Evankelisluterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op Luento

Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op Luento 1 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA

martin. ubani@helsinki. fi

USKONNON PERUSMENETELMÄT n Musiikki ja virret n Taidetyöskentely n Kerronta n Raamattutyöskentely n Dialogiset menetelmät martin. ubani@helsinki. fi

Kerronnallisuus ja uskontokasvatus martin. ubani@helsinki. fi

Kerronnallisuus ja uskontokasvatus n Uskonto ja kerronta kuulunut perinteisesti yhteen n Suulliset ja kirjalliset kertomukset n Kansojen historia ja jumalkertomukset n Alkukirkko - Jeesuksen elämän suullinen perintö: vertaukset yms. - Markus/Pietari, Luukas/Maria? - Myöhemmin marttyyrit, pyhät henkilöt - Luetut kirjoitukset: ”VT: n” profeetat: Jesaja - Esim. 1 Tim: ”Lue ahkerasti kirjoituksia” n Yleinen kirkko 300 l. - Papiston ja maallikoiden välinen ero - Rooman pakanallinen perintö - Hengellinen vs. maallinen/lihallinen (esim. Augustinus) - Kirkon kieleksi vakiintuu lännessä latina ja idässä kreikka - Kansan kerrontatraditio ja kertomusten muunnelmat (vrt. Kalevala) martin. ubani@helsinki. fi

Kerronnallisuus ja uskontokasvatus n 1700 -luvun Eurooppa n Tarinankerrontaperinne lähes olematon lukutaitoisten keskuudessa n Suomessa kansalle kirkon katekismusopetus n Lukutaidon martin. ubani@helsinki. fi opetus

Kerronnallisuus ja uskontokasvatus n Kerronta kansainvälisessä ”modernissa” uskontokasvatuksessa (Shaw 1991) n 1900 -1940 -l. Perinteinen kerronnallisuus - Kerronta uskontokasvatuksen keskeisin työtapa - Väline uskonnollisten totuuksien välittämiseen - Lapsille luontainen tapa oppia - Kertomusten alkuperä: suullinen perinteinen kerrontaperinne n 1940 -1970 -l. Keinotekoinen kerronnallisuus - Kirjallisia tuotoksia didaktisia ja moraalisia tarkoituksia varten n 1970 -l. - Kerronnan vahvistuminen - Sekä oraalisia että kirjallisia kertomuksia martin. ubani@helsinki. fi - Yhteys kulttuuriperintöön

Kertomuksen funktiot n Yhteisö ja sosialisaatio n Sosiokulttuurinen n Kulttuurin teoria (esim. Rogoff 2003) pääoman omaksuminen - Arvot, oikeutus tms. - Kulttuurin säilyminen ja uusintaminen n Yksilön jäsenyys yhteisössä: - Kulttuurin merkitysten ja käytänteiden lukutaito - Kyky tuottaa yhteisön käytänteiden mukaisia tuotoksia ja uudistaa kulttuuria martin. ubani@helsinki. fi

Kertomuksen funktiot n Yksilön identiteettityö n Jerome Bruner (1986) - Kognitiivinen (konstruktivistinen) psykologia n Propositionaalinen ajattelu: looginen, analyyttinen, abstrakti n Narratiivinen ajattelu: luova, intuitiivinen ja konkreetti - Esimerkiksi reaktio yllättävään tilanteeseen - Ihminen tyypillisesti käsittelee narratiivien avulla - Narratiivit jäsentävät myöh. kokemuksia n Intentionaalisuus - Tapahtumat yhteydessä ihmisen toiveisiin, uskomuksiin ja valintoihin - Kertomukset vahvistavat, että tapahtumalla on merkitystä ja että niillä on seurauksia (juonellisuus) - Kertomukset korostavat yksittäistä tapahtumaa ja yksilöä - Kertomukset perustuvat ristiriitaisuuksilin (vrt. martin. ubani@helsinki. fi propositionaalinen)

