Ergonomia Teppo Vienamo 30 1 2018 Sislt Torstai
- Slides: 68
Ergonomia Teppo Vienamo 30. 1. 2018
Sisältö Torstai • Ergonomian taustaa • Fyysinen ergonomia • Antropometria • Fysiologia • M 95 -case • Tehtävän anto Tiistai • Kotitehtävä • Aistit • Kongnitiivinen ergonomia • Työhygieniaa
Aistit: Näkö, kuulo ja tunto 3. 12. 2020 3
Näkeminen ja kuuleminen Tiedon välitys: näkö, kuulo tai tunto Sopii tarkoitukseen Havaittavissa taustasta
Valo ja näkeminen Näkö tärkein aisti • Vuorovaikutus ympäristöön • Toiminnan ohjaus • Suurin osa tiedosta Huonot näkemisolot • Silmävaivat • Huonot työasennot • Virheitä tiedon käsittelyssä Hyvät näkemisolot • Fyysinen psyykkinen kuormitus vähenee • Työteho ja viihtyvyys paranee Näkeminen valon aistimista
Silmän perustoimintoja Katseen tarkentaminen eri etäisyyksille • Sopivat katseluetäisyydet Valon määrän ja värin aistiminen • Ympäristön ja esineiden sopiva väritys ja valaistus Näkötarkkuus • Pienten katselukohteiden koko ja katseluetäisyys Silmän liikkeet • Katselukohteiden sijoittelu näkökenttään
Silmä Mykiön lihakset katseen tarkentaminen Fovea tarkan näön piste Silmälihakset katseen kääntäminen Sokea piste http: //www. glaukooma. com/silmanrakenne. html
Valon määrän ja värin aistiminen • • Värinäkö ja hämäränäkö Värien hajoaminen (väriaberraatio) Väriheikkous ja -sokeus Sopeutuminen valaistustasoihin (adaptaatio) Häikäisy Välkkymisen havaitseminen Ikääntyminen ja valaistus
Värinäkö ja hämäränäkö Kahdenlaisia soluja Tapit • Näkee värejä - Puna-keltaherkkät Viherherkät Siniviolettiherkät • (vähän foveassa, tarkan näön pisteessä) • Valoherkin hämärä vaikuttaa siniselle • Vaatii runsaasti valoa Sauva • Valoisuus harmausasteina • Valoherkkyys 1500 -2000 x tapin • Punainen ei näy • Sininen on vaalea
Väriheikkous ja värisokeus • Väriheikkoutta 10 % miehistä ja alle 1 % naisista • (osittaista) Värisokeutta 2 % miehistä ja alle 0, 5 % naisista • Miehille tyypillinen värisokeus on punaisen ja vihreän sekoittuminen • Otettava huomioon näyttöjä suunniteltaessa
Sopeutuminen valaistustasoihin (adaptaatio) Iiris, pupillin koon muutos • Nopea reagointi • 15 – 30 kertainen säätely Eri näkösolut Hämäräadabtaatio • Fotokemiallinen sopeutuminen • Hidas kaksivaiheinen 100 x herkkyys muutama minuutti, 1000 x herkkyys 1/2 tuntia Valoadabtaatio nopeampi 1/10 s alku, muutamassa minuutissa loppu Myös värisolut adaptoituvat, jälkikuvat
Välkkymisen havaitseminen Silmän kyky havaita nopeita valon muutoksia on vajavainen • Useat keinovalot ja tv-kuva epäjatkuvaa Taajuus ratkaisee • Kriittinen sulautumistaajuus Critical Flicker Fusion 50 -100 Hz Sauvasolut herkempiä • Näkökentän rajoilla välkkyminen häiritsee enemmän
Silmän liikkeet ja katselualueet • Tarkan näön alue pieni silmät liikkuvat saadakseen informaatiota • Perusliike hyppelehtivä • Seurantaliike • Silmien keskinäinen kulma muuttuu etäisyyden mukaan
Näkökenttä Molempien silmien näkökenttä laaja Katse kohdistetaan pään ja/tai silmien liikkeellä
