Esimerkkilauseita Irmeli asuu tuossa talossa Viittaava Ei taalla

  • Slides: 31
Download presentation
Esimerkkilauseita • • • Irmeli asuu tuossa talossa. Viittaava Ei taalla asu ketaan Irmelia.

Esimerkkilauseita • • • Irmeli asuu tuossa talossa. Viittaava Ei taalla asu ketaan Irmelia. Ei vi. . . Tuo mies Viittaava Joku mies/a man Tassa: viittaava Taman pankin ryostajan… viittaava? edustuma Ja Ei viittaava Postittaa Ei viittaava Jarven rannalla rantakivella istunut tytto Viittaava Minulla ei ole autoa. Viittaa tai ei Saimpaannorppa on harvinainen. Gen 1

Esimerkkilauseita • Paul married a Norwegian. • Paul wants to marry a Norwegian. •

Esimerkkilauseita • Paul married a Norwegian. • Paul wants to marry a Norwegian. • Jane is looking for a car. ELI: epämääräistä artikkelia ei voi käyttää vihjeenä (engl. ). 2

 • Anna on toimittaja. • Predikaattiasemassa oleva NP voi olla eireferentiaalinen. . .

• Anna on toimittaja. • Predikaattiasemassa oleva NP voi olla eireferentiaalinen. . . tai referentiaalinen. • Irmeli on mukavin naapurini. • Suomen nykyinen presidentti on T. Halonen. EKVATIIVILAUSEITA: identifioivat saman kohteen. 3

Definiittiset vs. indefiniittiset NP: t. • Definiittiset NP: t ovat yleensä referentiaalisia: – Erisnimet

Definiittiset vs. indefiniittiset NP: t. • Definiittiset NP: t ovat yleensä referentiaalisia: – Erisnimet – Eri tavon definiittisiksi merkityt NP: t – Tietyt pronominit Jos joku vie tämän kynän pöydältäni, hän tulee tuntemaan sen luissaan. ? - paljolti kontekstista riippuvainen 4

 • Eräs henkilö kysyy sinua. • Minä etsin erästä kirjaa. • Laitos etsii

• Eräs henkilö kysyy sinua. • Minä etsin erästä kirjaa. • Laitos etsii uutta esimiestä. • Indefiniittiset voivat olla referentiaalisia tai ei. • Subjektiasemassa oleva NP on yleensä referentiaalinen. 5

 • Nyt otti ohraleipä. • Hän ei lotkauttanut korviaan. - idiomeissa olevat NP’t

• Nyt otti ohraleipä. • Hän ei lotkauttanut korviaan. - idiomeissa olevat NP’t eivat yleensa referentiaalisia. Testi: ne eivat muodosta viittausketjuja. - Nyt otti ohraleipa. *Se oli maukas. 6

Smithin murhaajan täytyy olla hullu. - Kyseessä voitaisiin katsoa olevan viittaava ilmaisu myos silloin,

Smithin murhaajan täytyy olla hullu. - Kyseessä voitaisiin katsoa olevan viittaava ilmaisu myos silloin, kun puhujan mielessä on jonkinlainen EDUSTUMA tarkoitteelle. 7

Maikki: ”Smithin murhaajan täytyy olla hullu. ” ”Maikki sanoi minulle, etta Jones on hullu.

Maikki: ”Smithin murhaajan täytyy olla hullu. ” ”Maikki sanoi minulle, etta Jones on hullu. ” - referentiaalinen opaakkisuus: samaan kohteeseen viitataan eri ilmaisuin, joiden tarkoitetta luullaan samaksi. 8

- Donnellan (1966): definiittisiä kuvauksia voidaan käyttää kahdella tavalla: referentiaalinen käyttö: puhuja pystyy tunnistamaan

- Donnellan (1966): definiittisiä kuvauksia voidaan käyttää kahdella tavalla: referentiaalinen käyttö: puhuja pystyy tunnistamaan kohteen attribuuttinen käyttö: puhuja ei tunnista kohdetta. 9

Referenssi: ongelmia Iltähti loistaa tummenevalta taivaalta. Aamutähti loistaa vaalenevalta taivaalta. Venus on aurinkokuntamme toinen

