EUROOPAN UNIONIN UUSI PERUSSOPIMUS MEP PiiaNoora Kauppi www


















- Slides: 18

EUROOPAN UNIONIN UUSI PERUSSOPIMUS MEP Piia-Noora Kauppi www. kauppi. net

Miksi Euroopan unioni on olemassa? • Rauha, vakaus, turvallisuus, hyvinvointi • Uudet kunnianhimoiset päämäärät • Ei mitään eurohörhöjen haihattelua ja hurmahenkeä, vaan vakavaa työtä 3/6/2021 www. kauppi. net 2

Mikä on EU: n pihvi? • Kansallisten etujen maksimointi • Suomen “eurooppalaistamisessa” onnistuttiin à nyt tarve turvata politiikan vaikutusmahdollisuudet globalisaation aikana • Vahva EU = vahva Suomi 3/6/2021 www. kauppi. net 3

Lissabonin sopimuksen syntyhistoria Lissabonin sopimus 2007 2005 KAATUNUT PERUSTUSLAKISOPIMUS 2000 NIZZAN SOPIMUS 1997 AMSTERDAMIN SOPIMUS 1992 MAASTRICHTIN SOPIMUS 1986 EUROOPAN YHTENÄISASIAKIRJA 1957 ROOMAN SOPIMUS 3/6/2021 www. kauppi. net 4

Lissabonin sopimus vs. perustuslaki • Perustuslaki kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä 2005 • Suomi jo tuolloin ratifioinut sopimuksen • Lissabonin sopimuksella ja perustuslailla sama tavoite: helpottaa ja selkiyttää päätöksentekoa entistä laajemmassa EU: ssa • Toisin kuin perustuslakiesitys, Lissabonin sopimus ei korvaa aiempia perussopimuksia, vaan täydentää niitä • Sisällölliset erot lähinnä kosmeettisia: Mm. viittaukset EU: n hymniin ja muihin symboleihin poistettu 3/6/2021 www. kauppi. net 5

Lissabonin sopimuksen ratifiointi • EU-maiden valtionpäämiehet hyväksyivät sopimuksen HVK: ssa 18. -19. lokakuuta 2007 • Voimaan vasta, kun kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen • Kaikissa jäsenmaissa Irlantia lukuun ottamatta sopimuksen ratifioi parlamentti – Irlannissa maan oma perustuslaki vaatii kansanäänestyksen • Toistaiseksi ratifioitu lähes yksimielisesti kolmessa jäsenmaassa: Unkarissa, Maltalla ja Sloveniassa • Suomen ratifiointiaikataulua ei vielä päätetty 3/6/2021 www. kauppi. net 6

Perussopimuksen tavoitteet 1. 2. 3. 4. Demokraattisuus ja ymmärrettävyys Tehokkaampi päätöksenteko Eurooppalaiset arvot ja perusoikeudet Euroopasta vahvempi kansainvälinen toimija 3/6/2021 www. kauppi. net 7

1. Demokraattisuutta ja ymmärrettävyyttä • Euroopan parlamentille vahvempi rooli – yhteispäätösmenettely käyttöön uusilla osa-alueilla: tärkeimpänä oikeus- ja sisäasiat • Kansallisten parlamenttien rooli vahvistuu – oikeus puuttua lakiesityksiin, jos läheisyysperiaate ei toteudu • Kansalaisaloite: miljoona EU-kansalaista voi vaatia komissiolta lakialoitetta 3/6/2021 www. kauppi. net 8

1. Demokraattisuutta ja ymmärrettävyyttä • • Lissabonin sopimuksessa tunnistetaan ensimmäistä kertaa jäsenmaan oikeus erota EU: sta Selkeyttä ”työnjakoon” – ei enää pilarirakennetta: jäsenmaiden ja Unionin toimivalta-alueet määritelty selkeästi 1. Yksin Unioni: esim. tulliasiat, yhteinen kauppapolitiikka. 2. Yhteiset: jäsenmailla toimivalta, missä Unioni ei ole säätänyt lakia. Esim. sisämarkkinat 3. Yksin jäsenmaat: esim. terveydenhuolto, koulutus. 3/6/2021 www. kauppi. net 9

2. Tehokkaampaa päätöksentekoa • Määräenemmistöpäätökset neuvostossa uusille osa-alueille – Tuplaenemmistö 2014 lähtien: 55% jäsenmaista ja 65% EU: n kansalaisista • Parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan – Parantaa komission demokraattista mandaattia – Politisoi europarlamenttivaaleja, mikä lisännee äänestäjien kiinnostusta EU-politiikkaan 3/6/2021 www. kauppi. net 10