Ääni ja kuuleminen Puhe • Tiedon välitys ja sosiaalinen kanssakäyminen Ympäristön havainnointi • Laitteiden tila, tapaturman vaara, äänipalaute voi ohjata ja tukea toimintaa Melu • Ei toivottua tai terveydelle haitallista ääntä • Peittää kuuloinformaatiota (avokonttori) • Kova melu vahingoittaa kuuloelimiä • Vähäinenkin melu voi olla psyykkisesti ärsyttävää
Kuuleminen • Kuuloalue 20 - 20 000 Hz - Iän myötä korkeiden (suuri taajuus) äänien kuuleminen huononee • • • Puhealue 200 - 4000 Hz Matalat äänet kuullaan hiljaisempina Puhealueella korva herkin Äänen vaikutus korvaan d. B(A) painottaa korvan herkintä aluetta Ekvivalenttitaso kuvaa taajuudelta ja voimakkuudelta vaihtelevaa melua
Äänenpaineen tasoja Ympäristö tai toiminta Kiväärin laukaus Suihkumoottori (lentokentällä) Rock-orkesteri Sinfoniaorkesteri Valimo Metallituotetehdas Vilkas katu Normaali keskustelu Hiljainen toimisto Lehtien kahina melutaso d. B 160 läheltä mitattuna 140 100 -110 95 100 yli 85 80 60 40 20
Melun vaikutus Kuulovaurio • Lyhytaikainen kova melu voi aiheuttaa tilapäistä kuulon alenemista • Voimakkaan pitkäkestoisen melun seurauksena kuulovaurio - • • • Yleensä korkea taajuisten äänien kuuleminen heikkenee ensin, konsonanttien ymmärtäminen vaikeutuu Sietokyvyn aleneminen ja tinnutus Altistusajasta ja melutasosta kuulovaurion riskin laskenta Herkkyys melulle vaihtelee, mieluummin alemmat tasot Impulssimelu tasaista vaarallisempaa 85 d. B(A) kuulosuojat 80 d. B(A) kuulosuojat tarjolla
Melun psyykkiset ja fysiologiset vaikutukset • Kiihdyttää hermotoimintaa • Nostaa aivojen vireystilaa ja sisäelimistön valmiustilaa • Keskittymishäiriötä, lihasjännitystä, ruuansulatus- ja verenkiertoelimien häiriöitä • Äkillinen melu synnyttää stressireaktion Psyykkiset vaikutukset • Hyvin alhaisella äänenpainetasolla • Vaikeuttaa keskittymistä ja monimutkaisten tehtävien tekoa • Korkea taajuus, vaihtelevuus ja äkillisyys lisää haittaa • Informaatiosisältö vaikuttaa
Kognitiivinen ergonomia
12/3/2020 21 https: //upload. wikimedia. org/wikipedia/commons/e/e b/F 2 A-3_VMF-211_CVE-1_badlanding 1_Jul 1942. jpg
12/3/2020 22 https: //upload. wikimedia. org/wikipedia/co mmons/f/ff/Brewster_SB 2 A_cockpit. jpg
Kognitiivinen ergonomia • • • Ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteet. Järjestelmät Käyttöliittymät Näytöt ja ohjaimet Tiedon esittämistapojen suunnittelu
Ihmisen tietojen käsittelyjärjestelmä Aistielimien vastaanottaja soluista • Ympäristön ärsykkeet Keskushermoston muistijärjestelmät • Tallentaa ja käsittelee Motorinen ohjausjärjestelmä • Koordinoi reaktioita Lihassolut motorisissa yksiköissä
Muistijärjestelmä Aistikohtaiset muistit • 0, 1 -0, 5 s • Merkityksellinen hahmona tai symboli Lyhytkestoinen muisti (työmuisti) • Rajallinen kapasiteetti, 5 -6 merkityksellistä yksikköä 20 s • Erilaisia toimintoja : vastaanotto, käsittely, päätöksenteko, reaktioiden ohjaus. yksi asia kerrallaan • Kapasiteetti rajallinen Pitkäkestoinen muisti • Kokemuksen kautta syntynyt tietovarasto • Rajaton kapasiteetti Skeemat • Pitkäkestoisessa muistissa tieto tallentuneena laajoina toiminnallisina yksikköinä • Kokemuksellista ja tunnepitoista aineista • Asioiden tyypittelyä • Skeemaan sopiva aines tallentuu sopimaton karsiutuu helposti • Vakuuttava ristiriitainen muuttaa skeemaa
