Erikoistumiskoulutukset osana yliopistojen koulutuksen johtamista ja suunnittelua Opintoasiainpivt

Erikoistumiskoulutukset osana yliopistojen koulutuksen johtamista ja suunnittelua Opintoasiainpäivät 2016 Jarmo Kallunki, Suomen yliopistot UNIFI

Erikoistumiskoulutusmuotona v Erikoistumiskoulutuksen tavoite on tukea työelämässä jo toimivien asiantuntijoiden ja sellaiseksi tähtäävien osaamisen kehittämistä. § Sellaisilla asiantuntijuusalueilla, joilla ei ole markkinaehtoista koulutustarjontaa. v Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle, ja se on tarkoitettu korkeakoulututkinnon jo suorittaneille. v Keskeiset piirteet § Tutkimusperustaisuus: tutkimukseen ja taiteellisen toiminnan menetelmiin perustuvaa ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävää koulutusta. § Kysyntälähtöisyys: erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa tehtävä vahvaa, laajaa ja monitasoista yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. § Kevyt säädöspohja: erikoistumiskoulutus perustuu yliopistojen / AMK: ien väliseen sopimukseen. § Maksullista koulutusta (max 120 €/ op), mutta ei liiketoimintaa – osa rahoituksesta laskennallisen rahoitusmallin kautta.

Erikoistumiskoulutus -sopimus v Jokainen erko perustuu yliopistojen / AMK: jen sopimukseen. § Sopimuksen osapuolina oltava koulutusvastuullisten enemmistö. v Sopimuksessa sovitaan koulutuksen perusteista § § § Koulutuksen nimi Koulutuksen kohderyhmä: kenelle koulutus on tarkoitettu Osaamistavoitteet: mitä koulutuksen suorittanut osaa; tiedot, taidot, valmiudet Asiantuntijuuden osoittaminen: miten osaaminen todennetaan Koulutuksen laajuus (vähintään 30 op) v Sopimusvalmistelussa kuultava monipuolisesti ja systemaattisesti työelämän edustajia. § Paikallisuus ja valtakunnallisuus. § Sekä yksityinen sektori että julkinen sektori.

Erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteet Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustansa ja työkokemuksensa pohjalta: 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistolain 7 a §: n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella; 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön; 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä; 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana. Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 a§: n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.

Yliopistojen erikoistumiskoulutukset v Erikoispsykologin koulutukset (5 kpl) v Sosiaalityön erikoistumiskoulutukset (5 kpl) v Farmasian erikoistumiskoulutukset (2 x 2 kpl) v Opettajien erikoistumiskoulutukset (3 kpl) v Kunta- ja alueyhteisöjen palveluosaamisen erikoistumiskoulutus v Minimalismi mukautuvassa suunnittelussa v Opetushallitus pitää rekisteriä olemassa olevista koulutuksista: https: //confluence. csc. fi/display/kshj/Erikoistumiskoulutusten+julki nen+luettelo

Yliopistoissa kehittyviä koulutuksia v Monikulttuurisuusasiantuntijan erikoistumiskoulutus v Oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus v Rakennusalan erikoistumiskoulutukset v Taidealan erikoistumiskoulutukset v Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutus v Merenkulkualan erikoistumiskoulutus v Viestintä, media ja muotoilu –hanke v Ennakoinnin erityisosaajat

Joitain esimerkkejä AMK-sektorilta v Kyberturvallisuuden erikoistumiskoulutus v Datakeskuksen kiinteistöasiantuntijan erikoistumiskoulutus v Big Data Analytics v Haavanhoidon erikoistumiskoulutus v Hygieniahoitajan erikoistumiskoulutus v Rakennusalan erikoistumiskoulutukset v Teatteri-ilmaisun erikoistumiskoulutus v Musiikin managerointi v Lisäksi 8 muuta

Erikoistumiskoulutuksen mahdollisuudet v Työelämässä jo toimineelle (so. opiskelijalle): § Johdonmukaisen, henkilökohtaistetun kehittymismahdollisuuden asiantuntijana. § Omaan työhön sidostuva ja limittyvä koulutus, jolla myös välitöntä käyttöarvoa. § Välineitä analysoida ja kehittää omia työskentelytapoja tutkimustiedon ja taiteellisen toiminnan menetelmien avulla. § Asiantuntijaverkoston rakentuminen ja vertaisarviointi. v Työnantajille § Osaavampia ja suorituskykyisempiä työntekijöitä, joiden osaaminen yltää myös työyhteisön toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämiseen (kilpailukyky). § Mahdollisuus osallistua ja päästä vaikuttamaan osaamisen kehittämiseen sekä opetussuunnitelman tasolla että koulutuksen toteutuksen tasolla. § Koulutuksen sidostuminen työhön parantaa koulutuksen välitöntä käyttöarvoa. § Entistä paremmat yhteydet korkeakoulujen osaamispääomaan. v Korkeakouluille § Paremmat yhteydet työ- ja elinkeinoelämään, säteilevät tutkintokoulutukseen. § Uusi väline edistää elinikäistä oppimista ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. § Tutkintokoulutuksen käyttö osaamisen päivittämiseen vähenee.

Erikoistumiskoulutusten koordinaatiohankkeet: Arene ja UNIFI v Viime ja tänä vuonna aktiivisia hankkeita, joiden tarkoitus on tukea erikoistumiskoulutusten käynnistymistä koulutusmuotona. v Hankkeiden tuloksia: § § § Koulutusmuodon tunnettuuden edistäminen (seminaarit ym. ) Sopimusmalli + ohjeet (kevät 2015) Sopimusvalmistelujen tukeminen Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön edistäminen Erikoistumiskoulutusten käsikirja (syksy 2016) v Ks. www. unifi. fi/erikoistumiskoulutus ja www. arene. fi

Workshopin kysymykset v Millä tavalla erikoistumiskoulutukset on optimaalisinta sijoittaa osaksi yliopiston koulutuksen johtamisjärjestelmää? Kenen vastuulla mikäkin asia on? § § Yliopiston keskushallinto Tiedekuntahallinto Oppiaine- / laitoshallinto Muita? v Miten yhteistyösuhteet muihin yliopistoihin sekä työ- ja elinkeinoelämään voitaisiin optimaalisesti organisoida? § Tavoite: pysyvä ja säännöllinen yhteistyö.