2. Tehokkaampaa päätöksentekoa • EU: lle ”presidentti”: neuvostolle pysyvä (2, 5 vuoden kausi) puheenjohtaja • Toimii puheenjohtajana Eurooppa-neuvoston kokouksissa • Huom: Presidentti voi osoittautua myönteiseksi uudistukseksi! • Määräenemmistö neuvostossa ja yhteispäätösmenettely uusilla toimialueilla tehostavat myös päätöksentekoa 3/6/2021 www. kauppi. net 11

2. Tehokkaampaa päätöksentekoa • Komissio: kokoonpano • Seuraavassa v. 2009 nimitettävässä komissiossa sama systeemi kuin nyt: Yksi komissaari / jäsenvaltio • Vuodesta 2014 komissiossa 15 komissaaria, jotka vuorottelevat tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken. • Parlamentti: kokoonpano • 750 + 1 meppiä 3/6/2021 www. kauppi. net 12

3. Eurooppalaiset arvot ja perusoikeudet • Perusoikeuskirjasta tulee oikeudellisesti sitova • Sopimus vahvistaa EU: n perustavat arvot: demokratian periaatteet ja perusvapaudet (4 freedoms) • Sopimuksessa tunnustetaan erikseen solidaarisuuden tavoite jäsenmaiden kesken mm. energian saannin ja terrorismin vastaisen taistelun osalta 3/6/2021 www. kauppi. net 13

4. Eurooppa kansainvälisenä toimijana • EU: lle oikeus tehdä sopimuksia = oikeushenkilöllisyys • EU: n “ulkoministeri” – Nimitystä “ulkoministeri” ei sopimuksessa kuitenkaan käytetä; “ulkopoliittinen edustaja” – Nykyiset ulkopoliittisen edustajan ja ulkoasiain komissaarin toimet yhdistetään – Samalla myös komission varapuheenjohtaja – Johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä EU: n ulkopolitiikalle – Uusi EU: n ulkopoliittinen yksikkö “ministerin” tukena 3/6/2021 www. kauppi. net 14

Muutama fakta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta • Ulkopolitiikan tehostaminen on Suomen etu > yhteinen ulkoministeri on hyvä uudistus • Puolustuspolitiikan kokonaisuus – solidaarisuuslauseke – kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen keinovalikoimaa laajennetaan – kollektiiviset turvatakuut > pysyvä rakenneyhteistyö halukkaille maille – puolustusmateriaaliyhteistyö – lopullinen yhteinen puolustus, kun jäsenvaltiot yksimielisiä • Suomen tilanne: Olemme poliittisesti liittoutuneet EUjäsenvaltioiden kanssa, tulevaisuudessa uuden perustuslain myötä myös sotilaallisesti. 3/6/2021 www. kauppi. net 15

Huomioita • Yksittäiset päätökset ovat osa kokonaisratkaisua • Uusi perussopimus pääsääntöisesti Suomelle hyvä, heikompia osiakin löytyy, mutta kokonaisuus ehdoton plussa. • Jäsenmäärä kasvaa, EU monimuotoistuu > yksimielisyyden mahdottomuus > ”eri vauhtien Eurooppa” ainoa realistinen vaihtoehto? > Suomen päätökset? 3/6/2021 www. kauppi. net 16

EU: ko supervalta? • ei verotusoikeutta • ei oikeutta tehdä alijäämäistä budjettia – EU voi käyttää enintään 1, 27% jäsenvaltioiden yht. BKT: sta – tätä voidaan korottaa ainoastaan kaikkien 27 jäsenvaltion yksimielisellä päätöksellä – jäsenvaltioiden hallitukset kuluttavat keskimäärin n. 40% EUalueen BKT: sta > USA: ssa liittovaltio kuluttaa n. 20% BKT: sta • ei omia puolustusvoimia, puolustusyhteistyö perustuu jäsenvaltioiden EU: n käyttöön antamiin joukkoihin • voi toimia vain niillä aloilla, jotka jäsenvaltiot ovat sille antaneet > jäsenvaltio voi poistaa EU: lta nämäkin toimivallat, jos päättää erota. 3/6/2021 www. kauppi. net 17

Yhteenveto • Lissabonin sopimus lisää EU: n demokraattisuutta sekä tehostaa ja selkeyttää päätöksentekoa • EU: sta tulee painavampi toimija alueilla, joissa yhteinen päätöksenteko on kaikkien etu, esim. oikeus- ja sisäpolitiikassa sekä ulkopolitiikassa • Suoranaisesti uutta toimivaltaa ei EU: lle siirry • Uudistukset voittopuolisesti pienen maan kuten Suomen eduksi 3/6/2021 www. kauppi. net 18