Päätöksenteko Arvioidaan vaihtoehdot ja valitaan toimintatapa • Yksinkertainen: Reagointi nopeasti ärsykkeiden perusteella (liikennevalot) • Vaativa: yhdisteltävä ja arvioitava erilaisia tietoja ja tekijöitä sekä arvioitava todennäköisyyksiä Ihminen pystyy hyvin moniulotteisen ongelman päätöksentekoon • Nopea päätöksenteko on vaikeaa • Tarvittavat tiedot selkeästi esillä ja nopeasti tulkittavissa
12/3/2020 28
Tiedon vastaanoton ja käsittelyn ongelmatilanteita - Aina ei kaikkea huomaa… Aktivaatio ja tarkkaavaisuus • Vireystilaa säätelee fysiologinen järjestelmä • Aktiivisuuden lisäksi vaikuttaa • Valikoiva tarkkaavaisuus • Keskittynyt tarkkaavaisuus • Jaettu tarkkaavaisuus
Signaalien tunnistaminen ja valppaus Havaitsemisen yksinkertaisin perusmuoto: onko olemassa vai ei • Tutkavalvonta tai vian etsintä Signaalidetektioteoria • Taustakohina (noise) häiritsee merkin (signal) havaitsemista ja tunnistamista • Merkin ja taustakohinan voimakkuuksien suhde - Oikeat havainnot (hit) - Havaitsematta jättäminen, väärä havainto, oikean hylkäys (mis) Valppaus • Pitkäkestoisessa havainnoinnissa valppaus alenee 30 min jälkeen • Ympäristöolosuhteet ja tehtävän laatu esim. toistuvuus ja päätöksentekoprosessit vaikuttaa
Ergonomia Näytöt ja ohjaimet
Näyttöjen valintakysymyksiä 85 % tiedosta näköaistin välityksellä Toisinaan kuulo tai tunto parempi Nykyisin näytöt yleensä kuvaruutunäyttöjä Esitystapa vapaa • Tekstiä numeroita, taulukoita piirroksia, kaavioita ja mittareita
Tiedon tarpeellisuus, riittävyys ja sopivuus • Yksinkertaisesti ja selkeästi • Selvitettävä - Mitä, milloin, miten tarkasti ja missä muodossa tietoa, jotta päätelmät olisivat helppoja • Häiriötilanteessa olennainen tieto selkeästi esillä • Liian tarkasti hidastaa ja rasittaa • Liian epätarkka haittaa päätöksentekoa
Tiedon esitystavan valinta Sopiva aistikanava • Näkö aisti - Monimutkaista ja vaikea muistaa Esillä pitempään (ei välitöntä toimintaa) Esittää paikallisia suhteita (sijainti suunta) Meluisa ympäristö • Kuulo, tunto - Tieto saadaan läpi, vaikka käyttäjä ei näe näyttöä Välittömästi Käyttäjä voi liikkua vapaasti Äänitieto erottuu vaikka nähtävää tietoa runsaasti • Kriittiset viestit sekä että
Tiedon esitystavan valinta Laadullinen vai määrällinen esitystapa • Usein yksinkertaistettu tieto on parempi • Toisinaan tieto muutoksen ennakointiin - Analogianäyttö - Usean merkkivalon sarja Numero- vai analogianäyttö • Numeronäytöllä tarkkaa määrällistä tietoa • Analogianäyttö sekä laadullisen että määrällisen tiedon esittämiseen - Summittainen tarkistusluenta: osoittimen paikka, liikesuunta, liikenopeus - Tarkat lukemat hankalia • Digitaalitekniikalla analogisia näyttöjä - Viisarit, muuttuvat patsaat ja valomerkkirivi