Referenssi: ongelmia Iltähti loistaa tummenevalta taivaalta. Aamutähti loistaa vaalenevalta taivaalta. Venus on aurinkokuntamme toinen planeetta. - Onko noilla yhteinen tarkoite puhujalle ? Muumimamma katselee auringonlaskua Muumilaaksossa. Koska. Kun. Riennamme vapauteen. - Viittaus tapahtuu ihmisen mielessään rakentamaan malliin maailmasta. kieli maailma vai kieli maailma 10

Ongelmia kieli – maailma -suhteessa 1. Abstraktisanat kuten vapaus, demokratia. Ratkaisuja: - Kielen, mielen

Ongelmia kieli – maailma -suhteessa 1. Abstraktisanat kuten vapaus, demokratia. Ratkaisuja: - Kielen, mielen ja maailman välinen suhde - Odgen ja Richards (1923): semanttinen kolmio THOUGHT OF REFERENCE SYMBOL REFERENT 11

KASITE MERKKI (kieli TARKOITE mieli maailma) 12

KASITE MERKKI (kieli TARKOITE mieli maailma) 12

2) - Kuvitellut oliot kuten yksisarvinen, keijukainen, peikko kuuluvat M 3: een: - Karl

2) - Kuvitellut oliot kuten yksisarvinen, keijukainen, peikko kuuluvat M 3: een: - Karl Popperin (1963) M 1, M 2, M 3 (M 1=reaalimaailma, M 2=“kokemus” maailma, M 3=“tuotokset”) - 'kaikki on kielennettävissä. ' - monta tapaa kielentää sama asia: samanviitteisyys, l. koreferentiaalisuus 13

Merkitysteorioita 2 Frege erotti toisistaan referenssin ja sensen: 2. Representationaalinen teoria: Kielen, mielen ja

Merkitysteorioita 2 Frege erotti toisistaan referenssin ja sensen: 2. Representationaalinen teoria: Kielen, mielen ja maailman välinen suhde = sense 14

REPRESENTATIONAALINEN TEORIA • Sense tulee suhteesta toisiin ilmauksiinsamassa kielessä: kielen sisäisiä suhteita. a. b.

REPRESENTATIONAALINEN TEORIA • Sense tulee suhteesta toisiin ilmauksiinsamassa kielessä: kielen sisäisiä suhteita. a. b. c. d. e. kissani on puussa/pensaassa Mina voisin ehka/kai menna sinne. Harriet wrote the answer down Harriet wrote down the answer The chicken is ready to eat 15

REPRESENTATIONAALINEN TEORIA Merkitys riippuu meidän mentaalisesta mallistamme ja meidän käsityksestämme tilanteesta: heijastuu kielelliseen muotoon:

REPRESENTATIONAALINEN TEORIA Merkitys riippuu meidän mentaalisesta mallistamme ja meidän käsityksestämme tilanteesta: heijastuu kielelliseen muotoon: "J. is sleeping" "J. is asleep" 16

Referenssi ja sense • Kaksi tapaa käsittää merkitys: referenssi ja sense. Referenssi keskittyy kielen

Referenssi ja sense • Kaksi tapaa käsittää merkitys: referenssi ja sense. Referenssi keskittyy kielen ja maailman väliseen suhteeseen ja sense kielen sisäisiin suhteisiin. • Me emme voi kääntää senseä merkitykseksi, koska silloin se kattaisi sekä referenssin että sensen. 17

Referenssi ja sense Tarkoittaa: kummasta on kyse? 1. “Opettaja, mita diplomi tarkoittaa? 2. Asiakas

Referenssi ja sense Tarkoittaa: kummasta on kyse? 1. “Opettaja, mita diplomi tarkoittaa? 2. Asiakas tarkoitti kuivalla korpulla tuota eilista berliininmunkkia tuolla vitriinissa. 3. Kuisti tarkoittaa samaa kuin veranta. 4. Kurkista pihalle niin tiedat keta tarkoitan. 5. Katso sanakirjasta, mita ‘Ebola’ tarkoittaa. 6. Kun ovimikko puhuu siita hankalasta hepusta, han tarkoittaa tuota vakioasiakasta poydassa 2. 18

1. Millainen on thought of reference? Mielikuva? Onko se kaikille sama? Mista kissuus koostuu?

1. Millainen on thought of reference? Mielikuva? Onko se kaikille sama? Mista kissuus koostuu? /kissa/ kissa reaalimaailmassa 19

Lista välttämättömistä ja riittävistä ehdoista (piirteistä) (NECESSARY & SUFFICIENT CONDITIONS) • Lista ominaisuuksista, joita

