaisuudesta eli palveluketjuista terveysongelmittain Ø Järjestäjän valvonta vastuu tuottajien toiminnan osalta Ø Järjestäjän vastuulla on arvioida palvelun tarvetta asiakaslähtöisesti, palveluiden integrointi mahdollisimman tehokkaaksi palveluketjuksi ja huolehtia tuotettujen palveluiden tasavertaisuudesta maakunnassa 26. 11. 2020 Page 48

Petra Kokko Kiitos! Lisätietoja sivuilta soteluokitustuotteet. fi Yhteystiedot: Toimialajohtaja Petra Kokko p. 044 566 7009 petra. kokko@fcg. fi 26. 11. 2020 Page 49