Numero- ja tekstinäytöt Merkkien muoto ja typografia • • Selkeä ja koristeeton Kirjaimet eroavat toisistaan Viivanleveys riittävä Kirjainten ja sanojenvälit ovat selvät Jatkuvassa tekstissä pikkukirjaimet (gemena) Lyhyet tunnukset TIKKUKIRJAIMIN (versaali) Kursivoitu painetussa, matriisinäytöillä epäselvä Päätteelliset (Times) painettu Päätteetön (Arial) näytöillä Matriisinäytöt minimi 5*7( + 1) pistettä, • mieluummin enemmän, jolloin yhden pisteen virhe ei muuta sisältöä Riviväli 1/30 rivin pituudesta Merkkien ryhmittely Merkkisarja pitää jakaa 2 -4 merkin ryhmiin Viivan leveys merkin korkeudesta Positiivikuva (tummat merkit) Negatiivikuva (tumma tausta) Aktiivinen näyttö (valoa lähettävä) 17 -20 % 8 -12 % Passiivinen näyttö (valoa heijastava) 16 -17 % 12 -14 %
Värit Värien käytöllä • • Nopeuttaa havaitsemista, kiinnittää huomiota, ryhmitellä, luokitella ja korostaa Luoda tunnelmaa, lisätä miellyttävyyttä ja kiinnostavuutta Ei kirkkaita puhtaita värejä teksteissä tai taustassa Ihminen erottaa muistinvaraisesti vain 5 -9 puhdasta väriä, (täysin varmasti vihreä punainen keltainen) • Väreihin liittyy psyykkisiä vaikutelmia ja kulttuurisidonnaisia merkityksiä • Laitteiden värikoodeja Väri Turvallisuus Koneen/ prosessin tila Punainen Vaara, kielto Hätätila, välitön toimenpide tarpeen Keltainen Varoitus, huomio Epänormaali, vaatii tarkkailua ja mahdollisia toimenpiteitä Vihreä Turvallinen Normaali Sininen Määräys, pakollinen Esim. odottaa toimenpidettä Valkoinen, harmaa musta Ei erityistä merkitystä
Graafiset symbolit • Informaatiota yli kielirajojen • Tunnistetaan nopeammin ja huonommissa oloissa kuin samassa tilassa oleva teksti • Etäisyys voi olla 2 -3 kertainen • Edellyttää oppimista • Standardointi
Turvallisuuskilvet direktiivissä 92/58/ETY ja SFS-EN 61310 -1 • Kolmiomainen mustapohjainen varoittaa • Suorakaiteen muotoinen, vihreäpohjainen valkokuvioinen opastaa (poistumistienopaste ei itsestään selvä) • Pyöreä sinipohjainen määrää • Pyöreä valkopohjainen merkki kieltää http: //www. clker. com/cliparts/1/0/e/1/ 11954425651462278753 h 0 us 3 s_Si gn_danger_overhead_crane. svg. thu mb. png http: //media. buildings media. com/images/A_ 0506_New. Signs 3. gif http: //www. bprotected. com. au/melbourneaustralia/ear-muffs-and-safetyglasses. jpg http: //jonathanturley. files. wordpress. com/2009/04/ do_not_pee_sign_2502 50. jpg
Merkkivalot Standardivärit Normaalitilassa päällä olevat himmeitä, ei häiritse Toiminnan ohjaus tekstin avulla Vilkkuva valo • Kohtuudella, menettää tehonsa • Havaittavuus paranee - Kiinnittää erityistä huomiota Kun tarvitaan välitöntä toimintaa Ilmaisen eron toivotun ja vallitsevan tilan välillä Ilmaisee muutoksen tapahtumista • Kiireellisyyden korostus nopearytmisellä valolla ja äänellä
Ohjaimet Ohjauksen suunnittelu Ohjaintypin valinta - Ohjauksen mielekkäät liikesuunnat Ohjauksen liikealue Vaadittava tarkkuus vaihtoehtoiset Vaadittava nopeus Suuren voiman tarve • Ohjain myös näyttölaite - Nuoli- tai liukukytkin asteikkoineen