Lista välttämättömistä ja riittävistä ehdoista (piirteistä) (NECESSARY & SUFFICIENT CONDITIONS) • Lista ominaisuuksista, joita kaikilla kategorian jäsenillä on. • Esim. linnun piirteitä: höyhenpeite, kaksi jalkaa, lentotaito, munii, rakentaa pesän. Ongelma: tiedehenkilöiden vs. maallikoiden käsitykset 20

Piirrematriisi • esim. poikamies • +NAIMATON • +MIESPUOLINEN • +AIKUINEN • +IHMINEN • (+ELOLLINEN)

Piirrematriisi • esim. poikamies • +NAIMATON • +MIESPUOLINEN • +AIKUINEN • +IHMINEN • (+ELOLLINEN) 21

Ongelma • esim. tiikeri +kissaeläin +keltamustaraidallinen +lihansyöjä +nelijalkainen 22

Ongelma • esim. tiikeri +kissaeläin +keltamustaraidallinen +lihansyöjä +nelijalkainen 22

Prototyyppiteoria • Prototyyppiteorian taustaa: Berlin ja Kay: Basic Colour Terms 1969. • Kunkin värikategorian

Prototyyppiteoria • Prototyyppiteorian taustaa: Berlin ja Kay: Basic Colour Terms 1969. • Kunkin värikategorian tyypillisen alueen tutkimus. • Aiemmin tutkittu kategorioiden rajoja: semanttiset kentät eli merkityskentät 23

Prototyyppiteoria • Eleanor Rosch: kategoriat hahmotetaan tyypillisen edustajan, prototyypin, ja periferian avulla. • Kategorioiden

Prototyyppiteoria • Eleanor Rosch: kategoriat hahmotetaan tyypillisen edustajan, prototyypin, ja periferian avulla. • Kategorioiden rajat eivät ole selvät. 24

Millainen on prototyyppi ? • tyypillisten piirteiden joukko (charasteristic features) (Lakoff) vrt. lintu-esimerkki aiemmin.

Millainen on prototyyppi ? • tyypillisten piirteiden joukko (charasteristic features) (Lakoff) vrt. lintu-esimerkki aiemmin. • exemplaari (Fillmore): tuttu yksilö elämän varrelta (muokkautunut ehkä kokemusten myötä). 25

Millainen on prototyyppi ? • prototyypissä yhdistetään semanttinen ja ensyklopedinen tieto; tieto sanojen välisistä

Millainen on prototyyppi ? • prototyypissä yhdistetään semanttinen ja ensyklopedinen tieto; tieto sanojen välisistä suhteista ja tieto kulttuurista. 26

 • käsitehierarkiat: käsitteelliset rakenteet suhteessa toisiinsa. • Rosch: ylätaso (abstraktein), keskitaso (arkipäivän käytössä)

• käsitehierarkiat: käsitteelliset rakenteet suhteessa toisiinsa. • Rosch: ylätaso (abstraktein), keskitaso (arkipäivän käytössä) ja alataso (spesifi). 27

Mielen ja kielen välinen suhde Kaksi äärisuuntausta: 1) Kielellinen suhteellisuus, jonka mukaan ympäristö määrää

Mielen ja kielen välinen suhde Kaksi äärisuuntausta: 1) Kielellinen suhteellisuus, jonka mukaan ympäristö määrää ajattelun. Näkyy myös syntaksissa (esim. aikamuodot) - Kulttuurit kategorisoivat maailmaa eri tavoin (Boas) - Sapir-Whorf -hypoteesi 28

Mielen ja kielen välinen suhde 2) Ajattelun kieli (language of thought) - kognitiivisesta psykologiasta:

Mielen ja kielen välinen suhde 2) Ajattelun kieli (language of thought) - kognitiivisesta psykologiasta: on ajattelua ilman kieltä. Kieli ei ilmaise kaikkia merkityksiä, kuulijan tulkitsee. - Mentalese 29

Mielen ja maailman välinen suhde Rankasti yksinkertaistettuna peruskysymys on, onko maailma olemassa vain meidän

Mielen ja maailman välinen suhde Rankasti yksinkertaistettuna peruskysymys on, onko maailma olemassa vain meidän mielessämme vai riippumatta siitä, vai tulkitsemmeko me maailmaa mielen kautta. Vetäydytään lingvistisen solipsismin suojiin ja aletaan tarkastella kielen sisäisiä suhteita: LEKSIKAALISTA SEMANTIIKKAA 30

31

31