Raamattu ja kerronta n Raamatunkertomuksen peruslähtökohdat (Luumi 2005): n Kertomus martin. ubani@helsinki. fi on Raamatun omin kielimuoto - Argumentatiivinen kieli - Filosofinen jäsentäminen: sekundäärinen asema Raamatussa - Apellatiivinen kieli - Kehoitukset, ohjeet - Narratiivinen kieli - Kertomuksia merkityksellisistä kohtaamisista (Buber 1952) n Raamatunkertomus välittää tapahtuman - Mikä tekee tapahtumasta kertomuksen? n Raamatunkertomus välittää kokemuksen - Osallisuus n Raamatunkertomus sisältää sanoman - Kertomus itsessään vastaus

Taidetyöskentely ja uskonnonopetus

Symboliikka ja taide uskonnonopetuksessa n Tunnistustehtävä: Kristilliset symbolit n Pareittain/ryhmissä n Mitä eri symbolit merkitsevät? Liittyvätkö ne johonkin tapahtumaan?

Kirkkotaide ja uskonnonopetus n Uskonnonpedagoginen instituutti (UPI) n Pääsiäinen ja taide - http: //www. srk-opisto. fi/sivu. php? artikkeli_id=254 - Tulkintamalli - Kuvaluettelo - Koodiavain

The Three Wise Men Albrecht Dürer, 1504 -1505 Galleria degli Uffizi, Florence

Dialogisuus uskonnonopetuksessa martin. ubani@helsinki. fi

Dialogisuus uskonnonopetuksessa n Elämänkatsomuksen jäsentyminen (esim. Berling 2004) n Vaihtoehtoiset n Dialogi merkityshorisontit vs. eksklusiiviset totuusväitteet ja demokraattisen yhteiskunnan kansalaisuus n Valistunut vakaumus (ks. Cox 1983) n oppilaalla n arvostaa on riittävästi tietoa uskonnoista ja vakaumuksista uskonnon ja vakaumusten roolia ja funktiota ihmisen elämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. n on arvostelukykyinen ja kykenee tekemään uskonnollisista uskomuksista ja käytännöistä johtopäätöksiä, jotka perustuvat perusteltuihin kriteereihin n On vakaumustietoinen eli tietoinen siitä, mihin hän itse uskoo ja mitkä perusteet hänellä on uskomuksilleen martin. ubani@helsinki. fi

Artikulaation tukeminen n Oppilaiden moninaisuuden huomioiminen n samalla kun otetaan huomioon käsiteltävien uskontojen sisäinen monimuotoisuus n Tilan luominen yksilöllisyydelle - ”oman uskonnon” yksilöllisyys n Oppijoiden oman äänen (voice) ja toimijuuden (agency) vahvistaminen n samalla kun heitä opetetaan kunnioittamaan käsiteltävien uskontojen erilaisia ääniä ja toimijuuksia - Oman position jäsentäminen martin. ubani@helsinki. fi

Toiseuden kohtaaminen n “Vaihtoehtoisten maailmojen” kohtaaminen taiteen ja kerronnan avulla. n “Maailmojen” erilaisuus ja erityisyys välineenä oman ja muiden sosiaalisen roolin ja identiteetin jäsentämisessä n Erilaisten tapojen hahmottaminen, joilla uskonnot ilmentävät ja ilmaisevat itseään n Uskontojen itseymmärryksen tavoittaminen n Informaation hallinnasta ymmärtämiseen ja tulkintaan martin. ubani@helsinki. fi

Dialogiin kasvaminen n Kommunikointitaitojen kehittäminen kriittisen keskustelun avulla n Argumentointi, kuunteleminen, uuden tiedon muodostaminen - Kaikkien osallistujien ja käsiteltävien uskontojen kielen ja käsitteistön huomioiminen n Käsitteellistäminen eri viitekehyksissä n Maailmassa toimimiseen tähtäävän yhteisöllisyyden rakentaminen n Kunnioittavat ihmissuhteet n Oman position ilmaiseminen toisten seurassa martin. ubani@helsinki. fi