Ohjauksen suunnittelu Ohjauksen dynamiikka - Ohjaus lineaarista - Saman kokoinen ohjausliike aiheuttaa samanlaisen muutoksen - Samanlainen tilanteesta riippumatta - Vaikuttaa vain haluttuun ominaisuuteen • Ohjaimen tyyppi ja koko nopeuden ja tarkkuuden mukaan - Tarkka = iso liikealue hidas - Nopea = pieni liikealue epätarkka Palaute ohjaustoiminnasta
Ohjauksen suunnittelu Ohjaimien liikesuunta Ohjaimen liike Ohjauksen vaikutussuunta Näytön liike Ohjainta siirretään ylöspäin tai eteenpäin, keinukytkintä painetaan yläreunasta Laite käynnistyy, toiminta lisääntyy, kohde liikkuu eteenpäin Analogianäytössä viisari liikkuu ylöspäin tai kiertyy myötäpäivään Ohjainta siirretään oikealle, keinukytkintä painetaan oikeasta reunasta Laite käynnistyy, toiminta lisääntyy. Analogianäytössä viisari liikkuu oikealle tai kiertyy myötäpäivään Kiertokytkintä käännetään myötäpäivään Laite käynnistyy, toiminta lisääntyy Analogianäytössä viisari liikkuu oikealle tai ylöspäin tai kiertyy myötäpäivään
Käsiohjaimen mitoitus ja voimankäyttö Käyttötapa ja ote • Sormella, sormilla vai kokokädellä • Painamalla, peukalon ja sormien väliin puristamalla vai kokokäden tartuntaotteella • Ohjaimen ympärillä tila otteelle ja ohjausliikkeelle - Käsineet tai sokkokäyttö • Käsi (tai jalka ) luontevassa nivelten keskiasennossa • Pitkäkestoisessa raajan tuenta
Jalkaohjaimet Vältettävä seisomatyössä • Sitovat paikalleen • Vahinkopainallukset mahdollisia Istuttaessa jalkapolkimella suuri voima Kengän koko määrittää tilan tarvetta nro 46 turvakenkä leveys 12 cm
Ohjaimen merkityksen ja asennon tunnistaminen Ohjaimesta pitää ilmetä mihin se vaikuttaa Ohjain on myös näyttölaite • Asennot selkeitä • Nähtävissä myös käytön aikana Sähkölaitteissa päällä I pois 0 Koneiden käyntiin liittyvä värikoodaus SFS-EN 60073 • Hätä-seis /pois päältä: aina punainen • Tavallinen seis / pois päältä: musta (suositeltavin), harmaa, valkoinen, punainen sallitaan • Käynnistys valkoinen (suositeltavin), harmaa, musta, vihreä sallitaan • Epänormaalin tilanteen korjaus, automaattilaitteen käsiohjaus: keltainen Ohjaimen muodolla voi lisätä erottuvuutta • Sokkokäyttö • Muoto voi vihjata käyttötarkoitusta tai liikesuuntaa
Sijoitus- ja ryhmittelyperusteet Logiikan tulee olla käyttäjälle ilmeinen • • Käytön tiheys Käyttöjärjestys Kohteiden sijainti Loogiset yhteydet Turvallinen käyttö, hätä-seis Ryhmittely • Väri, tilankäyttö • Normaali asennossa sama suunta
Näppäimistöjärjestys QWERTY • Mekaanisen näppäimistön toiminta • Kokeiluja ergonomisemmista järjestyksistä • Kannettavissa esim. delete ja suuntanuolien paikka vaihtelee Numeronäppäimet • Puhelimissa ja laskimissa eri järjestys
Tehtävä Hylkyrullapulpperin ohjausyksikkö Toiminnot • Veden lisäys venttiilin ohjain • Pinnan korkeuden näyttö • Sekoittimen kytkin • Tyhjennyspumpun kytkin Luonnos kytkimistä ja näytöistä 3. 12. 2020 49
Organisatorinen ergonomia 3. 12. 2020 50
Organisatorinen ergonomia Teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen Henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelu Tuotannon ja palveluiden kehittäminen Henkilöstön yhteistyön kehittäminen.
Työhygienia 3. 12. 2020 52
Työhygienia Työskentely-ympäristön olosuhteet • Valo • Melu • Lämpö • Ilmanlaatu - Pöly - Kaasut • Tärinä
Valaistusvoimakkuus • Näkeminen onnistuu vain jos - Kohde riittävän kookas - Riittävä kontrasti - Riittävä valaistusvoimakkuus • Yksilölliset erot huomattavia
Valaistusvoimakkuus Valistusvoimakkuutta lisättävä jos • Pienikontrasti • Näkemiseen perustuvan työtehtävän virheet kriittisiä • Näkökyky alle normaalin Työtehtävät ja työtilat Valaistusvoimakk uus (lx) Käytävä varasto (ei vakituista työskentelyä) 100 Raput hissi, lastauslaituri 150 Arkisto, varasto 200 Myymälä, luokkahuone 300 Toimistotyö, myymälän kassat, luokkahuone ilta ja aikuiskäyttöön, kokoushuone, laboratorio 500 Valvomo (valaistuksen säätö tarpeen) 500 Betonituotteiden valmistus, hitsaus, elintarviketeollisuuden esikäsittelytyö 300 Metallien hienotyöstö autoteollisuuden kokoonpano, elintarviketeollisuuden viimeistely, kampaamo 500 Elektroniikkateollisuuden hienokokoonpano, maalaus 750 Laadun ja värin tarkastus 1000
Valaistuksen tasaisuus Minimiarvo 70% keskiarvosta Lähiympäristö 2/3 työalueen valaistuksesta Riittävä tasaisuus keinovalaistuissa sisätiloissa Liikuttaessa tilasta toiseen suuri muutos aiheuttaa häikäisyä ja näkemisen heikentymistä silmän sopeutuessa vähään valoon • Valaistus tilasta toiseen ei alle 1/5
Valolähteiden sijainti Hyvä sijainti kun • Valon lähteet eivät heijastu työkohteesta, laitteista tai kalustosta • Valolähteet eivät suojaamattomina näkökentässä • Mikään ei varjosta valon tulemista työkohteeseen Ongelmaton valolähteen sijoitus yläviistossa työntekijän sivulla Valonlähteen kirkkaus ja heijastavan pinnan ominaisuudet vaikuttavat heijastukseen • Musta kiiltävä näyttö 200 cd/m 2 vrt. vaalea näyttö 1000 cd/m 2 Pienessä tilassa valaisu ei yleensä ongelma Suuressa tilassa ikkunoiden ja valaisimien heijastuksia vaikea välttää • Sivusuunnassa suojatut valaisimet epätasainen valaisu • Epäsuoravalo edellyttää suuren valotehon
Käyttäjän ikääntymisen vaikutus Suurempi valovoimakkuustaso • Pieni pupilli, suuri syväterävyys, helpompi työpisteen suunnittelu
Valon lähteiden ominaisuuksia Värilämpötila (värisävy) • Valkoinen valo - Kylmää (sinertävää) yli 5300°K esim. kirkas päivänvalo - Lämmintä (punertavaa) alle 3300°K esim. hehkulamppu • Luonnollisen tuntuinen valaistus kun - Hämärässä lämmin valo - Voimakas valaistus kylmä valo
Valon lähteiden ominaisuuksia Värintoisto • Riippuu valon spektrin jatkuvuudesta • Värintoistoindeksi Ra max 100 - Työtiloissa lamput joissa Ra min 80 - Tekstiili ja graafinen teollisuus Ra min 90 ja kylmä Pinta heijastaa • Värinsä mukaista valoa joka siihen osuu sininen valo, punainen pinta näyttää mustalle
Ääniympäristö ja tiedonvälitys Merkki ja varoitusäänet Äänisignaalit • Viesti yksinkertainen ja lyhyt • Välitön huomio, näköinformaatiota paljon • Työntekijä liikkuu pois näytön äärestä • Voitava kuitata hiljaiseksi Erottuminen • Voidaan vaihdella, voimakkuus, taajuus, kesto, katkonta ja yhdistelmät • Vain muutama erilainen signaali kerralla
Puheen käyttö Suuri merkitys Lähes kaikki ymmärtää Melu haittaa, puhe yli 10 d. B voimakkaampaa Kaikuisa tila vääristää puhetta • Jälkikaiunta-aika: aika jossa ääni lakattuaan vaimenee 60 d. B • Jos puhe pääasiallinen työkalu , lyhyt jälkikaiunta-aika 0, 6 -0, 9 s Etäisyyden kaksinkertaistaminen -6 d. B Äänen käyttötapa A-painotettu äänen voimakkuus (d. B) Erittäin voimakas puheääni 78 Voimakas puheääni 72 Korotettu puheääni 66 Normaali puheääni 60 Rento puheääni 54
Lämpö-olot Lämpöviihtyvyys • Miellyttävät lämpöolot: hikoilu – vilu tai vedon tunne • Alaston 30°C, sisävaatetus yli 20°C • Ihminen sopeutuu: kesällä 2 astetta korkeampi
Kuormituksen tasaaminen • • • Lihastoiminnalla voidaan lämmöntuotantoa nostaa Raskaassa työssä vaatteet kastuu, eristävyys huononee Kylmässä tasainen kuormitus kevyt työ alle 250 W normaali lämpötila Raskaammissa töissä viileämpiympäristö
Kuumuuden ja kylmyyden vaikutuksia Lisäävät työn kuormittavuutta energeettisesti raskaissa töissä Kuumuus • • Lisää valppautta Heikentää keskittymistä Huonontaa henkisen työn laatua Hikoilu vähentää viihtyvyyttä Kylmyys • • Heikentää valppautta ja vaikeuttaa yksitoikkoisia valvontatöitä Reaktioaika pitenee Sormien tuntoherkkyys laskee Sorminäppäryys ja kyky tehdä tarkkoja töitä vähenee
Vaatetuksen keinot kylmässä Vaatetus lisää liikkumattoman lämpöä eristävän ilmakerroksen paksuutta Hyvä päällekkäiset kerrokset, joiden välillä ilma ei liiku mutta kosteus poistuu Ristiriita , haettava hengittävyydeltään sopiva ratkaisu työhön Säätely kuormituksen mukaan • Mahdollisuus lisätä ja poistaa tilanteen mukaan • Väljä vaate usein helpommin säädeltävissä Jalkojen ja käsien suojaus • Ohuet ulkonevat osaat jäähtyvät tehokkaasti • Työn takia eristävyydellä rajat • Kokonaiseristyksellä estettävä lämmönpoistumista jolloin raajojen lämpötila ei laske
Vedon aistiminen Epämiellyttävä tuntemus ihon epätasaisesta jäähtymisestä • Ilmenee paikallaan oltaessa lämpöviihtyvyyden alarajoilla • Kun lattian läheisyydessä on muuta huonetta kylmempää ilmaa • Voidaan vähentää - Nostamalla lämpötilaa pari astetta Siirtymällä kauemmas kylmistä kohdista Peittämällä kylmät pinnat Lämmittämällä Lattialämmityksellä
Lämpösuosituksia Toimistotyö • Talvi 21 -22 • Kesä 24 -25 Tuotantotilat • • Kevyt istumatyö 20 -24 Muu kevyt työ 19 -24 Keskiraskastyö 17 -22 Raskastyö 12 -18 Ilman kosteus • 25 -60 %
- Esineitä joissa käytetään lämmön johdetta
- Teppo vienamo
- Polyuretaanielastomeeri
- Teppo vienamo
- Ohjelmistokehitys oulu
- Teppo sintonen
- B a f c j e
- A palavra ergonomia deriva do grego
- Posicion sentada o sedente
- Metodo rula
- Conceito ergonomia
- Origem da ergonomia
- Ergonomia stanowiska ucznia
- O que é um dispositivo constitucional
- Antropometria e ergonomia
- Ergonomia
- Ergonomia istuma- ja näyttöpäätetyössä
- Concur task tree
- Dispositivos informativos tactiles ergonomia
- Pginas web
- Ergonomia participativa
- Käytettävyyssuunnittelu
- Ergon nomos
- Estereótipo popular ergonomia
- Shtm ergonomia
- Ergonomia korekcyjna i koncepcyjna
- Ergonomia pracy fryzjera
- Ergonomia participativa
- Antropometria
- Ergonomia
- Dc omnibus amendment act of 2018
- Biology semester 1 review 2018
- Pergub 86 tahun 2018
- Cohen manion and morrison 2018
- Revit live 2018
- 1st january 2018
- Financial risk management conference 2018
- Lirads 2018
- Qcon sf
- Aua meeting 2018
- Spsp 2018
- Trent 2018
- Liability driven investment 2018
- Cio forum gartner
- Talent analyst emsi
- Copyright © 2018
- Flacs checkpoint b french exam
- Pne 2018
- Gallup survey employee engagement 2015
- Computer accounting with quickbooks 2018
- 2018.html?page=
- Astro quiz 2020 questions and answers
- Angevaare
- Vmsa-2017-0021
- D.m. n. 769 del 2018
- Group policy change management
- The best contact center indonesia 2018
- Presentation of graduates 2018
- Zondag vervolgde kerk 2018
- Decreto 9283/2018
- Nokia organizational chart 2018
- 2018 geometry bootcamp answers
- National business group on health conference 2018
- Pm 2.5 adalah
- Spk 2018
- Master sed
- Conest seph
- Loler regulations 2018
- 8/2018. (vi. 29.) am rendelet melléklet